Rahan korruptio: 65. Jatkuvassa muutoksessa oleva

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 65. Jatkuvassa muutoksessa oleva ilmastomme. Jani Laasosen blogissa lisämateriaalia.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/04/65-jatkuvassa-muutoksessa-oleva.html

[LAINAUS]perjantaina 9. huhtikuuta 2010
65. Jatkuvassa muutoksessa oleva ilmastomme

Mitä itse ilmastonmuutokseen tulee, olisi meidän korkea aika ymmärtää asemamme oikein tässä alati muuttuvassa maailmassa. Ilmasto, aivan kuten kaikki muukin maailmassa, on jatkuvassa muutoksessa. Vielä reilut 10 000 vuotta sitten Pohjois-Euroopassa oli niin kylmää, ettei lumi sulanut kesäisinkään pois. Vuosituhansien saatossa muun muassa koko Pohjois-Eurooppa sai ylleen 2 - 3 kilometriä paksun jääkerroksen. Kilometrien paksuiset jäätiköt peittivät Euroopan aina Brittein Saarten eteläosiin saakka ja niiden keräämä jäätynyt vesi laski merten pintaa parhaimmillaan jopa 116 metriä nykytasoa alemmaksi. Mutta ei jääkaudenkaan ilmasto ollut jatkuvasti pelkkää tasaista kylmyyttä, vaan sekin koostui lukuisista eripituisista lämpimien ja kylmien jaksojen vaihteluista.

Noin 10 000 vuotta sitten jotain kuitenkin tapahtui, jonka seurauksena yli 100 000 vuotta kestänyt jääkausi loppui. Ilmasto lämpeni ja vuosisatojen kuluessa jäätiköiden raja vetäytyi yhä pohjoisemmaksi. Siirryttiin lämpimään aikakauteen, mutta myös tämä uusi ajanjakso piti sisällään tuhansien vuosien mittaisia lämpimämpiä ja kylmempiä jaksoja, jotka puolestaan pitivät sisällään satojen vuosien mittaisia eri suuntaisia trendejä, jotka taas kätkivät sisäänsä kymmenien vuosien trendejä jne. Ilmasto on ollut aina jatkuvassa muutoksessa.

Ilmastonmuutoksia arvioitaessa maapallon ilmasto tulisi todellakin nähdä vain eri pituisten trendien jatkuvana vaihteluna. Miljoonissa vuosissa tarkasteltuna jääkausi on maapallon luonnollinen olotila ja nykyisen kaltaiset lämpimämmät ajanjaksot vain lyhyitä hetkellisiä pyrähdyksiä. Jos tällaista jääkaudesta poikkeavaa, lyhyttä lämmintä ajanjaksoa, jota parhaillaan elämme, tarkastellaan tuhansien vuosien tarkkuudella, nähdään että lämmin kausi muodostuu lukuisista eri vaiheista. Tuhannen vuoden lämmintä jaksoa voi seurata tuhannen vuoden kylmempi jakso ja niin edelleen.

Kun mittakaavaa edelleen pienennetään ja yhtä tuhannen vuoden ajanjaksoa tarkkaillaan satojen vuosien tarkkuudella, havaitaan taas merkittäviä muutoksia keskilämpötiloissa ja niiden vaihteluissa. Myös viimeiseen tuhanteen vuoteen mahtuu useita satojen vuosien mittaisia nousu- ja laskutrendejä. Esimerkiksi vuoden 900 tienoilla alkoi noin 300-vuotta kestänyt lämmin ajanjakso, jolloin maapallon keskilämpötila nousi sadoiksi vuosiksi huomattavasti nykyistä keskilämpötilaa korkeammalle. Tätä ajanjaksoa, joka teki Englannista hetkeksi yhden Euroopan merkittävimmistä viinintuottajista, kutsutaan keskiajan lämpömaksimiksi. Ilmasto muuttui niin lämpimäksi, että myös Grönlannin eteläosat sulivat, paljastaen altaan neitseelliset ja puuttomat viljelysmaat. Ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa Vikingit perustivat Grönlantiin laajoja siirtokuntia ja ryhtyivät viljelemään maata. Samoihin aikoihin he tekivät vierailuja myös Amerikan mantereelle. 1300-luvulla lämpötila kuitenkin kääntyi selvään laskuun. Laskeva trendi johti lopulta niin sanottuun pieneen jääkauteen, joka päättyi vasta 1800-luvun lopulla. Samoihin aikoihin kun kylmä kausi päättyi ja uusi lämpenevä trendi sai alkunsa, ihminen aloitti säännöllisen lämpötilaseurannan. Koko tuon ajan trendi on ollut lämpenevä - alkoihan lämpötilanmittaus heti pienen jääkauden päätyttyä. Onko siis mikään ihme, jos muutosta pelkäävä neuroottinen ihminen saa päähänsä, että ilmastonmuutos täytyy olla ihmisen itsensä aiheuttama?

Mutta ei nykyinenkään nousutrendi ole jatkunut yhtämittaisena 1800-luvulta tähän päivään. Kun satojen vuosien mittaisia trendejä tarkastellaan vuosikymmenten mitta-asteikolla, huomataan että esimerkiksi vuosien 1940 - 1975 välillä lämpötila laski niin merkittävästi, että poliitikot ja media julistivat tutkimustulosten osoittavan maailman olevan matkalla uuteen jääkauteen. Otsikot 1970-luvun lehdissä olivat lähes identtisiä verrattuna niihin, joita saamme lukea nykypäivän sanomalehdistä. Luonnon katastrofit lisääntyvät, nälänhätä pahenee, poliittiset epävakaudet ja taloudelliset kaaokset yleistyvät. Afrikassa kärsitään kuivuudesta, kun toisaalla taas ihmetellään lisääntyneitä sateita ja tulvia. Näin siis jo 1970-luvulla, ihmisen aiheuttamaa ilmaston jäähtymistä ihmeteltäessä.

Mistä hetkellinen ilmaston kylmeneminen sitten johtui? Virallisen selityksen mukaan sen täytyi olla seurausta ihmisten ilmakehään päästämistä epäpuhtauksista, jotka estivät auringon lämpösäteilyn pääsemisen maapallon pinnalle. Nyt tämän saman mekanismin arvellaankin aiheuttavan juuri päinvastaisia ilmiöitä. Kaikkea tätä arvuuttelua leimaa valtava epätieteellisyys. Sen sijaan että tutkijat tunnustaisivat oman tietämättömyytensä luonnon mysteerien edessä, jokainen heistä tuo esille omaa teoriaansa ainoana oikeana totuutena. Totuus on, ettei ihminen ole lähestulkoon perillä edes kaikista niistä tekijöistä, jotka ilmastoomme vaikuttavat.

Todellisuudessa yksikään tiedemies ei osaa tarkasti ja tyhjentävästi selittää sitä mekanismia, josta maapallon keskilämpötilanvaihtelun johtuvat. Luotettavin tiedemies on sellainen, joka avoimesti tunnustaa ymmärtämättömyytensä. Se mitä tiedämme ilmastostamme varmuudella, on se, että maapallon lämpötilan muutoksia on tapahtunut kaikkina aikoina ja että ne ovat normaaleja luonnonilmiöitä jotka kuuluvat asiaan. Kylmiä kausia seuraavat lämpimämmät jaksot ja lämpimiä jaksoja taas kylmät kaudet. Trendit voivat kestää päiviä, viikkoja, kuukausia, vuosia, vuosikymmeniä, vuosisatoja, vuosituhansia, satoja tuhansia vuosia jne. Kaikki riippuu vain siitä, millä mitta-asteikolla ilmiöitä kulloinkin tarkastellaan. Niin kauan kuin tiedemiehillä ei ole varmaa ja kiistatonta esitystä alati vaihtelevien ilmastosyklien perimmäisistä syistä, ei meidän myöskään tule tehdä tämän tietämättömyyden pohjalta ihmisten vapauksia, oikeuksia ja hyvinvointia rajoittavia yhteiskunnallisia päätöksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmiskunnan tulisi elää symbioottisessa tasapainotilassa oman planeettansa kanssa. Tähän taas ilmastonmuutosuskonto ei pysty tarjoamaan ratkaisukeinoa.

Ilmastonmuutosuskonnon kieltäminen ei välttämättä tarkoita vihamielisyyttä Tellus-planeettaa ja sen hyvinvointia kohtaan. Sen sijaan se voi tarkoittaa kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, ettei instituutioiden ongelmia ratkaista uusia instituutioita synnyttämällä. Instituutioiden syöpä ei parane sillä, että taudin oireiden päälle liimataan aina vain uusi kerros laastareita taudin näkyviä oireita peittämään. Sairaus on instituutioissa itsessään ja paranemisprosessi voi alkaa vasta siinä vaiheessa, kun ongelmien aiheuttaja tiedostetaan.[/LAINAUS]