Uusi ihana alku

Tänään sain täydellisen siivousvimman päälle. Koko koti siivottu täydellisesti. Imuroitu ensin, matot tampasin, lattiat pesin samoin kuin pyykit. Aikaa meni lähes 3 tuntia. Onneksi näitä hepuleita ei tule liian usein ettei tarvitse huolestua mielenterveydestään.

Kyllähän koko homma oli agression purkamista. Auto hajosi aamulla,taas. Tällä kertaa etupyörän laakeri. Päivällä alkoivat ärsyttää duunikaverit jauhamisellaan. Moittivat minua turhan tarkaksi duunin suhteen. Tämä tapahtui aamupäivällä. Iltapäivällä samat urpot soittivat perään että mitä pitäisi tehdä kun hommat olivat ihan reisille, Vieläpä samasta asiasta mistä olivat minua aamulla ivanneet.xD

Onneksi duunini vaihtuu taas kesän jälkeen. Vaihtuu myös duunikaverit,onneksi. Muussa tapauksessa näihin sotkuihin voisi jopa hermostua.

Kyllä minä ymmärrän että tehokas pitää työssään olla mutta kuiteskin. Hyvän työpäivän voi lahjakkaasti pilata yksi ylimääräinen työtehokkuuden mittausyritys. Vois ne pomot itse tulla kellottaa meidän hommia papereiden lähettelyn sijaan.

14 kohtainen paperi. Täytä 8 ja huomaa että päiväsi näyttää menneen ihan perseelleen. Totta puhuen menihän se. Helkutti kun pitää olla tyhmiä asiakkaita. Teen kyllä koko tehokkuus seurannan huomenna uudestaan. Yksi pieni lisähomma ja löydät itsesi ihan vittuuntuneena lenkiltä joka on kestänyt lähes kaksi tuntia. Eri reilua.

Päivän hyvä uutinen oli että duunini vaihtuu taas. Loppukesästä vaihtuu työpiste ja työnkuva. Jes. Ja loppusyksyllä minä muutan työntakia. Oliskohan se 9 kerta. Elämä on.

Kuunnellaan kuinka sade lyö ikkunaan
kunpa pisaroiden tanssi
ei loppuis milloinkaan

Juuri nyt kaikki selvää on
ei levottomuutta
ei syytä olla rauhaton

Voi linnut laskeutua olkapäille
Tänän pienen hetken kaksi yhtä on

Tiedän sen en ole viimeinen
silti muuta toivo en
Syliin vaan kun sut puristaa
voin hetkeks kaiken unohtaa
voin hetkeks kaiken unohtaa

Haurasta kuin kristallia
niin ohuin ja herkin säikein
me seittiä kudotaan

Varotaan ja arasti suudellaan
yksi ainut kosketus roudan sulattaa

Voi linnut laskeutua olkapäille
Tämän pienen hetken kaksi yhtä on

Tiedän sen en ole viimeinen
silti muuta toivo en
Syliin vaan kun saan sut puristaa
voin hetkeks kaiken unohtaa
voin hetkeks kaiken unohtaa

Tuli taas pohdittua sanaa luotettava oikein urakalla. Pohdinta lähti taas liikkeelle työasioista. Ja sitten tuli vielä eteen tilanne että sitä sai pohtia vielä vapaa ajallakin.

Oikeastaan oli mukavaa miettiä asiaa ja yrittää selittää mielipiteitään. Tavallaan sitä voi löytää itsensä. Arki saattaa olla niin suoritusvoittoista elämää että perusjutut jää vähemmälle.

Minusta luottamus syntyy hetkistä kun saa apua hetkellä jolloin on haavoittuvimmillaan. Sanoja ja tekoja jotka auttavat pyyteettömästi.

Oikeastaan elämässä luottamus erilaisten ihmisten välillä on jännäjuttu. Toisinaan syntyy yhteyksiä joiden ei uskottaisi olevan mahdollista. Yleiset moraalikäsitykset ovat niin usein kovin rajottuneita.

En todellakaan pidä työhöni liittyvästä kirjallisesta paskan jauhamisesta. Toteamus sisältää raportoinnit, työn kuvaukset yms. Paperihommiin on kyllä varattu aikaa ihan työn puolesta. Itse käsitän sen kyllä ylimääräiseksi vapaaksi.

Kuukauden alkupuoli on ihan jees, anna suman kasvaa. Tänään alkoi hirvittää ja yritin muistella menneitä, viimeisiä kahta kulunutta viikkoa. Pahoja "mustia aukkoja" aikajanassa. Mitä, missä ja milloin toissaviikolla ?

Ei tässä auta muu kuin kehittää itselleen alibi työssä käynnin suhteen. Ennen kaikkea luovalla tavalla.

Hemmetin jääkaappi oli taas liian kylmällä. Kaikki ruuat umpijäässä. Kivaa.:(

Eilen oli sitten toiset bileet tälle viikolle. Sukujuhlat joihin tuli todella runsaasti ihmisiä. Oli mukavaa tavata ihmisiä joita ei ole nähnyt vuosikausiin.

Juttelin erään sukulaisen kanssa johon olen pitänyt yhteyttä viimeksi 15 vuotta sitten. Hän alkoi kertomaan mitä oli tässä välissä tapahtunut hänelle ja täytyy myöntää että se tarina pysäytti.

Ensin oli kuollut oma äiti. Sitten aviomies sairaskohtaukseen. Sukulaisnainen oli jäänyt yksin kahden alle kouluikäisen kanssa. Vuosi miehen poismenon jälkeen vanhempi lapsi sairastui syöpään ja kuoli. Kaiken tämän jälkeen nainen oli sairastunut masennukseen. Mutta hän selvisi.

Perusti muutama vuosi sitten oman firman. Työllistää ulkopuolisia ja tekee luovaa työtä. Entinen työnantaja julkaisi luvalla merkkipäivänään kirjoituksen hänestä. Sukulaisnainen kertoi avoimesti tarinansa. On sitä vielä olemassa todellista rohkeutta elää. Pakko myöntää että olen otettu sukulaisen urhoollisuudesta.

Itse bileissä join 3 paukkua ja jätin känniääliöt pitämään hauskaa. Tuntui jotenkin että tää ei ole minun juttuni. Soitin ystävälle ja menin hänen luokseen puhumaan elämästä ja lasten kasvatuksesta. Lopulta tuntui että tein täysin oikein. Tosi antoisa lauantai kokonaisuudessaan ilman sunnuntai krapulaa.:)

On se sitten uskottava. Eräs cityläinen sen minulle sanoi ja eilen illalla duunikaveri. Liika kiltteys on pahasta ihmiselle. Kaikki paska pitää kokea itse kun ei kuuntele neuvoja. Eilisen opetusta.

Tietysti sopiminen on taitolaji mutta kuinka sovit egoilijan kanssa? Kaikki mulle minä ekaksi....

Taidanpa muuttaa tyyliäni monen asian suhteen.

Ihmisten on hyvä harjoitella luopumista. Luopumista siitä mikä on rakasta ja tärkeää. Joskus vain on asioita jotka ovat tulleet tiensä pääähän. Sitä eivät kymmenet puhelin soitot yhdessä illassa ainakaan auta. Ihmiset vain hätääntyvät, unohda jo, se on ohi!

Toinen pointti on vaikeampi. Kuka ikinä tätä luetkin , rakasta itseäsi. Tämä maailma on niin kova paikka selvitä että ilman itsestä pursuavaa välittämistä homma täällä menee ihan vituiksi.

Voit palkita itsesi tolkuttomalla määrällä viinaa tai pelkästään työtä. Myös himourheilu lasketaan samaan sarjaan. Kaikenlainen kovanaaman esittäminen ei myöskään uppoa millään lailla. Kuunnelkaa seuraavan laulun sanoja ja miettikää ITSEÄNNE, löydättekö mitään mikä puuttuu elämästänne.:)

http://www.youtube.com/watch?v=jHBTD8vpSsk

Tuplaaminen on harrastukseni.:D