Pariskunta piti viikon ajan päiväkirjaa parisuhteestaan. Asioilla on tunnetusti kaksi puolta, tässä ne molemmat. Viikko parisuhdetta sellaisena kuin he sen kokivat, olkaa hyvä.
Lauantai 12.1.
Nainen: Aamu alkoi kummallakin väärällä jalalla. Se tiesi, että pinnani oli kireällä, ja aikuismaisesti provosoi minua tarttumalla jokaiseen pikkuasiaan. Olin perinaisellisen neuroottinen parisuhdekeskustelussa, josta se yleensä menee sekaisin eikä tiedä mitä sanoa.
Iltapäivällä pyykätessä se haisteli puhtaita kalsareita. Halusi vaan varmistaa, että todella ovat puhtaat. Minulla ei tulisi mieleenkään haistelemalla etsiä jarrujälkiä. Ja muuten, miksi naisille ei niitä ilmesty? Pyyhkivätkö miehet vain huonommin?
Mies: Ilmeisesti aina kun olen hiljaa, mikä on hyvin usein, olen jotenkin suuttunut tms. Vaikka töissä puhunkin paljon, niin se on sellaista paskanjauhantaa. Ei me kotona varsinaisesti tapella. Kunhan puretaan vähän paskalastia toisen niskaan ja sitten pohdiskellaan syvällisiä.
Maanantai 14.1.
Nainen: Se jäi tänään sairaslomalle, joten halusin hemmotella sitä. Ostin niin paljon belgialaista suklaata, ettei se jaksaisi syödä kaikkea kerralla. Tilasin sille kukkalähetyksen huomiseksi. Se ei ole tainnut koskaan saada kukkasia kotiin kannettuna. Toivottavasti ele piristää sitä.
Mies: Ilmoittauduin kolmeksi päiväksi hermolomalle. Ajattelin kuunnella vieressä hoilottavaa järjen ääntä. Silti tuntuu ihan idioottimaiselta jättäytyä pois töistä, vaikka ei tavallaan ole oikeasti sairas. Miehen pitäisi vaan pystyä ja jaksaa. Nervous breakdown kuuluu naisille.
Tiistai 15.1.
Nainen: Minulla nousi kuume ja olen maannut koko päivän sängyssä. Se käytti päivän kolmen ruokalajin aterian suunnitteluun ja toteuttamiseen. Eli hemmotteluvuoro vaihtui. Kukat tulivat tänään myöhässä perille. Yllätys meni vähän piloille, mutta toimi kuitenkin. Toki herra kysyi, että oliko minulla jotain taka-ajatuksia kukkien tilaamiselle. Ei, en ole pettänyt ja jos haluan kukkia itselleni, niin ostan ne ihan itse. Ruoka oli taivaallista ja ruoan jälkeen se vielä siivosi ja tiskasi kaiken. Olen niin onnellinen, koska tässä parisuhteessa mies nalkuttaa astioiden esipesusta.
Mies: Illalla piti mennä yhdessä ulos syömään ja kasinolle, mutta se ilmoitti aamulla, että on paska fiilis, mittasi kuumeen ja totesi: “37,1 astetta, perutaan ilta”. Iltapäivällä iski mieletön tarve tehdä herkkuillallinen kotiin.
Keskiviikko 16.1.
Nainen: Meillä on kaksi kotityötä, joista saamme aina keskustelua aikaiseksi, tiskaaminen ja pyykinpesu. Tänään sain kuulla, että on aivan älytöntä, jos ei laita kännykkään herätystä, kun pyykit ovat valmiit.
Mies: Eilen sain muuten kukkalähetyksen…. ekan tässä elämässä. Menin toki sitten mokaamaan koko kauniin eleen kyselemällä. Vituilleen meni. Kaikkea ei pitäisi todellakaan kysyä, vaikka mielessä käykin.
Torstai 17.1.
Nainen: Se tuli iltapäivällä lääkäriltä ja oli huonolla tuulella. Kun olimme puhumassa lääkärikäynnistä, vastasin puhelimeen. Se otti siitä selvästi itseensä ja antoi myös huomata sen. Tänään se myönsi, että astioiden esipesu vie enemmän vettä ja ne voi laittaa hieman likaisina suoraan koneeseen. Mutta samalla sanoi, ettei kestä jos koneessa on kovin likaisia astioita
Mies: Lääkäri jatkoi sairaslomaa. Stressi vieläkin päällä. Ilmeisesti puran alitajuisesti pahaa oloa kotona. Nussin pilkkua ja vittuilen, enkä edes tajua sitä. Tai kyllä tajuan, mutta en sillä hetkellä. Omasta mielestäni tuon vaan jonkun ihan periaatteessa oleellisen pointin esiin. En mä silti kaikkea suhteen paskaa niskoilleni ota. Luulen, että mun suurin ongelma on se, että tuon epämieluisia asioita (kehittämiskohteita) esiin ainoastaan silloin, kun on paska fiilis jostain (yleensä just siitä “kehittämiskohteesta”). En halua pilata muuten hyvää päivää tuomalla esiin paskoja juttuja.
Perjantai 18.1.
Nainen: Lähdimme tänään ystäväni häihin. Koko päivä on mennyt auvoisessa onnessa. Viikon tasapainoisin päivä, vaikka ajomatkaakin kertyi muutama tunti. Viihdyn sen kanssa autossa todella hyvin. Varmasti myös siksi, että kummankaan ajotapa ei ärsytä toista.
Mies: Kuorrutimme yhteistyönä kaksi hääkakkua. Rakkaani ohjeisti, ja pienet kätöseni heiluivat. Oikein mukavaa, ei konfliktia. Aina kun meillä on yhteinen missio niin tuntuu siltä että hommat rullaa. Me ollaan kyllä todella hyvä tiimi.
Ammattilaisen huomiot
“Nainen ‘tarkkailee’ miestä ja kommentoi hänen tekemisiään tai tekemättä jättämisiään huomattavasti enemmän kuin mies naisen. Mies kuvailee enemmän yhteistä tai yksinkertaisesti omaa oloaan. Nainen puhuu miehestä ‘se’, mies naisesta ‘rakkaani’.”
Seksuaali- ja gestalt-terapeutti Heidi Valasti
Lukijoilta
“Tyttöystäväni paitsi unohtelee omat mogansa peräti muistaa asioita väärin itselleen edullisella tavalla ja syyttelee minua usein aiheetta. Luulen, ettei hän edes valehtele, vaan uskoo ‘muistikuviinsa’ oikeasti. Ainakin yhden toisen tyttöystävän kohdalla olen huomannut saman ilmiön. Naiset tuntuvat katsovan asioita paljon subjektiivisemmin kuin miehet.”
Mies, 33v.
“Eksäni kirjoitti päiväkirjaa ja – anteeksi kaikille, olen sika – kerran sitten monien sattumien summana päädyin selailemaan merkintöjä. Siellä oli hyvinkin yksityiskohtainen kuvaus siitä, kuinka hän oli pettänyt minua. Toisen päiväkirjaa ei saa ikinä lukea jne. mutta onko kykenevä tekemään tilannearvioita, mikäli tietää vain puolet totuudesta..? Saattaisi hävettää, jos olisin ollut väärässä.”
Mies 23v.
“Riidellessä molemmat tulevat helposti vain periaatteestakin puolustamaan omaa kantaansa, eikä toisen mielipidettä tule siksi kuunneltua objektiivisesti. Voisi ollakin kätevää, jos molemmat kirjoittaisivat ylös oman kantansa ja perustelunsa. Silloin molemmat voisivat rauhassa perehtyä toisen pointteihin tilanteen rauhoituttua. Ehkä näin tulisi oikeasti punnittua toisenkin mielipiteitä ja väärinymmärrysten määrä pienenisi.”
Nainen, 28v.
“Pidän säännöllisesti päiväkirjaa ja täytyy myöntää, että usein muisti tekee tepposet niin, että jälkikäteen muistaa asioiden kulun väärin. Jos meille tulee miehen kanssa riitaa siitä, miten jokin tapahtuma on aikoinaan mennyt, tarkistan asian päiväkirjasta. Sekös miestä ärsyttää, varsinkin kun se on usein väärässä.”
Nainen, 25v.
