Blogi

Tosi hyvin meni leikkaus, oikein mukava päivä takana! Aamulla 8 aikaan leikkauspöydälle, taju kankaalle kolmessa sekunnissa, nielurisat nips-naps ja ennen puoltapäivää lueskelin jo lehtiä ja mussutin jäätelöä lepäämössä. Ihania ne sairaanhoitajatätit, koko ajan kysymässä että mitä sais olla ja onko kaikki hyvin. Suoneen tiputettiin 2,5 litraa nestettä ja kahdesti kipulääkkeet. Tais olla muuten aika tujua ainetta, kun ei ole kurkku ollut oikeastaan yhtään sillain oikeasti kipeä vieläkään! Mutta lupailivat että illalla kun vaikutus lakkaa, niin kannattaa olla Panacodit käden ulottuvilla...

Puhuminen tuntuu kyllä vähän kipeyttävän kurkkua ja minähän olen tietysti räpättänyt koko päivän. Nyt tuntuu hyvältä olla hiljaa. Jääpaloja, kipulääkkeet ja nukkumaan, huomenna uusi taisto...

Jääkaapista löytyy viiliä, jukurttia ja pilttejä. Peti laitettu valmiiksi alakertaan. Jääpaloja pakastelokerossa. Viimeinen ateria nautittu Hesburgerilla. Pino hömppälehtiä odottaa. Huomenna nielurisaleikkaukseen.

No olihan se taas mukavaa. Faces siis! Vaikka perjantaina satoikin vettä ja muina päivinä kuuroina. Onneksi oltiin hyvin varustauduttu ja sadekelin kamppeet mukana. Paitsi Siinalla joka unohti teltan päällikankaan kotiin (ja joka löytyi purkuvaiheessa teltan alta) Ei siis Siina vaan se kangas:D No onneksi oli pressut mukana kuitenkin! Jotenkin vaan tuntui että festariyleisö oli nuorentunut ja entistä enemmän humalaisia teinejä hoiperteli pitkin ojia ja piennarta. Ei hyvä.

Mutta olihan siellä hippejä! Pellot täynnä rastapäitä. Ja se alue on kyllä upea. Hyvää musiikkia. Herkullista ruokaa. Tuliesityksiä. Mukavaa festariseuraa ja leppoisa meininki. Ens vuonna ihan varmasti taas uudelleen!

Väsynyt, mutta onnellinen juhlija käy nukkumaan, huomenna on kiire päivä ja tsiljoona asiaa hoidettavana.

Huomenna lähdetään viikonlopuksi Faces-festareille, hiphei! Hyvää musaa ja kaikenmaailman hippeilyä, huippua! Vaikiaa on vain se valinta, kun tahtois olla joka ohjelmaa seuraamassa ja eihän se noin teknisesti vielä ainakaan ole ihmiselle mahdollista, että olis useassa paikassa yhtä aikaa. Tuntuu hassulta, että vuosi on taas mennyt. Mihin se on hävinnyt? Vastahan ne festarit oli! Ja siltikkin tuntuu että siitä on valovuosi.

Mutta kesän paras viikonloppu ehdottomasti tulossa, rauhaa ja rakkautta vaan kaikille!:D

www.faces.fi

Eilen illalla tipautin vahingossa puntin lattiaan. kops. Tänään kun tulin töistä, odotti eteisen lattialta kirje alakerran naapurilta. Tällaista keskiyön kolistelua ei ole mukava kuunnella ja lisäksi askeleeni kuulemma kumisevat. Vastasin hänen kirjeeseensä, että olen tiukasti käskenyt askeleitani olemaan kumisematta. Viimeksi hän oli valittanut talonmiehelle, että kun minä vedän vessan, siitä kuuluu liian iso ääni hänen asuntoonsa. Että kaikella ystävyydellä vaan. Mukavaa kun on tuollainen kirjeenvaihtokaveri.

Niin ja puhumattakaan herrasmiehestä vastapäisessä talossa. Hänen nimensä on Kari, Runk-Kari. Ja hän tykkää tehdä sitä ikkunan edessä verhot auki. Hupinsa kullakin. Ei ihme että meikä välillä kolistelee innoissani pitkin yötä kun on niin hyvä show menossa:)

Tällaisena päivänä, kun pesee puolikkaita koneellisia pyykkiä ja kokkailee ruokaa järjettömiä määriä, tulee mieleen.

Että mitä jos kaikki olisikin toisin, jos ei olisikaan näin.

No nyt vaan kävi niin, että tänään oli Punanuolen eli kauan ja hartaasti rassatun polkupyöräni viimeinen ajopäivä. Kävin ostamassa uuden, suorastaan päheän ja minulle ehkä vähän turhan kalliinkin polkupyörän.

http://www.crescent.fi/polkupyorat/classic/1580?=4D0000

Minun Uusi Suuri Rakkaus <3

Nyt kun se on tuolla sisäpihalla ilman turvalukkoa, niin pelottaa koko ajan että se viedään. Vähän väliä kurkin ikkunasta että milloin joku kantaa sitä autoon. Tämä on ehkä se kaikkein kurjin puoli siinä kun haalii maallista omaisuutta itselleen; siitä rupeaa huolehtimaan ja pelkäämään, että joku vie sen minulta pois. Sitten kun ei ole mitään, ei tarvitse pelätä minkään menettämistäkään.

Mutta kyllä se rullaa aika mukavasti. Ja kuten varmasti joku minut tunteva saattaakin arvata, niin kaiken teknisen vertailun jälkeen rottinkikori ratkaisi kaiken:D

Viikko vain poissa ja niin mukavaa oli tulla takaisin kotiin! Heti ensimmäisenä nostin tavarat nurkkaan- niitä ei tartte ihan heti purkaa. Tein superherkkuruokaa chilitonnikalanuudelia, nostin ketarat kohti kattoa, syön suklaata ja mansikoita ja otan rennosti. Näin se kesäloma toimii!

Viikko pohjoisessa meni oikein leppoisasti, vaikka kyllähän ne tavallaan aika raskaita reissuja on. Mökillä lämmäytettiin joka päivä sauna tulille, patikoitiin, siivoiltiin ja kovasti lepäiltiin. Badenbaden ei petä ikinä.

Junassa ja linja-autossa on kyllä mukava matkustaa. Voi vain vilistyttää maisemia tai lukea hyviä kirjoja. Kerrankin on aikaa istua paikoillaan, siitä et pääse mihinkään. Matkan puolivälissä pullakaffelle, joskus jaksaa jutella muiden kanssa, joskus ei.

Muutama Mkoosugarin otos Espoon saaristosta 22.-24.6

http://www.city.fi/kuvagalleria/images.php?n=mkoosugar&folderId=7771

Miten tuntuukin niin mukavalta ajatus, että ei tarvitse mennä kahteen viikkoon töihin... Kyllä kesäloma on aika makia juttu. Tänään lähtee pendolino kohti pohojoista, kyydissä yksi maisterisnainen:) Oman mökin uudelle terassille baden-baden ja hyvä kirja, siitä on taas talvi haaveiltu!
Ihana päästä betonin keskeltä vähäksi aikaa pois, tuijottamaan järvenselälle ja takkatulta.