Maitopurkki unohtui kauppaan, viesti kuulosti töksähtävältä ja yhtäkkiä koko maailma tuntuu olevan pilalla.
Itse tapahtuma voi olla pieni, mutta tutkimusten perusteella sen jälkeinen tunne ei määräydy vain tapahtuman koon mukaan.
Erityisen kiinnostavaa on, että stressiä koskevat omat uskomukset ja tapa jäädä märehtimään voivat vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti hyvä mieli katoaa.
Ne vaikuutavat myös siihen, kuinka pitkään kielteinen tunne pysyy mukana.
Stressiä pelkääviltä hyvä mieli karisi herkemmin
Vuonna 2026 Emotion-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 104 yliopisto-opiskelijaa raportoi seitsemän päivän ajan kolmesti päivässä sosiaalisista ja työhön liittyvistä stressitilanteista.
Aineistoon kertyi 1 939 havaintoa, ja ihmisillä, joilla oli vahvemmin kielteisiä käsityksiä stressistä, myönteinen mieliala laski enemmän sosiaalisen stressin aikana.
Tulos ei tarkoita, että kielteinen stressiajattelu automaattisesti synnyttäisi voimakkaamman pahan olon, vaan ennen kaikkea sitä, että hyvä mieli näytti häviävän herkemmin.
Pieni asia voi jatkaa elämäänsä mielessä vielä myöhemmin
Märehtiminen ei liity vain siihen, miltä ihmisestä tuntuu juuri sillä hetkellä.
Laajassa meta-analyysissä käytiin läpi 37 kokemuksenotantatutkimusta ja 39 päiväkirjatutkimusta, ja märehtiminen liittyi sekä samanaikaiseen että seuraavan mittaushetken kielteiseen tunnetilaan.
Siksi yksi väärä sana voi mielessä kasvaa suuremmaksi vielä sen jälkeen, kun itse tilanne on jo ohi: ajatus palautuu uudelleen, ja kielteinen tunne kulkee mukana seuraavaan hetkeen.
Tammilehdon tutkimuksessa turvattomuus ja märehtiminen ruokkivat toisiaan
Psykologian tohtori Jaakko Tammilehto työskentelee Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina, ja hänen tutkimusaiheitaan ovat muun muassa tunteiden säätely, kiintymyssuhteet ja psykologinen dynamiikka.
Tammilehdon ja kollegoiden tutkimuksessa 122 suomalaista raportoi viikon ajan seitsemän kertaa päivässä kiintymyssuhteeseen liittyvästä turvallisuudesta, ahdistuneisuudesta ja välttelevyydestä sekä tunteiden säätelykeinoistaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että heikompi hetkellinen kiintymysturvallisuus ennakoi enemmän märehtimistä ja märehtiminen puolestaan heikompaa myöhempää turvallisuuden tunnetta, kun taas uudelleenarviointi näytti vaimentavan tätä kierrettä.
Uudelleenarviointi voi katkaista kierteen
Tunteiden säätelyssä ratkaisevaa ei tutkimusten perusteella ole vain se, kuinka voimakas ensimmäinen reaktio on, vaan myös se, mitä ihminen tekee seuraavaksi.
Samassa meta-analyysissä uudelleenarviointi liittyi sekä myönteisempään tämänhetkiseen tunnetilaan että myönteisempään tunnetilaan seuraavassa mittaushetkessä.
Kyse ei ole siitä, että ikävä tapahtuma pitäisi selittää väkisin hyväksi, vaan siitä, että tilanteelle voidaan löytää toinen tulkinta kuin ensimmäinen automaattinen ajatus.
Pikkuasia paisuu helpommin, jos mieli antaa sille suuren merkityksen
Emotion-lehden tutkimuksessa juuri stressiä koskevat yleiset uskomukset muuttivat sitä, miten myönteinen mieliala reagoi arkisiin stressitilanteisiin.
Jos stressi näyttäytyy ensisijaisesti vahingollisena ja hallitsemattomana, sosiaalinen hankaus näytti vievän hyvää mielialaa enemmän kuin ihmisiltä, joiden käsitykset stressistä olivat vähemmän kielteisiä.
Pieni tapahtuma ei näin ollen tarvitse valtavaa sisältöä muuttuakseen isoksi kokemukseksi: joskus riittää, että mieli tulkitsee sen merkiksi siitä, että jokin on pahasti pielessä.
Kaikkein kiinnostavin ero syntyy tapahtuman jälkeen
Arjen tunnekuohu ei välttämättä ratkea siinä hetkessä, jolloin harmi tapahtuu.
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että kaksi ihmistä voi kohdata samanlaisen pikkuvastuksen, mutta päätyä hyvin erilaiseen tunnetilaan sen mukaan, miten stressi tulkitaan ja jääkö tapahtuma pyörimään mieleen.
Siksi koko illan pilaava maitopurkki ei ehkä kerro maitopurkista juuri mitään, mutta paljon siitä, mitä mielessä tapahtuu seuraavien minuuttien ja tuntien aikana.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Jyväskylän yliopiston ilmainen stressiohjelma vähensi oireita viidessä viikossa — tässä sen periaate
Psykologit: Ihmiset, jotka heräävät aina kello 3–4 yöllä jakavat tämän yhteisen piirteen
