Viisi viikkoa ja kolme tapaamista.
Sen verran aikaa kesti, ennen kuin osallistujien stressitaso laski mitattavasti Jyväskylän yliopistossa kehitetyssä ohjelmassa.
Ohjelma on ilmainen, se toimii verkossa, ja sen tulokset on todennettu vertaisarvioidussa tutkimuksessa.
Silti sen perusajatus on täysin vastakkainen sille, mitä useimmat meistä tekevät ollessaan ylikuormittuneita.
Tavallisesti stressaantunut ihminen yrittää väkisin vaimentaa huolensa.
Tutkijoiden mukaan ongelma piilee juuri tässä pakenemisessa.
Psykologinen joustavuus korvaa rentoutumisen
Jyväskylän yliopiston psykologian professori Raimo Lappalainen kehitti tutkimusryhmänsä kanssa Opiskelijan Kompassi -ohjelman, joka perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT).
Menetelmän ydin ei ole stressistä eroon pääseminen, vaan suhtautumistavan muuttaminen.
Ahdistavia ajatuksia ei yritetä pyyhkiä pois, vaan niitä opitaan havainnoimaan ilman, että ne kaappaavat ohjia arjessa.
Tutkijat kutsuvat tätä kykyä psykologiseksi joustavuudeksi.
Se tarkoittaa taitoa toimia omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti, vaikka olo tuntuisi epämukavalta.
Viisi viikkoa riitti muuttamaan mielen suunnan
Tutkija Panajiota Räsänen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta johti satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen, joka julkaistiin Behaviour Research & Therapy -lehdessä.
Kokeeseen osallistui 68 yliopisto-opiskelijaa, jotka jaettiin satunnaisesti interventio- ja kontrolliryhmään.
Interventioryhmä käytti Opiskelijan Kompassi -ohjelmaa viiden viikon ajan ja tapasi hyvinvointivalmentajan kolme kertaa.
Kontrolliryhmä jatkoi arkeaan ilman ohjelmaa.
Verkko-ohjelmaa käyttäneiden koettu stressi laski merkittävästi kontrolliryhmään verrattuna, ja samalla masennusoireet vähenivät ja yleinen elämäntyytyväisyys kasvoi.
Mitä verkko-ohjelmassa oikeasti tehdään?
Opiskelijan Kompassi jakautuu kolmeen pääteemaan: stressiin, mielialaan ja ahdistukseen.
Verkkoharjoitusten avulla opetellaan tunnistamaan omia ajatuskuvioita ja erottamaan ajatukset todellisuudesta.
Yksi keskeinen harjoitus on arvojen tunnistaminen, jossa osallistuja määrittelee, mikä hänelle on elämässä oikeasti tärkeää.
Toinen on tietoisuustaitoharjoitus, jossa ajatuksia havainnoidaan kuin taivaalla ohi kulkevia pilviä, joihin ei tarvitse tarttua.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kehon hälytystilaa ei yritetä väkisin sammuttaa, vaan sen rinnalla opitaan elämään ja toimimaan.
Miksi perinteinen stressinhallinta usein pettää?
Rentoutumisharjoitukset, syvähengitys ja meditaatio ovat hyödyllisiä työkaluja monille.
Lappalaisen tutkimusryhmän mukaan niistä voi kuitenkin muotoutua ansaksi silloin, kun niistä tehdään keino paeta pahaa oloa.
Jos tavoitteeksi asetetaan stressin täydellinen poistaminen, jokainen stressin kokemus tuntuu henkilökohtaiselta epäonnistumiselta.
Hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulma on toinen: stressi ei ole vihollinen, joka pitää kukistaa.
Se on merkki siitä, että käsiteltävä asia on sinulle tärkeä.
Kaikille avoimet periaatteet
Vaikka Opiskelijan Kompassi luotiin alun perin yliopisto-opiskelijoiden tueksi, sen taustalla vaikuttavat menetelmät sopivat kenelle tahansa.
Jyväskylän yliopiston opiskelijat pääsevät ohjelmaan omilla tunnuksillaan, mutta samoja periaatteita hyödynnetään laajasti myös julkisessa terveydenhuollossa ja työterveydessä.
Räsäsen tutkimuksessa ohjelman läpikäyneet raportoivat paremman stressinsietokyvyn lisäksi korkeammasta itseluottamuksesta ja vahvemmasta läsnäolosta arjessaan.
Ajatus, joka muuttaa suhtautumisen
Koko ohjelman sanoman voi tiivistää yhteen lauseeseen: älä yritä tuntea vähemmän, vaan keskity tekemään enemmän niitä asioita, joilla on sinulle merkitystä.
Kun ihminen lakkaa taistelemasta omia tunteitaan vastaan ja siirtää huomionsa arvojensa mukaiseen toimintaan, keveys ja rauha seuraavat sivutuotteena.
Lappalaisen mukaan juuri tämä psykologisen joustavuuden vahvistuminen selittää tutkimuksessa saadut pysyvät hyödyt.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Professori selvitti sosiaalisen ahdistuksen biologisen syyn — se löytyi vatsasta, ei aivoista
