Kirja-arvostelussa Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina

Viimeisten vuosien tapahtumat ovat lähentäneet Suomea ja Ruotsia. Maat päättivät hakea NATO-jäsenyyttä yhtä aikaa. Suomi liittyi puolustusliiton jäseneksi. Ruotsi odottaa vuoroaan. Suomi luopui sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja Ruotsi pyrkii samaan. Maat ovat lähempänä toisiaan kuin koskaan maiden itsenäisyyksien aikana. Siksi on hyödyllistä tutustua Ruotsin historiaan. Monet suomalaiset tuntevat Suomen osuuden Ruotsin vallan historian osalta, mutta Ruotsin tapahtumat ovat voineet jäädä tuntemattomiksi, eli mitä tapahtui Pohjanlahden tuolla puolen. Kirjailija [b]Sanna-Mari Hovin[/b] [i]Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina[/i] (Minerva, 2021) tarjoaa tarinan, joka keskittyy Ruotsin tarinaan aina muinaisista viikingeistä nykypäivän kuningashuoneen jäseniin. Ruotsin hallitsijat olivat myös Suomen hallitsijoita yli 600 vuoden ajan. Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan. Suomi ei ollut yhtenäinen kokonaisuus, vaan muodostui valtakunnan lääneistä. Suomi oli käytännössä Itä-Ruotsia. Ruotsin hallitsijat perustivat Suomeen lukuisia linnoja ja kaupunkeja. Turun linna, Hämeen linna, Raaporin linna, Viipurin linna, Savonlinna ja Suomenlinna ovat linnoista tunnetuimmat. Ruotsin hallitsijat perustivat esimerkiksi Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Rauman, Porin, Vaasan, Tampereen, Savonlinnan, Kuopion, Haminan ja Loviisan kaupungit. Ruotsin valtakauden kädenjälki on voimakas. Ruotsin hallitsijat ovat kirjan pääosassa ja kirjassa sivutaan tietysti historian suuria tapahtumia. Historianharrastajille kirja voi tarjoa uutta tietoa runsaiden yksityiskohtien kautta. Hallitsijoiden tarinoiden kautta paljastuu mielenkiintoisia tarinoita Ruotsin kuningashuoneen jäsenistä. Kirja on sopii kaikille, jotka haluavat kasvattaa Ruotsi-tietouttaan.