Humpat vaihtui uniin

Viitaten edelliseen blogiini: Kyllä mua haettiin. Tosin muutama olisi voinut jättää hakematta tai mä olisin voinut olla suostumatta tanssiin. Ensimmäistä kertaa lavatansseissa tuli hetki, että olisin voinut jättää tanssipartnerin tylysti keskelle tanssilattiaa. Sen verran hinkaten tyyppi tanssi. No ainakin viisastuin kerrasta - en enää toiste lähtenyt kyseisen henkilön kanssa tanssimaan.

Onneksi ihan loppuillasta tanssin monta tanssia ensin yhden hyvän tanssittajan kanssa ja sitten yhden toisen kanssa. Pelastivat kyllä illan. Ja että oli ihana ilma kävellä mökille neljän aikaan yöllä. Ei tuulta, ei kylmää. Harmi vaan, että kävelin siskon kanssa enkä sen unelmieni miehen kanssa :)

Joitakin pieniä hassuja juttuja sattui myös illan mittaan. Ensinnäkin paikassa näytti olevan yllättävän paljon suomenruotsalaisia, jotka tanssi vähän oudosti ja joitten kanssa keskustelu ei oikein ottanut sujuakseen. Ja miten ne sattukin just mua hakemaan.. Toiseksi yks tyyppi näytti ihastuneen mun hiuksiin: se tykkäs niitä kouria ja hipelöidä. Outo tyyppi :) Ja mielenkiintoista, mutta ainoan selkeän kommentin vaatteistani sain miespuoliselta henkilöltä - kuulemma puseroni ja korvarenkaani sopivat täydellisesti yhteen... Siinä oli miehellä värisilmää :)

Sellainen juhannuspäivä. Tänään on vaan sit nukuttu, löhöilty ja syöty ja vaihdettu ystävien kanssa jussikuulumisia. Ja pyöräilty noin parin kilometrin verran, mikä on krapulapäivänä mulle suuri saaavutus.

Onneksi huomenna saa nukkua pitkään.

- Lilli -