Lottovoittoa kaipais

Löysin tänään unelmasohvan. Sohvakuume mulla on jo ollut jonkin aikaa ja tänään sitten pääsin vihdoin ja viimein kattelemaankin niitä, kun kaverin kanssa päätettiin lähteä huonekaluliikekierrokselle.

Kaikenlaista kamalaa ja ihanaa niissä liikkeissä taas oli, mut toi unelmasohva löyty vasta viimeisestä kaupasta. Paha vaan että se on sanan varsinaisessa merkityksessä unelmasohva, eli pystyn vain unelmoimaan siitä. Niin kallis se saakeli oli :(

Tyypillistä mun tuuria. Löydän vihdoinkin kauniilta näyttävän ja mukavalta istuttavan sohvan, jossa on vuodemekanismikin. Ja sit se on liian kallis... Mä kaupassa haikailin lottovoittoa, niin eiköhän siellä myyjä kärppänä kerro heiltä löytyvän erilaisia rahoitusratkaisuja tai mitä ne nyt olikaan. Siinä yritti myyjä olla ajan tasalla :)

Mikähän siinä onkin, että mulla on niin kallis maku huonekalujen ja muidenkin isompien ostosten suhteen? Vaatteet pystyn hyvinkin ostamaan halvalla ja kaiken muun krääsän, mutta huonekaluja en. Miksi pitää joissakin asioissa olla liian vaativa ja kallis maku ja joissakin kirpparitason maku?

Mutta osaatte varmaan kuvitella, kuinka innokkaasti pidän tänään peukkuja lottovoittoni puolesta :)

- Lilli -