Eletään vuotta 1887. Suomi on suuriruhtinaskunta ja Suomen suurin vientimarkkina on maailmanhistorian suurin imperiumi, eli Brittiläinen imperiumi.
Helsingissä avataan Suomen ensimmäinen, eurooppalaistyylinen luksushotelli suomalaisyrittäjä Carl Wilhelm Kämpin johdolla ja arkkitehtinään Theodor Höijer.
Hotelli Kämpistä muodostui historiansa aikana yritysjohtajien, taiteilijoiden, toimittajien, tutkijoiden, kirjailijoiden, poliitikkojen ja korkeiden virkamiesten kohtaamispaikka.
Kämpissä työskennelleet Kimmo Aho, Ville Liikanen ja Mika Vitikka ovat kirjoittaneet historiikin Suomen kuuluisimman ja korkeatasoisimman hotellin historiasta. Teoksen nimi on Minä menen Kämpiin takaisin - Cocktaileja ja tarinoita Kämpin baarista (Docendo, 2019).
Kämp on ollut hotellialan edelläkävijä. Kämp toi Suomeen ensimmäisen baarin. Baarin historia juontaa brittiläisiin ginpalatseihin ja Yhdysvaltoihin muuttaneet siirtolaiset muokkasivat ginpalatsien pohjalta amerikkalaiset baarit.
Kämp toi markkinoille Suomen ensimmäisen American Bar'in 1900-luvun alkupuolella, joka herätti suurta kiinnostusta ja ihailua. Kämpistä tuli pitkien ja kosteiden lounaiden viettopaikka.
Kämpistä on kirjoitettu lukuisia kiehtovia tarinoita, mutta yksi on ylitse muiden ja se on Akseli Gallen-Kallelan maalaama Symposium, joka on muodostunut legendaariseksi ja herättää usein naurahduksia.
Taulussa ovat itse taulun maalaaja Gallen-Kallela, tukevassa humalassa oleva säveltäjä Oskar Merikanto, tupakkaa kädessään pitävä säveltäjä Robert Kajanus ja tyhjyyteen katsova säveltäjämestari Jean Sibelius.
Monet Kämpissä vietetyt illat toivat ideoita siihen, että miten Suomen itsenäisyyspyrkimyksiä tuli edistää. Suomi sai itsenäisyyden ja monilla taiteilijoilla oli suurta merkitystä sille, että miten kansallishenkistä mielialaa nostatettiin.
Kämp on kokenut myös kauhun hetkiä. Talvisodan aikana kansainvälinen lehdistö piti Kämpiä päämajanaan ja hotellista lähetettiin tietoja siitä, että miten urhea Suomi taisteli idän karhua vastaan.
Suomen talous koki kovia ensimmäisen ja toisen maailmansodan tapahtumien takia. Suomi köyhtyi, eikä Suomi saavuttanut jatkuvaa varakkaiden vieralijoiden kävijävirtaa, jonka takia tarunomaisen Kämpin tarina kulki loppuaan.
Ensimmäisen Kämpin tarina päättyi vuonna 1965, koska kiinteistön omistaja Kansallis-Osake-Pankki ei löytänyt jatkajaa ja vuokralaista hotellille. Tämän takia kiinteistöstä tuli pankin pääkonttori.
1990-luku oli Suomessa suurten murrosten aikaa. Neuvostoliitto romahti. YYA-sopimus heitettiin roskakoriin. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi ja NATO:n rauhankumppaniksi. Vuonna 1999 Suomi päätti liittyä euroalueeseen. Suomi oli taittanut 1990-luvun laman.
Nokian johdolla Suomea vietiin maailmalle. Suomen informaatioteknologia-alalla vietettiin villejä vuosia. Suomeen valui eurooppalaisia ja amerikkalaisia pääomia. Suomen talouskasvu oli kovaa ja Suomi kansainvälistyi vauhdilla.
Suomen Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki olivat yhdistyneet Merita Pankiksi, joka omisti Kämpin kiinteistön. Uusi pankki päätti etsiä Kämpin rakennukselle uuden hotelliyrittäjän.
Amerikkalaisen Marriott Internationalin Luxury Collection otti Kämpin vetovastuun vuonna 1999 ja näin luotiin historian toinen Kämp, joka pursuaa suomalaista ja amerikkalaista luksusta. Vuosituhannen Suomi palannut takaisin kansainvälisten vieraiden ja markkinoiden keskuuteen.
Kämpistä tuli Helsingin vetonaula ja kansainvälisten vieraiden ykköshotelli. Hotellissa ovat yöpyneet Mick Jagger, Keith Richards, Elton John, Madonna, Lady Gaga, Ozzy Osbourne, David Bowie, Shakira, Whitney Houston, Bruce Springsteen, Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright ja monia muita.
Condé Nast ja Forbes luokittelivat Kämpin ensimmäisten vuosien aikana maailman ja Euroopan parhaimpien luksushotellien joukkoon. Arvostettu ja äärimmäisen suosittu, suomalainen City-lehti valitsi Kämpin baarin Helsingin parhaaksi baariksi vuosina 2002 ja 2003.
Hotelli Kämp on maamerkki, joka kertoo Helsingin ja Suomen asemasta maailmalla. Luksushotelli on merkki siitä, että Suomi on menestyvä ja kiinnostava maa vierailla.
Teoksen kirjoittajat ovat tehneet oikeaoppisesti Kämpin historiasta viihdyttävän ja hauskan. Kirjassa on runsaasti kiinnostavia tarinoita, kiehtovia drinkkireseptejä ja hotellin maukkaiden ruokavaihtoehtojen esittelyjä.
Teos saapui markkinoille juuri ennen kuin alkoi tapahtumaan merkittäviä siirtoja.
Norjalainen hotelliyrittäjä Petter Stordalen osti Kämpin ja joukon muita helsinkiläisiä luksushotelleja itselleen vuonna 2019.
Vuonna 2020 käynnistyi pandemia, joka aiheutti pitkäaikaisen hiljaiselon.
Kämp ei jäänyt makaamaan laakereilleen, vaan alakerran baari ja ravintola kokivat mittavat remontit, eli alakerta sai uuden ilmeen.
Kämpin uusi ilme jäi odottamaan iloisen, sosiaalisen ja huolettoman 2020-luvun tuloa.