Britanniassa osa sauna-alan toimijoista on tarttunut yllättävään myyntiväitteeseen: säännöllinen saunominen voisi auttaa kehoa sietämään helleaaltoja.
Ajatus ei ole täysin tuulesta temmattu.
Toistuva lämpöaltistus voi totuttaa elimistöä kuumuuteen ja parantaa sen kykyä säädellä lämpötilaansa.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kuumana päivänä kannattaisi suunnata tavallista pidempiin löylyihin.
Kehon voi opettaa sietämään kuumuutta
Kun ihminen altistuu kuumuudelle toistuvasti, elimistö alkaa mukauttamaan toimintaansa.
Hikoilu voi käynnistyä aiemmin, ja verenkierto iholla voi tehostua.
Ilmiötä kutsutaan lämpöön sopeutumiseksi, ja siinä on kyse siitä, että keho toimii seuraavalla kerralla kuumassa taloudellisemmin.
Kaikki muutokset eivät kuitenkaan synny jokaiselle samanlaisina.
Sauna voi olla yksi lämpöaltistuksen muoto
Lämpöharjoittelua on tutkittu erityisesti urheilijoilla ja kuumissa oloissa työskentelevillä.
Altistus voidaan toteuttaa harjoittelemalla lämpimässä tilassa, istumalla saunassa tai olemalla kuumassa vedessä.
Itä-Suomen yliopiston sisätautiopin professori ja kardiologian erikoislääkäri Jari Laukkanen arvioi The Guardianille, että saunominen ja kuumassa vedessä oleminen voivat synnyttää osittain samanlaisia muutoksia kuin urheilijoiden lämpöharjoittelu.
Kyse on siis samasta fysiologisesta ilmiöstä, ei saunan erityisominaisuudesta.
Harjoittelu tarkoittaa enemmän kuin yhtä saunakertaa
Asiantuntijoiden kuvaamassa lämpöharjoittelussa altistusta kertyy tavallisesti 40–60 minuuttia päivässä vähintään neljänä tai kuutena peräkkäisenä päivänä.
Lukua ei pidä tulkita saunomisohjeeksi, sillä altistus voi tarkoittaa myös liikuntaa lämpimässä tilassa tai kuumassa vedessä oleskelua.
Asiantuntijoiden mukaan hyöty säilyy noin viikon, ja pidempi harjoittelu tuottaa pitkäkestoisemman vaikutuksen.
Valmistautuminen ja hellepäivä ovat eri asioita
Tässä kulkee tärkein raja.
Laukkasen mukaan lämpöön sopeutuminen ei ole sama asia kuin suoja kuumuudelta.
Hänen mukaansa on toistaiseksi vain vähän näyttöä siitä, että helleaallon aikana saunominen suojaisi lämpösairauksilta.
Hyödyt liittyvät pikemminkin pitkäaikaiseen sopeutumiseen säännöllisen altistuksen kautta kuin akuuttiin tilanteeseen.
Hellepäivänä kuormat kasautuvat
Worcesterin yliopiston tutkija Jessica Mee tiivistää asian yhteen lauseeseen: lämpöön sopeutuminen on valmistautumiskeino leudoille kuukausille, ei selviytymiskeino vuoden kuumimpana päivänä.
Meen mukaan ongelma kuumana päivänä on se, että keho ei ehdi palautua kunnolla altistusten välissä.
Silloin yksi lämpökuorma kasataan toisen päälle elimistölle, joka on todennäköisesti jo valmiiksi kuormittunut.
Jos oireina on päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, poikkeavaa heikotusta tai sekavuutta, kuumuudelle altistuminen on syytä lopettaa ja hakeutua viileään.
Hyöty ei jakaudu tasan
Ääriolosuhteiden ja fysiologian apulaisprofessori Heather Massey Portsmouthin yliopistosta huomauttaa, etteivät sopeutumisen hyödyt ole kaikilla samanlaisia.
Muutokset nojaavat vahvasti kehon kykyyn lisätä hikoilua ja ohjata verta iholle.
Ikääntyminen, heikko kunto, pitkäaikaissairaudet ja tietyt lääkkeet voivat heikentää tätä kykyä.
Yksilölliset erot ovat suuria, ja sama lämpötila voi tuntua yhdelle kohtuulliselta ja toiselle hyvin raskaalta.
Osa ihmisistä tarvitsee lääkärin arvion
Saunominen ei sovi kaikkiin terveydentiloihin.
Laukkanen mainitsee vältettäviksi tilanteiksi akuutin sairauden tai kuumeen, epävakaan rasitusrintakivun, äskettäisen sydäninfarktin ja hallitsemattoman matalan verenpaineen.
Luetteloa ei pidä lukea täydellisenä, ja näissä tilanteissa ratkaisu ei ole lyhyempi löyly vaan lääkärin arvio ennen kuumuudelle altistumista.
Sauna voi opettaa kehoa sietämään kuumaa, mutta se ei tee ihmisestä kuumuudelle haavoittumatonta.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Nainen romahti tyttärensä häissä – kardiologit löysivät ilmiön, jossa ilo pysäyttää sydämen
