Suomi on jäämässä EU-rahoitushankkeissa taas härskisti jalkoihin – karu ero: Espanja sai yli miljardin enemmän

Norjalla on yli kaksinkertainen määrä EU:n innovaatiorahaston hankkeita Suomeen verrattuna.

EU parlamentti rakennus Bryssel lemmikkilaki koirat kissat mikrosiru EU sääntely

Norja ei kuulu Euroopan unioniin, mutta se on onnistunut saamaan EU:n innovaatiorahastosta rahoituksen huomattavasti useammalle hankkeelle kuin Suomi.

Konsulttiyhtiö EY:n selvityksen mukaan Norjassa oli syyskuussa 20 aktiivista innovaatiorahaston hanketta, kun Suomessa niitä oli vain yhdeksän.

Samaan aikaan Suomi etsii keinoja vahvistaa julkista talouttaan, ja elinkeinoelämän edustajat varoittavat, että suomalaisyrityksiltä jää eurooppalaista investointirahoitusta hyödyntämättä.

Norjassa yli kaksinkertainen määrä hankkeita

EY:n vertailussa Norjassa oli 20 EU:n innovaatiorahastosta rahoitettua aktiivista hanketta, Suomessa yhdeksän ja Ruotsissa 14.

Norjassa ja Suomessa on suunnilleen yhtä paljon asukkaita, joten ero on huomattava myös väkilukuun suhteutettuna.

Norja osallistuu rahastoon Euroopan talousalueen eli ETA:n kautta, vaikka maa ei ole EU:n jäsen.

LUE LISÄÄ: Lapsilisät kokonaan pois, lomarahat puolittuvat – näin Valtionvarainministeriön säästölista moukaroisi suomalaisten kukkaroita

Espanja sai yli miljardin enemmän – vertailussa käänne

Talouselämän 30. lokakuuta julkaisemien EY:n selvityslukujen mukaan Suomeen on kohdistunut innovaatiorahastosta 647 miljoonaa euroa ja Espanjaan 1,7 miljardia euroa.

Espanjan saama rahoitus on euroissa yli miljardin suurempi, mutta maassa asuu noin yhdeksän kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa.

Asukasta kohden Suomeen kohdistunut rahoitus on noin 115 euroa ja Espanjaan noin 35 euroa, joten Suomi on tällä mittarilla selvästi edellä.

Suomalaisten yritysten hakemukset voivat kaatua jo alkuvaiheessa

EY:n vastuullisuuskonsultointipalveluiden johtaja Lauri Larvus nostaa rahoituksen hyödyntämisen ongelmiksi puutteellisen valmistautumisen, hankkeiden koon ja yritysten rajalliset voimavarat.

Erityisesti pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä voi puuttua kokemusta monimutkaisten EU-rahoitushakemusten laatimisesta.

Myös hankkeen muun rahoituksen puuttuminen voi estää tuen saamisen, vaikka investointi itsessään olisi lupaava.

EU-rahastossa jaossa noin 40 miljardia euroa

Business Finlandin mukaan innovaatiorahaston budjetiksi arvioidaan noin 40 miljardia euroa vuosille 2020–2030.

Rahoituksella tuetaan esimerkiksi vähäpäästöistä teollisuutta, energiavarastoja, vetyhankkeita sekä uusia valmistusteknologioita.

Tavallisissa hankehauissa investoinnin on oltava vähintään 2,5 miljoonan euron suuruinen, ja tuki voi kattaa enintään 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

eduskuntatalo helsinki politiikka suomi valta julkinen rakennus

Varkaudessa EU-raha tukee uuden akkuteknologian tuotantoa

Suomessa innovaatiorahaston rahoitusta on myönnetty myös konkreettisiin teollisuushankkeisiin, kuten Varkauteen suunniteltuun uuden akkuteknologian tuotantoon.

Euroopan komission hankeluettelossa on Skeleton Technologiesin SB-VARKAUS-hanke, jossa kehitettyä SuperBattery-akkuteknologiaa on tarkoitus valmistaa teollisessa mittakaavassa.

Teknologia perustuu niobiumoksidianodiin, ja sen tavoitteena on mahdollistaa erittäin nopea lataaminen ja purkaminen esimerkiksi sähköverkon tasapainottamisessa.

EK haluaa Suomeen yli 10 miljardia euroa EU-rahaa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaati 26. lokakuuta julkaisemassaan selvityksessä, että Suomi vähintään kaksinkertaistaisi saamansa kilpaillun EU-rahoituksen yli 10 miljardiin euroon kaudella 2028–2034.

Tavoite koskee innovaatiorahastoa laajempaa rahoituskokonaisuutta, eikä kyse ole Suomelle jo luvatuista rahoista.

EK:n toimitusjohtaja Minna Helle esittää hallituksen johdolla laadittavaa strategiaa ja erityistä valmistelurahoitusta pienille yrityksille, jotta suomalaiset menestyisivät tulevissa hauissa paremmin.

EU-rahoituksen seuraava haku avautuu loppuvuodesta

Business Finlandin mukaan innovaatiorahaston seuraavan yleisen hakukierroksen odotetaan avautuvan tämän vuoden lopulla.

Samaan aikaan EU:ssa valmistellaan vuosien 2028–2034 rahoituskehystä, jonka yrityksille ja tutkimukselle suunnattujen rahoitusmahdollisuuksien odotetaan kasvavan.

EK:n mukaan seuraavan kauden valmistelu osaltaan ratkaisee, kuinka suuri osa uusista tutkimus-, teknologia- ja teollisuushankkeista saadaan toteutumaan Suomessa.

LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:

Suomalaisten kukkarolle kylmää kyytiä 2027 – viina ja tupakka kallistuvat, bensa halpenee vain vähän

HSL:n liput kallistuvat taas – Wienissä matkustat 270 euroa halvemmalla

Ajoneuvovero saatetaan nostaa yli kaksinkertaiseksi

Suosittelemme