Nouset työtuolista muutaman tunnin istumisen jälkeen, ja ensimmäiset askeleet tuntuvat kankeilta.
Syyksi on helppo nimetä huono työtuoli tai väärä istuma-asento.
Keho toimii kuitenkin mutkikkaammin kuin yksittäinen selitys antaisi ymmärtää.
Pitkä paikallaanolo vaikuttaa siihen, kuinka paljon eri lihakset joutuvat päivän mittaan tekemään työtä.
Muistihäiriö pakaroissa
Ilmiöstä käytetään englanniksi värikästä nimitystä dead butt syndrome, eli kuolleen takapuolen oireyhtymä, josta Suomessa on puhuttu nukkuvan pakaran ilmiönä.
Michigan Medicinen fysioterapian kliininen asiantuntija Kristen Schuyten kuvasi ilmiötä vuonna 2017 tilanteeksi, jossa pakaralihakset eivät aktivoidu tarkoituksenmukaisesti pitkän paikallaanolon jälkeen.
Nimestä ei silti pidä päätellä, että lihaksissa tapahtuisi jokin dramaattinen sammuminen.
Kyse on siitä, että vähällä käytöllä olevien lihasten työ ja kuormituksen jakautuminen voivat muuttua.
LUE LISÄÄ: Somekyhmy on uusi näyttöpäätetyöläisten riesa
Työtuolissa pakarat saavat poikkeuksellisen helpon päivän
Pakaralihakset osallistuvat lonkan ojentamiseen sekä lantion ja alaraajojen hallintaan.
Tuolissa istuttaessa niiltä ei vaadita samanlaista työtä kuin kävellessä, portaita noustessa tai juostessa.
Samalla lonkka pysyy pitkään koukistuneessa asennossa.
Keho ei kuitenkaan toimi niin siistinä dominonappularivinä, että kireistä lonkankoukistajista seuraisi automaattisesti heikot pakarat ja niistä selkäkipu.
Selkäkipua ei voi vierittää pakaroiden syyksi
Pitkä istuminen voi lisätä alaselän kipua tai epämukavuutta istumisen aikana.
Vuonna 2020 julkaistussa järjestelmällisessä katsauksessa lähes kaikki mukaan otetut tutkimukset havaitsivat tällaisen välittömän yhteyden.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että istuminen aiheuttaisi varsinaisia alaselkäkipujaksoja.
Vuonna 2022 julkaistu pitkittäistutkimuksia koonnut katsaus päätyi siihen, ettei runsas paikallaanolo todennäköisesti lisännyt uusien alaselkäkipujaksojen ilmaantumista aikuisilla.
Pakaralihasten ja alaselän välillä on silti kiinnostava yhteys
Pakaralihaksia ei tarvitse vapauttaa kaikesta epäilyksestä.
Vuoden 2019 katsauksessa alaselkäkipuisilla havaittiin taipumusta keskimmäisen pakaralihaksen heikompaan voimaan verrattuna ihmisiin, joilla kipua ei ollut.
Tulokset lihaksen aktivoitumisesta, väsymisestä ja koosta olivat sen sijaan epäselvempiä.
Tutkimus kertoo yhteydestä eikä siitä, kumpi tuli ensin.
Selkäkipu voi muuttaa liikkumista aivan kuten lihasten toiminta voi vaikuttaa liikkeeseen.
Salikortti ei poista koko päivän istumista
Hyvä kunto ei tarkoita, että työpäivän voisi viettää täysin liikkumatta.
Schuyten kertoi kohdanneensa vastaavia lihasten aktivoitumisen ongelmia myös balettitanssijoilla.
Esimerkki muistuttaa siitä, että hyvä yleiskunto ja yksittäisen liikkeen tarkoituksenmukainen lihastyö ovat eri asioita.
Maailman terveysjärjestö suosittelee aikuisia vähentämään paikallaan vietettyä aikaa ja korvaamaan sitä liikkumisella.
Liikettä ei tarvitse annostella kellon mukaan
Työpäivään kannattaa silti ujuttaa liikettä.
Maailman terveysjärjestö ei anna kaikille aikuisille yhteistä sääntöä siitä, kuinka usein tuolista pitäisi nousta.
Olennaista on, ettei päivää tarvitse ajatella kahtena vaihtoehtona, täydellisenä treeninä tai täydellisenä liikkumattomuutena.
Kävely, portaiden käyttäminen ja asennon vaihtaminen rikkovat pitkää istumisjaksoa.
Hauska nimi tekee ilmiöstä turhan yksinkertaisen
Kuolleen takapuolen -oireyhtymä toimii otsikoissa, koska sitä on melkein mahdotonta olla avaamatta.
Lääketieteellisesti nimi on kuitenkin paljon raflaavampi kuin itse ilmiö.
Pakarat eivät kuole eivätkä unohda, eikä alaselkäkipu ole merkki siitä, että ne olisivat lakanneet tekemästä työtään.
Jos kipu on voimakasta, pitkittyy tai siihen liittyy muita huolestuttavia oireita, syytä ei kannata päätellä yleisnimityksen perusteella.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Somekyhmy on uusi näyttöpäätetyöläisten riesa
