Rahan korruptio: 56. Instituutiot ongelmageneraatt

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 56. Instituutiot ongelmageneraattoreina. Jani Laasosen blogissa jälleen tärkeää lisämateriaalia, joten käykää ihmeessä katsomassa.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/03/56-instituutiot-ongelmageneraattoreina.html

[LAINAUS]maanantaina 29. maaliskuuta 2010
56. Instituutiot ongelmageneraattoreina

Koska instituutiot hyötyvät ihmisten ongelmista, on niillä luontainen taipumus myös ylläpitää ongelmia. Kun yhä useammat ihmiset vapautuvat perustarpeiden tyydytykseen perustuvan teollisuuden palveluksesta, sitä mukaa heitä palkataan ongelmanratkaisukoneiston palvelukseen, jolloin yhä useamman ihmisen hyvinvointi saa voimansa toisten ihmisten ongelmista. Mitä useamman ihmisen hyvinvointi on riippuvainen toisten ihmisten ongelmista, sitä suurempi taipumus yhteiskunnalla on edistää ongelmien syntymistä.

Pullovettä valmistavaa yhtiötä ei hyödytä järvien ja jokien juomakelpoisuus sellaisenaan. Niinpä se hyötyy suoraan vesistöjen saastumisesta. Turvapalveluyritykset eivät hyödy ihmisten turvallisuuden tunteesta. Lääketeollisuus ei hyödy ihmisten terveydestä. Sotatarviketeollisuus ei hyödy rauhasta. Energiateollisuus ei hyödy uusiutuvasta ja yltäkylläisestä energiasta. Tietoturvateollisuutta ei olisi ilman tietoturvauhkaa. Tupakkateollisuus tarvitsee tupakan polttajia. Terrorismin vastainen sota tarvitsee terroristeja. Ihmisoikeustaistelijat tarvitsevat ihmisoikeusrikkomuksia. Pankkiirit tarvitsevat rahan niukkuutta. Poliitikot tarvitsevat nykyoloihin tyytymättömiä kansalaisia. Luonnonsuojelijat tarvitsevat tuhoutunutta luontoa. Elintarviketeollisuus tarvitsee ruuan niukkuutta. Ilmastonmuutoksen varaan rakentava teollisuus tarvitsee ilmastonmuutosta. Ja niin edelleen.

Ihmisille, joille on kertynyt paljon omaisuutta, on kertynyt usein myös laajat omistukset monien eri toimialojen pörssiyhtiöissä. Heidän salkuistaan voi löytyä yhtä aikaa muun muassa pankki- ja vakuutussektoria, lääketeollisuutta, mainosteollisuutta, sotatarviketeollisuutta, elintarviketeollisuutta, tietoturvayhtiöitä, turvapalveluyrityksiä ja media-taloja. Sen lisäksi nämä suuryritysten omistajat tukevat avokätisesti myös poliitikkoja. Toisin sanoen, mitä enemmän ihmisellä on omaisuutta, sitä suurempaa ja kokonaisvaltaisempaa vaikutusvaltaa hän yhteiskunnassa käyttää.

Koska tietyt yksittäiset omistajatahot omistavat laajasti monien eri teollisuudenalojen osakkeita, on näiden toimialojen välille järkevää pyrkiä kehittämään synergiaetuja. Hyviä aisapareja muodostavat ainakin mainos-/elintarvike-/lääketeollisuus, media-/lääketeollisuus ja media-/sotatarviketeollisuus.

Kaupallisella medialla ja kaupallisten kanavien uutistoimituksilla on selvä taloudellinen intressi istuttaa ihmisiin tietynlaisia ajatusmalleja ja ohjata ihmisiä suurina massoina haluttuun suuntaan. Syksyllä 2009 median ja lääketeollisuuden yhteistyönä synnytetty sikainfluenssahysteria poiki miljardien voitot lääketeollisuudelle. Tarkoitushakuista uutisointia on ollut havaittavissa myös muun muassa ilmastonmuutoshysteriaa lietsottaessa.

Kun mainosteollisuus tuottaa elintarviketeollisuudelle roskaruoan kulutusta lisääviä mainoksia, yhä useammat kuluttajat omaksuvat itselleen epäterveelliset elämäntavat. Ajan saatossa ihmisten terveysongelmat lisääntyvät ja yhä useammalla diagnosoidaan jokin epäterveellisistä ruokailutottumuksista johtuva pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaudet tarkoittavat useimmiten potilaan elinikäistä lääkitystä, mikä samalla merkitsee elinikäistä tulovirtaa lääketeollisuudelle.

Myös elintarvikkeisiin lisätyt, säilyvyyttä ja ulkonäköä parantavat kemikaalit ja lisäaineet voidaan nähdä yhtä aikaa sekä parantuneesta myynnistä hyötyvän elintarviketeollisuuden, että lisäaineiden aiheuttamista sairauksista hyötyvän lääketeollisuuden etuina.

Median jatkuvasti esiin nostama terrorismi ja ikuinen terrorismin uhka ylläpitävät pelon ja ennakkoluulojen lisäksi myös sota- ja turvapalveluteollisuutta. Terrorismi vahvistaa myös valtaeliitin ja virallisten instituutioiden asemaa. Instituutiot ylläpitävät omaa tarpeellisuuttaan uskottelemalla kansalaisille, että ilman turvallisuutta ylläpitäviä instituutioita ihmiset repisivät toisensa kappaleiksi. Ihmisluonto on sellainen - niin sanotaan. Ihmisluonnon luontaista pahuutta ja ahneutta kahlitsemaan tarvitaan instituutioita. Siksi ihmisten valvontaa tulee lisätä. Tarvitaan ylikansallisia sormenjälki- ja DNA-rekistereitä. Valvontakameroita tulee lisätä, matkalaukkuja tutkia ja ihmisten vaatteita läpivalaista. Koska kuka tahansa voi olla terroristi, kaikkia ihmisiä tulee lähtökohtaisesti aina epäillä.

Sotateollisuus puolestaan on varma työllistäjä ja luotettava teollisuuden veturi. Sotateollisuus on myös kertakäyttökulutusta ja resurssien tuhlailua puhtaimmillaan. Sota on voiton maksimointiin perustuvan raha- ja talousjärjestelmän rakkain lapsi. Sota on suoraa valtion verotulojen siirtoa sotateollisuuden omistajille. Paluupostina sinkkiarkuissa palaavat kuolleet sankarit takaavat puolestaan iltapäivälehtien myynnin. Samalla kansalaisten huomio siirtyy pois arkipäivän ongelmista. Sodassa kuolleita sotilaita päivitellessään kansalaisten omat arkipäivän ongelmat tuntuvat mitättömiltä ja niitä siedetään paremmin.

Entäpä sitten viihdeteollisuus? Kuinka varmistaa, että miljardibudjetin elokuva tuo sijoituksen moninkertaisena takaisin? Elokuvan floppaus olisi katastrofi tuotantoyhtiölle ja sen tuhansille työntekijöille. Kuinka minimoida riski ja synnyttää klassikko? Hmm, mitä yhteistä on James Deanillä ja Jim Morrisonilla? Entä John Lennonilla ja Kurt Cobainilla? Mikä teki heistä ikuisia? Mitä siis jos...

Pelkkää mielikuvituksellista salaliittoteoriaa vai ehkä sittenkin vain pelkkää järkevää liiketoimintaa? Voisiko ihminen sortua valtavien taloudellisten paineiden alaisuudessa? Virallisen totuuden mukaan näin ei tapahdu. Kun jotain outoa tapahtuu ja hyötyjä on riittävän korkealla finanssi- tai valtaeliitin huipulla, asia jätetään automaattisesti tutkimatta. Kaikki spekulaatio on salaliittoteoriaa.

Sen sijaan historiasta tiedämme, että kaikkina aikoina kaikki valtaeliitin edustajat kaikissa maissa ovat käyttäneet hyväkseen valta-asemaansa, syöttäneet ihmisille valheita ja saaneet heidät katsomaan ja kävelemään lammaslaumana haluttuun suuntaan. Vasta jälkipolvet ovat päässet perille valtaeliitin valheista, kun vanhat arkistot on avattu. Mutta se kaikki on aina tapahtunut jossain kaukana menneisyydessä. Voisiko se olla totta myös tänään? Voisiko historia toistaa itseään?[/LAINAUS]