Päivi Räsäsen tuorein töräys lienee jo kaikkien tiedossa: kun poliisisetien rahat eivät riitä, voitaisiin baarien hanat sulkea muutamaa tuntia aiemmin.
Näen sieluni silmin, kuinka Räsänen tulee väsyneenä kotiin ja mieltä piinaavat valtavat säästöpaineet. Hän rojahtaa 12-tuntisen päivän päätteeksi sohvalle ja avaa television. Kanavasurffailu päätyy Jimin kohdalle, jossa pyörii Helsingin yön nurjia puolia kuvaava Poliisit-sarja. Siinä poliisi joutuu puuttumaan useampaan känniääliöiden väliseen nujakkaan.
Hetken tuijotettuaan sisäministerimme saa oivalluksen. Se on kuin pieni valaistuminen. Näin on käynyt ennenkin: kristilliset arvot johdattavat kohti aukotonta ratkaisua työelämässä. Poliisin isoimmilta pampuilta puhelimen välityksellä saadut myötäilyt tuovat Päiville itsevarmuutta. Jo seuraavana päivänä hän avautuu ideastaan Helsingin Sanomille. On taottava, kun rauta on kuumana, eikä edes sunnuntaita ehdi pyhittämään levolle.
Maanantain Hesarista julkiseen keskusteluun ponnahtanut esitys on kaikkea muuta kuin aukoton. Se on pelkkää reikää.
Aukioloaikojen lyhentäminen tuskin vähentäisi merkittävästi alkoholin kulutusta. Kotona ryyppääminen sen sijaan lisääntyisi, samoin perheväkivalta ja pimeän viinan myynti. Verotuloista saatu kakku pienenisi ja poliiseille olisi entistä vähemmän rahaa jaettavaksi. Näitä riittää.
Holhoaminen ei ole kivaa muutenkaan.
Se on myönnettävä, että baarien sulkeutumisen aiheuttama väkivalta on vakava ongelma. Asiaa voi kuitenkin lähestyä täysin toisesta suunnasta, mitä sisäministerimme: baareilla tulisi olla oikeus pitää ovensa auki kellon ympäri. Silloin ihmiset valuisivat kotiinsa pitkin yötä, eivätkä kaikki olisi rähisemässä samoilla nurkilla samaan aikaan.
Räsänen on tullut tutuksi älynväläyksistään. Tällä kertaa hän puhuu kuitenkin ministerin suulla. Vielä kansanedustajana omien äänestäjien miellyttäminen on ihan ok, mutta ministerin pallilta asiat pitäisi nähdä laajemmin.
Räsäsen ministerin virasta erottamista vaativa adressi on kerännyt tätä kirjoittaessa parissa päivässä yli 36000 nimeä. Valitettavasti yksikään adressi ei voi ministeriä palliltaan pudottaa, ei vaikka nimiä olisi miljoona. Puolue voi vaihtaa ministerinsä, mutta tätä kristillis-demokraatit tuskin tekevät. Julkinen keskustelu voi saada ministerin astumaan sivuun. Tätä Räsänen tuskin tekee, vaikka paine kasvaisi kuinka suureksi.
Oikeusasiamieheenkään emme voi asiassa nojata, koska typerät ajatukset eivät ole lailla kiellettyjä.
