Kulttuuri

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on arto.

Exän pyllykarvat  21

En ole koskaan ymmärtänyt näitä ”eroamme ystävinä” –tyyppejä. Teennäistä ja luonnotonta. Yleensä nämä kehtaavat vielä oikein ylpeillä saavutuksellaan: ”Mepä käytiin Pentin kanssa Kiasmassa kahvilla. Me ollaan vähän kuin Hugh Grant ja Liz Hurley”. Yeah, right! Oikeasti sä yrität vongata Penaa takaisin. Todellinen eroaja ei halua nähdä eksänsä väsynyttä lärviä enää ikinä (elävänä).

Joskus eksään on kuitenkin pakko pitää yhteyttä. Surullista, mutta totta. Arto Leivon ja Tea Tauriaisen ”Exäni huutaa!” on kuvitettu proosarunokokoelma, joka valaisee romantiikankaipuisille tolloille, miten todella käy, kun eksä tunkeutuu arkipäivään.

Runon puhuja, säälittävän sympaattinen isihenkilö kertoo, kuinka parisuhdedraamaan vedetään kätevästi mukaan niin yhteinen lapsi, eksän alkoholistivanhemmat, kuin haiseva hengityskin. Ja jos suhteen aikana jokin aihe oli vielä pyhä, ei erossa tunneta siveyden rajoja. Kun kakka on löysää, ja pyllykarvatkin liian tuuheita, se täytynee kertoa eksälle...näköjään!

Moralisoimaton, puolueeton ”Exäni huutaa!” on jotenkin karmaisevaan hassua luettavaa. Ero, joka yleensä jakaa ihmiset kummankin osapuolen kannatusryhmiin, on osattu esittää niin, ettei teoksen kumpikaan päähenkilö saa suden tai lampaan viittaa.

Tai ehkä viitta laskeutuukin koko pariskuntajärjestelmän päälle: Miksi eksien keskustelu kuulostaa pelottavasti monen seurustelevan pariskunnan dialogille? Eikös rakastavaisten kieli pitäisi olla hiukan erilaista? Jospa kyseessä olisikin ovela nyksien herättely-yritys! Ehkei kaikkien pariskuntien tarvitekaan kuulostaa Justiinalle ja Puupäälle...

P.S. Kuulostaako kotonasi tälle?

” – vie roskat ulos, ne haisee tänne asti! exäni huutaa, / kun olen tietokoneella - - tiedän, että jos en tottele välittömästi exääni / ja vie roskia ulos, joudun jälleen kerran itse ulos./ haen keittiöstä roskat ja vien ne ulos. / – no niin roskat on viety ulos, sanon palatessani ulkoa. / – pitäisikö vielä kiittää siitä?! / exäni huutaa olohuoneen sohvalla. / tiedän, että kysymykseen on paras olla vastaamatta - - ” Leivo 2010:20