Aniara

Näytetään kirjoitukset marraskuulta 2014.

Talvivaara in Spe

Valitettavasti Talvivaaran taloudelliset uhkakuvat konkretisoituivat ja se jouduttiin hakemaan konkurssiin. Monet odottivat ja pelkäsivät, jotkut varmasti toivoivat.
Etenkin Kainuun työllisyydelle tapahtuma on äärimmäisen vakava. T:n konkurssi aiheuttaa muutenkin suuresta työttömyydestä kärsivälle alueelle satoja työttömiä lisää.
Eduskuntakeskustelussa, hämmästyttävästi, kukaan ei syytellyt tai etsinyt syyllisiä. Kaikki olivat yhtä mieltä, että tilanne on erittäin synkkä. Myös kysymys, mitä tästä eteenpäin askarrutti monia.
Mutta, kaikilla suinkaan ei ollut aivan puhtaita jauhoja pussissa, kun muistetaan T:n lähihistoriaa. Erityisesti Kim Il Ville Vihreä ja hänen joukkonsa ovat raskaasti käyttäneet tilannetta hyväkseen ja tekemällä tehneet edustamaansa politiikkaa sekä pyrkineet saamaan mahdollisimman laajaa medianäkyvyyttä, ahdistamalla matkan varrella T:aa kaikin mahdollisin käytettävissä olevin keinoin.
Nyt kun tilanne tuottaa satoja työttömiä ja tod. näk. lukuisia seurannaiskonkursseja, ei näistä luonnollisesti haluta ottaa vastuuta muistuttamalla, että menneinä vuosina ollaan, milloin vaadittu erittäin kalliita lisäinvestointeja T:n infraan, milloin prosessin alasajoa tai jopa T:n lakkauttamista.
Samoin välittömästi konkurssitiedon tultua julki, kiiruhtivat jotkut akateemisesti korkeasti oppineet konsultit antamaan hälyttäviä lausuntoja T:n kipsisakka-altaiden tilasta. Nämä varoitukset osoitettiin heti seuraavana päivänä paikkaansa pitämättömäksi. Mutta saihan konsultti runsaasti mediahuomiota ja ehkä yritykselleen medianäkyvyyttä.
Sen sijaan useat todelliset asiantuntijat ovat listanneet lukuisia tosiasioita, jotka puoltavat T:n toiminnan jatkamista, kun vain löydetään riittävän rahakas ostaja ja osaaja.
Raaka fakta on, että maaperässä on yli 400 000tn nikkeliä ja kun tämä kerrotaan tämän päiväisellä nikkelin hinnalla (15 265 USD/tn) päästään yli 6mrd USD:iin.
Kuka haluaisi jättää tällaisen varannon hyödyntämättä?
Nikkelin liuotusprosessi on saatu toimimaan, uutta maailmanluokan osaamista on saatu aikaiseksi ja tämä voidaan ehkä tulevaisuudessa hyödyntää kaupallisesti. Näinhän hyödynnettiin Outokummun insinööri Petri Brykin kehittämää liekkisulatusmenetelmä.
Lisäksi jopa työvoimaministeri vakuutti, että T:ssa voidaan harjoittaa kaivostoimintaa vielä neljä vuosikymmentä, etenkin kun infra on käytännössä valmiiksi rakennettu. Se puhdistustekniikka, mikä vielä tarvitaan, on hankittavissa kokonaisuuteen nähden vaatimattomalla panostuksella.
Tilanne Talvivaarassa on vakava, mutta ei aivan toivoton.
In Spe Talvivaara!


Sixpack im Memoriam

Edesmenneen hallituksen nuori pääministeri ja puoluejohtaja oli kaikkea sitä, mitä hänen puolueensa ja hallituksensa saattoi toivoa; Nuori, edustava, oppinut, sanavalmis, osaava ja valovoimainen. Hän olisi ollut monen äidin toivevävy ja vielä useamman nuoren naisen ihannekumppani.
Hänestä olisi varmaan ollut moneksi (tulevaisuus näyttää nykyvirassa pärjäämisen ja kenties vielä suurempiin saappaisiin astuminen), mutta kohtalo heitti Suomen PM:ksi.
Kohtalo potki vielä raskaammin, Persujen vaalivoitolla ja sitä myöten hallitusongelmilla. Niinpä PM teki, ensimmäisen ja kenties suurimman virheensä, hän muodosti tuon Sixpack hallituksensa. Ilmeisesti muodostaminen ei sujunut kivuitta ja katumusta myöhemmin aiheuttaneita lupauksitta.
Niinpä hallitus keskusteli, suunnitteli ja laati selvityksiä ja ennen muuta kiisteli keskenään hallitusohjelmasta, sen sisällöstä ja sisällön toteutuksesta ja siitä mitä sovittiin ja kuinka tämä sanoma tulisi lihaksi.
Niinpä valtakunnan taloudellinen alamäenlasku edelleen kiihtyi, huolimatta lukuisista asiantuntijoiden varoituksista ja ohjeistuksista.
Vaikeat ja ongelmalliset päätökset (sitähän ne todella olivat) jäivät tekemättä. Aikoinaan olisi pitänyt ottaa todesta, ilakoivan pilkan sijaan, aiemmin virkaa hoitaneen pitkäkasvuisen PM:n Rukan lumien aikainen esitys eläkeiän nostosta. Myöskään kuntauudistuksen härkäpäinen, lähes mielivaltainen menettelytapa, ei tuonut tulosta. Olisiko kannattanut ajaa asiaa porkkanoilla, piiskan sijaan. Erinomaisen työläs ja sekasotuinen ja vaikea (sekin on myönnettävä) Sote-uudistus liikahti eteenpäin vain opposition väliintulolla.
Nyt jälkeenpäin näyttää vahvasti siltä, että hallituksen alkutaipaleella moitteita jakaneet olivat oikeassa, hallituksen kokoonpano oli maho, tulosta ei tullut, päätöksiä ei syntynyt ja valtakunta lamaantui entisestään.
Matkan varrella, kuten oli ennustettukin, Sixpack kutistui, ensin Viisikoksi ja sittemmin Kvartetiksi. Onko kompetenssi tästä kasvanut, ei ainakaan tulosten valossa. Eläkepäätös saatiin aikaan, mutta mm. Sote näyttää jäävän vaalien (koska ne nyt sitten pidetäänkään) vaalien yli.
Kenen vika? Huolimatta siitä että useat vaikeudet tulivat maan ulkopuolelta, eikä niihin voitu täällä ”raukoilla rajoilla” vaikuttaa, niin jälkijättöisesti epäilys kyllä näyttää suuntaavan tuohon nuoreen, dynaamiseen ja valovoimaiseen, savotan kesken jättäneeseen, maan tomut jaloistaan karistaneeseen PM:iin.
Hän kokosi Sixpackin, joka oli kyvytön ja saamaton, kaikki yrittivät pelata omaan pussiin, niin kauan kuin mahdollista ja kun se ei enää ollut, ”sivukulut” jättivät hallituksen. Vihreiden kyseessä ollessa itse PM, oli jo ”Brysselin pitsin” lumoissa.
Siis viesti vaalien jälkeiselle PM:lle, tee kokoonpano, mikä pysyy hanskassa ja ennen kaikkea kykenee vaikeisiin päätöksiin valituksesta huolimatta, tyyliin ”koirat haukkuu, karavaani kulkee”