Blogi

Kivaa. Oon jumissa työpaikalla ukkosen takia :) Kun ei oikein viitti lähteä tuonne salamoiden keskelle pyöräilemään.

Mut oikeasti on ihanaa, kun ukkostaa ja salamoi. Viime yönäkin mä vaan makasin ja kuuntelin pitkään, ennen kuin maltoin nukahtaa. Vaasassa tuo ukkonen kyllä kestikin aika kauan, sitten kun se vihdoin viimein tuli. Koko illan tuli kaatamalla vettä ja välillä välkehti ja kuului jyrinää. Jotenkin tuntui, että se ei koko aikana ollut kunnolla päällä. Kait se ukkosherra vaan laiskasti välillä viskeli sauvojaan sinne ja tuonne ja murahteli päälle :) "Ei noita vaasalaisia viitti enempää kiusata"

Tästä aina tietää, että kesä on. Ukkosesta. Ihanaa.

Mä jään tänne vielä vähäksi aikaa vartoilemaan, josko tuo lakkais. Saatan tosin mennä jo alas ovensuuhun istumaan ja katselemaan. Onneksi ei oo kiire mihinkään.

- Lilli -

Ja vieläpä tyhmääkin tyhmempi aasi. Pari viikkoa hehkutin täälläkin sitä, että aion hakea paria hyvää työpaikkaa ja saada muutosta aikaiseksi. No, koska olen tyhmä aasi, en saanut niitä hemmetin hakemuksia tehtyä tuolloin. Päätin tehdä ne tällä viikolla, koska muistin hakuajan loppuvan viimeinen päivä tai jotain. Mutta niin se vaan muisti pettää jo tässäkin iässä - niissä hemmetin hakuilmoituksissa olikin selvästi päivät 21.5. ja 29.5.!!!

Eli eipä tartte noita sitten hakeakaan :(

Miksi ihmeessä ihminen on näin aasi? Eihän muutosta tuu, jos ei ite tee jotain sen eteen. Eikä hakemusten ajoissa kirjoittaminen ja lähettäminen oikeasti olisi ollut kovinkaan vaativa homma - tai niin sitä ainakin luulisi. Näyttää ainakin mulle olevan liian vaativaa...

Taidan sitten kituutella ensi vuodenkin samoissa hommissa kuin tähänkin asti. Eikä nappaa ollenkaan.

Sitä ei saa mitään, kun ei osaa tilatakaan.

Jotta tää merkintä ei olisi ainoastaan mun haukkumista, niin kerron myös ilouutisen: Pääsen heinäkuussa Barcelonaan! :)

- Lilli -

Vilkas päivä ollut tänään. Pari kaveria valmistui ja toisen kanssa käytiin sit hienolla lounaalla hienossa ravintolassa, johon ollaan aiottu mennä viimeiset viis vuotta :) Nyt tavoite sitten täyttyi, ja oli kyllä ihana paikka. Lahjatkin oli ratkiriemukkaita: ala-arvoisia koruja, joita kaveri oli kaupassa hypistellyt ja kehunut, mutta ei niitä silti itselleen todella halunnut. No, onneksi ajatus on tärkein :)

Toisen kaverin ns. juhlaan en sitten mennyt, kun piti lähteä pakkaamaan ja kohti juna-asemaa. Onneksi olen sentään lahjassa mukana. Onnittelupuhelukin pitäisi vielä soittaa...

Lähdin tosiaan siskon luo Jkylään. Yhdellä kaverilla on tuparit huomenna, joten oli hyvä syy lähteä pitkästä aikaa Keski-Suomeen :) Toivottavasti on kivat tuparit ja toivottavasti en vaan löydä itselleni helluntai-heilaa! Ku mulla se vanha sanonta menee yleensä toisinpäin: Jos ei heilaa helluntaina, kesällä taattu saanti.

Ennen tupareihin menoa on tiedossa hieman shoppailua siskon kanssa, saunomista ja vaatteiden kanssa pähkäilyä. Sen ku me naiset osataan.

Hyvää viikonloppua kaikille cityihmisille!

- Lilli -

Tänään harrastettiin pilkunnussintaa oikein kunnolla. Meni tunti yhden tekstin viimeistelyyn. Mutta se olikin todella tärkeä teksti. Seliseli :)

Eipä Wordia näytä hallitsevan vieläkään täydellisesti, vaikka sitä monta vuotta on jo käyttänytkin. Pienenpieniä ihmeellisyyksiä siitäkin ohjelmasta löytyy, joita ei käsitä ollenkaan. Esimerkiksi välistä se on vähän liiankin innokas tekemään juttuja automaattisesti. Kun käyttäjä ei välttämättä halua, että luettelo tehdään automaattisesti tai jms!

Ja mun oikeasti pitäis jotakin noista tietääkin. No enpä näytä tietävän. Kyllä seuraavan kerran hävettää, kun joku tulee multa kysymään apua, kun ei osaa Wordia käyttää. Kun en osaa minäkään.

Taas joutuu viivaamaan yli yhden kohdan listalta, johon on lueteltu taitojani...

Mutta toisaalta siihen voisi myös lisätä yhden: osaan nukkua luennolla silmät auki :D

- Lilli -

Lintsasin tänään luennoilta. En edes muista, koska tein niin viimeksi. Mutta syykin oli hyvä: ystävä tuli Vaasassa käymään ja häntä ei joka päivä näekään. Eli mieluummin lähdin hänen kanssaan shoppailemaan ja turisemaan kuin luentoa kuuntelemaan. Enemmän aasi olisi valinnut toisin :)

Shoppailureissun tuloksena oli kengät ja kaks toppia. Ilmeisesti kesä lähenee...

Ja söinpäs pitkästä aikaa jäätelöäkin. Oikeasti olisi tehnyt mieli irtojäätelöä, mutta tyydyin vaniljatuuttiin. Tässä asiassa olin kyllä aika aasi.

Tänään ei ollut muuta kummempaa.

- Lilli -

Talo on melkein maalattu. Toinen päätyseinä jäi huomiselle ja muutama muu pikku kohta. Aika ahkeria ollaan siis oltu. Ja nyt nautitaan ansaituista saunakaljoista ja -siidereistä.

Ehdittiin eilen illalla käydä siskojen kanssa serkuilla kylässä. Nuorin serkuista on jotain 3 vee ja sellainen tapaus, että huh huh. Nytkin saatiin katsella Stiga-merkkisen monitoimiruohonleikkurin mainosvideota, koska pojalta oli kaikki muu (lue Muumit) videomateriaali kielletty. Meinas itellä pokka pettää, kun sitä filmiä katsoi ja serkkupoika osas jo jutun ulkoa ja oli aivan innoissaan :)

Jotenkin tässä iässä sitä vielä kuvittelee viettävänsä perjantai-illat muulla tavoin kuin ruohonleikkurimainosta katsoessa :) Tai ainakin kuvittelee, että moni muu asia on viihtyisämpää ja järkevämpää. Ehkä itse asiassa pitäiskin oppia jotain noilta lapsilta. Sen että iloa saa jopa typerästä filmistä, jos siihen asennoituu oikein...

No joo, oli kuitenkin hassu ilta ja onneksi tämäkin päivä on ollut mukava. Raskas tosin, mutta mukava. Sisätöitä tekevä näyttäisi viihtyvän aika hyvin myös ulkotöissä, jos tästä päivästä ja eilisestä jotain voi päätellä.

Mutta kyllä paikkoja vähän kolottaa. Ja taatusti huomenna vielä enemmän. Mutta se on sen ajan murhe :)

- Lilli -

Tää loppuviikko menee porukoitten luona maalatessa. Aloitettiin jo tänään yhden varaston sisämaalauksella, ja mähän luulin pääseväni sutimaan kunnolla. Paskanmarjat! Mulle työnnettiin pikkusuti käteen ja käsky nurkkia maalaamaan. Just sellaista hommaa, mikä ei sovi mulle ja mun maalaustaidoille laisinkaan :) No, jälki on nyt sitten mitä on...

Toivottavasti huomenna on hyvä ilma, niin päästään maalaamaan talon ulkoseiniä. Josko silloin pääsis allekirjoittanutkin laajoihin kaariin asti. Että se maalaaminen olis oikeasti terapeuttista ja rentouttavaa, eikä mitään pilkunviilausta.

- Lilli -

Yks päivä keskusteltiin ystävän kanssa siitä, miten naiset käyttäytyy, kun ne tapaa kiinnostavan miehen. Ystäväni oli sitä mieltä, että suurin osa naisista alkaa kiinnostavan miehen tavatessaan heti epäilemään, että mies on varattu, hän on esim. jo naimisissa, hänellä on lapsia jne. Joiden perusteella nainen jotenkin henkisesti luovuttaa, eikä välttämättä lähde edes yrittämään enempää tuttavuutta.

Jäin miettimään, että näinkö tää homma tosiaan menee. Kuinka moni uskaltaa tunnustaa, että alkaa heti epäilemään pahinta? Siinä kun keskusteltiin, käsitin, että kyllä mä ainakin käyttäydyn näin. Eli alan heti visioimaan kauhuskenaarioita, että olen iskenyt varatun miehen...

Onko tää itse asiassa joku itsesuojelujuttu? Tehdään miehestä pahis, niin jos se ei ota yhteyttä, ei tarvitse haikailla enää turhia ja vaikka särkeä sydäntään odotellessaan toisen vastaavan tunteisiin... Näin torjunta ei olekaan torjuntaa.

En tiedä. Tuskin tähänkään yksiselitteistä vastausta löytyy. Taitaa jokaisella, joka näin käyttäytyy, olla henkilökohtaiset syyt taustalla. Pitäisi vaan itelle selvittää, mitkä ne on mun kohdalla. Koska eihän kaikki tapaamani miehet voi olla varattuja!

Tässä näkee mitä kevät tekee järkevällekin naiselle. Saa pohtimaan suhdekiemuroita ilman suhdetta :)

- Lilli -

Heh. Tuossa nelosen tyhmässä leffassa oli lopussa kohtaus, jossa puhuttiin elämän hankkimisesta - ja sitten suudeltiin... Ja suudeltiin lisää. Ja mulle tuli vaan siinä yhtäkkiä mieleen, että tuotako sillä elämän hankkimisella oikeastaan tarkoitetaan. Että rakastuisi ja päätyisi jonkun kanssa yhteen?

Näinkö se on täälläkin? Joku puhuu elämän hankkimisesta, ja tarkoittaa sillä sitä, että löytää tyttö/poikaystävän ja viettää sen jälkeen vähemmän aikaa koneella jossain cityssä...

Miten mä en tätä oo aikaisemmin tajunnut. Vai onko nämä vaan liian hätäisiä johtopäätöksiä? Mitä tuo elämän hankkiminen siis meinaa? Kun mä itse koen sen tarkoittavan kaikkea mahdollista muutosta verrattuna tähän, että seikkailee jossain virtuaalimaailmassa, tai verrattuna siihen tilanteeseen, missä elää tällä hetkellä. Ja tää muutos voi liittyä mihin vaan - töihin, harrastuksiin, sisustamiseen jne. - eikä pelkästään rakastumiseen tai suhteen hankkimiseen.

No, mä en ainakaan aio hankkia elämää, jos se tarkoittaa pelkästään suhteeseen päätymistä. Olen mieluummin ilman. Mutta milläs nimellä sitä olotilaa ja tilannetta sitten pitäisi kutsua?

- Lilli -

En ymmärrä, miten en oo jo nukahtanut sohvalle, ruokapöydän ääreen tai koneen ääreen. Niin vähän tuli viime yönä nukuttua. Kirous arkipäivinä järjestettäville juhlille ja toinen kirous omalla heikolle luonteelle, kun ei osaa olla lähtemättä jatkoille...

Mut saipa tanssia. Muutenkin juhlat oli mukavat, oli henkevää seuraa (joo, jääkiekkoa katsottiin ja siitä keskusteltiin :) ja ruoka oli niiiiin hyvää.

Mut eipä vaan saanut kunnolla nukuttua niitä muutamaakaan tuntia, jotka olis voinut. Ja menin sitten jatko-opintoseminaariin silmät verestäen, horjahdellen, unta kaivaten. Kidutin itseäni lisää tekemällä töitä, vaikka olisin voinut lähteä jo kotiin. Kävin myös kaupassa. Että olin onnellinen kun pääsin kotiin.

Nyt kun olenkin vielä hereillä, taidan katsoa noita perjantai-illan leffoja. Mitä sitä enää suotta unirytmiään muuuttamaan... Huomenna nukun kuitenkin pitkään!

Päivässä oli muitakin mielenkiintoisia piirteitä, mutta niistä ei sen enempää. Olipahan vaan hyviä keskusteluita muiden ihmisten kanssa :)

- Lilli -