Rahan korruptio: 59. Kyberterrorismista ja piratis

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 59. Kyberterrorismista ja piratismista veruke internetin kontrollointiin? Jani Laasosen blogissa jälleen hyvää lisämateriaalia.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/04/59-kyberterrorismista-ja-piratismista.html

[LAINAUS]torstaina 1. huhtikuuta 2010
59. Kyberterrorismista ja piratismista veruke internetin kontrollointiin?

Länsimaissa kiusallisin osa virallisen totuuden kyseenalaistavasta kritiikistä voidaan leimata aina salaliittoteorioiksi, mikä oikeuttaa vakavienkin yhteiskunnallisten ongelmien syrjäyttämisen ilman, että vapaan länsimaisen median maine (jonka tehtävä asioiden penkominen tulisi olla) siitä lainkaan kärsisi. Virallisen totuuden ainoa heikko kohta on vapaa internet.

Internet ei suodata tietoa, tai pureskele sitä helposti nieltävään muotoon. Sen sijaan internet lyö faktat pöytään jokaisen ihmisen itsensä arvioitavaksi. Tässä pelissä valtaeliitti on helisemässä yhdessä virallista totuutta ylläpitävän valtamedian kanssa.

Internetin aikakaudella ihmisen ei tarvitse olla enää riippuvainen oman maansa valtamedian tarjoamasta propagandasta, vaan hän voi lukea uutisensa halutessaan vaikkapa Venäläisestä, Kiinalaisesta tai Arabialaisesta näkökulmasta, tai vaihtoehtoisesti hän voi hakea tietoa riippumattomien asiantuntijoiden blogeista ja muodostaa käsityksensä siten huomattavasti laajempaan lähdeaineistoon perustaen.

Ajan saatossa yhä useammalle ihmiselle selviää, että valtamedian ylläpitämä totuus asioiden tilasta on aina hyvin suhteellinen käsite. Ajan saatossa yhä useampi ihminen tulee väistämättä törmäämään perinteisen valtamedian tarjoaman virallisen totuuden yksisilmäisyyteen ja korruptoituneisuuteen. Ennen pitkää ihmisten tietoisuus kasvaa, eivätkä he enää voi olla ärsyyntymättä kuullessaan valtamedian yksisilmäistä uutisointia milloin mistäkin keinotekoisesta uhkasta. Tietoisuuden lisääntyessä valtaeliitin ja valtamedian ylläpitämä virallinen totuus muuttuu yhä useamman ihmisen tajunnassa niin silmiinpistävän korruptoituneeksi, ettei tiedostava ihminen pysty sellaista enää sietämään.

Internet tarjoaa ihmisille ennen näkemättömän mahdollisuuden uudenlaiseen, kokonaisvaltaiseen maailmankatsomukseen. Valtamedian propagandakoneistosta irrallisena ihminen voi muodostaa maailmasta paljon eheämmän ja loogisemman kuvan.

Pelkkä perusymmärrys raha- ja talousjärjestelmämme ongelmakeskeisestä lähtökohdasta asettaa koko ihmiskunnan käyttäytymisen uuteen perspektiiviin, mikä puolestaan ei voi olla muuttamatta ihmisen kokonaisvaltaista asennoitumista valtamedian tarjoamaan uutisointiin.

Ajan saatossa yhä useammat ihmiset heräävät näkemään maailman uudessa valossa. Siinä, kuinka maailman kerrotaan toimivan ja kuinka se todellisuudessa toimii, on suuri ja perustavalaatuinen ristiriita.

Internetin ansiosta yhä useampi ihminen elää valtainstituutioiden keskitettyjen aivopesukoneistojen ulottamattomissa. Juuri tämän vuoksi internet muodostaa samalla yhä suuremman yksittäisen uhkan nykyjärjestelmälle ja sen valtaeliitille. Ilman tämän jatkuvan aivopesukoneiston läsnäoloa, valtainstituutioiden ylläpitämä lumous alkaa väistämättä murentua. Siksi onkin varsin todennäköistä, että jollain keinoin tätä lisääntyvän läpinäkyvyyden uhkaa pyritään ennen pitkää kahlitsemaan myös länsimaissa. Kiinassa ongelma on jo ratkaistu ja internetissä julkaistava tieto on tarkasti suodatettua ja kontrolloitua.

Kuinka sitten rajoittaa kansalaisten oikeutta täysin vapaaseen tiedonhakuun ja tiedonlevitykseen, sekä anonyymiin nettisurffailuun? Kuinka luoda ihmisten mieliin keinotekoinen uhka, jonka keinoin kansalaiset voidaan asteittain alistaa yhä suuremman valvonnan ja kontrollin piiriin?

Tavoitteeseen voidaan päästä esimerkiksi kyberterrorismin tai piratismin uhkaa hyväksikäyttäen. Tietokoneiden ja internetin maailmassa kuka tahansa ihminen voi olla potentiaalinen piraatti tai kyberterroristi. Ylläpitääkseen vanhentuneita valta-instituutioita, instituution edustajilla on jatkuva lisääntyvä tarve saada lisätä kaikenlaista valvontaa ja kontrollia yhteiskunnassa. Ennen pitkää lisääntyvän kontrollin tarve synnyttää kontrollin tarpeen lisäämiselle myös ratkaisun.

"FBI:n johtaja Robert Mueller varoittaa, että terroristit selvästikin suunnittelevat internetissä tehtäviä iskuja. Uhan kanssa ei ole leikkimistä, sillä netti-iskun vaikutus voi olla yhtä suuri kuin "hyvin asetetun pommin", Mueller varoittaa." (Tietokone-lehti 8.3.2010)

Ilman konkreettista uhkaa ihmisiä on kuitenkin mahdoton saada luopumaan oikeudestaan vapaaseen, suodattamattomaan informaatioon ja anonyymiin nettisurffailuun. Kyberterrorismin uhkaa voidaankin ryhtyä torjumaan vasta näyttävän kyberterrori-iskun jälkeen.

Näyttävästi toteutetun ja suurta mediahuomiota osakseen saaneen kyberterrori-iskun jälkeen valtaeliitin ei enää tarvitse myydä ajatusta internetin valvonnasta kansalaisille. Kansalaiset tulevat vaatimaan oikeuksiensa polkemista itse. Turvatakseen kansallisen turvallisuuden, kansalaiset hyväksyvät mukisematta uudet rajoitukset, lisääntyvän kontrollin ja läpitunkevan valvonnan.

Kehityksen suunta on huomattu luonnollisesti myös jo valtiotasolla, johon Matti Vanhasen hallitus on reagoinut valmistelemalla kaikessa hiljaisuudessa valtakuntaan uutta valmiuslakia. Oikeus ja kohtuus -blogi kirjoitti aiheesta 4.9.2009 seuraavasti:

"Matti Vanhasen hallitus on säädättämässä uutta valmiuslakia joka nykyisessä hallituksen esityksen muodossa rikkoisi törkeästi Suomen perustuslakia, yksityisyyden suojaa ja kaventaisi merkittävästi kansalaisten oikeuksia täysin mielivaltaisesti ilman riittäviä perusteita. Matti Vanhasen hallitus yritti ajaa lain läpi tavallisena lakina. Onneksi perustuslakivaliokunta esti aikeet ja totesi lain vaativan perustuslainsäätämisjärjestystä. Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen toteutuukin uudessa laissa käytännössä karsimalla oikeudet minimiin.

Uudessa valmiuslaissa poikkeusolojen määritelmää on laajennettu merkittävästi. Nyt ei puhuta enään aseellisesta hyökkäyksestä vaan poikkeusolon määritelmään riittää myös aseelliseen hyökkäykseen verrattavissa oleva tilanne. Hyökkäyksen toteuttajan ei tarvitse olla toinen valtio, riittää että tilanne voidaan tulkita samankaltaiseksi. Hallitus voi siis ottaa käyttöön poikkeusolojen valtuudet uudessa lakiehdotuksessa hyvin helposti. Pelkästään tietojärjestelmien vakava horjuminen riittää Suomen asettamiseen poikkeustilaan. Esimerkkinä voidaa pitää Suomen joutumista samankaltasen verkkohyökkäyksen kohteeksi kuin Viro joitakin vuosia sitten.

Poikkeustilassa hallitukselle ja viranomaisille annetaan käytännössä kaikki valta. Perustuslakia ei tarvitse noudattaa ja monet muutkin lailla turvatut oikeudet lopetetaan. Viranomaiset voivat estää sähköpostiliikenteen, sulkea yksityiset internetliittymät ja estää tiedon jakamisen muutoin kuin viranomaisten hyväksymien kanavien kautta. Viestintävirasto voidaan määrätä peruuttamaan radiolupataajuudet ja määrätä kanavat viranomaisten ja armeijan käyttöön. Viranomaisille annetaan myös mahdollisuus takavarikoida yksityisessä käytössä olevat tietokoneet, määrätä luovuttamaan tietokoneohjelmat valtion hallintaan, puhelimet takavarikoitavaksi tai puhelinlinjat katkaistavaksi.

Kriisitilanteessa valtion viestintäkeskus voisi määrä tietyntyyppiset ja sisällöltään tietynlaiset viesti ja uutiset julkaisukieltoon. Uusi valmiuslaki antaa jopa mahdollisuuden viranomaisille määrätä tiedostusvälineiden julkaiseman tiedon sisällöstä ja pakottaa kaikki tiedostusvälineet julkaisemaan hallituksen ja viranomaisen tiedotteet välittömästi. Sananvapauden ja yksityisyyden suojan loukkaukset ovat jälleen saaneet jatkoa. Lex Karpela, Lex Nokia, lähdesuojan kavennukset ja internet sensuurin mahdollistaneet lait ovat saamassa seuraajan.

Kukaan ei kiellä etteikö poikkeusoloissa tarvita poikkeuksellisia keinoja. Poikkeusoloissa totuudenmukaisen tiedon välittäminen ja saaminen on kuitenkin oleellista. Riippumattomien lähteiden antama tietosisältö on monin kerroin luotettavampaa kuin viranomaisten pakon edessä tiettyjä päämääriä ajavien progandaviestien. Nykypäivän suomalaiset ovat varmasti jo niin valveutuneita jotta tietävät kuinka vähän viranomaisten sanaan on kriisitilanteessa luottamista.

Hallitus saa uuden lain myötä hyvin poikkeukselliset oikeudet. Pahinta tilanteessa kuitenkin on, että poikkeusoloihin voidaan mennä hyvin pienestä syystä. Syytä on myös muistaa Suomen nykyinen tilanne Euroopan pahimpana ihmisoikeuksien polkijana ja ihmisoikeussopimuksen loukkaajana. Kaukana ei ole hetki kun hallitus lähi-idän diktatuurien jalanjälkiä seuraten julistaa Suomeen poikkeustilan silloin kun Suomen hallituksen toimintaan ja viranomaisten luotettavuuteen kohdistuva kritiikki tai toiminta ylittää sietokyvyn."[/LAINAUS]