Jukka Aminoff

Vuonna 2019 kirjoitin kirja-arvostelun kahdesta eri teoksesta, jotka olin saanut Kasarmikadun Era Nova Bookshopista. Elimme vielä silloin täysin normaalia aikaa, mutta pian kaikki tuli muuttumaan, koska koronavirus lähti laukkaamaan ympäri maailman.

Näin korona-ajan keskellä kirjakaupan tarjonta on ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin, eli miten saada energiaa ja sisäistä mielenrauhaa näin haastavien aikojen keskellä.

Kyseessä on tunnelmallinen ja kylämäistä lämpöä hehkuva kirjakauppa Helsingissä. Voit lukea kattavan kirjoitukseni Lumoava Era Nova Bookshop -kirjakauppa ohjaa henkisen hyvinvoinnin polulle tuosta linkistä.

Nykyinen koronatilanne on aiheuttanut sen, että joudumme olemaan fyysisesti erillämme toisistamme. Monet kaupat ammottavat tyhjyyttään. Asiakkaat juoksevat nopeasti sisään ja ulos ruokakaupoista. Ravintoloissa ja kahviloissa on väljää. Konsertti- ja teatteripaikat ovat suljettuina. Tehdastyöntekijät pitävät etäisyyttä toinen toisistaan. Tietotyöläiset istuvat tietokoneiden äärellä kotonaan.

Monia ihmisiä vaivaa yksinäisyys ja seuran puute. Monet haluaisivat kohdata opiskelu- ja työkavereita, tuttavia, ystäviä ja sukulaisia kasvotusten, mutta varotoimenpiteiden takia kohtaamiset ovat ymmärrettävästi rajoitettuja.

Sosiaaliset ongelmat kasvavat koko ajan ja seurauksia tullaan korjaamaan vielä korona-ajan jälkeisessä maailmassa. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee seuraa voidakseen hyvin.

Siksi päätin valita kaksi teosta, jotka ovat suosittelemisen arvoisia nykyajan keskellä.

Ensimmäinen teos on Deepak Chopran ja Rudolph E. Tanzin teos Superaivot - vapauta mielen voimavarat (Viisas Elämä, 2019), jonka sanoma on erittäin ajankohtainen. Monia voi ahdistaa nykytilanne. Toiset taas ajattelevat aivonsa puhki, eli väsyttävät itse itsensä. Siksi aivojumppa ja lepo tekevät hyvää, jotta mieli voi entistä paremmin nykyisen kriisitilanteen keskellä. Chopra ja Tanzi antavat arvokkaita neuvoja siihen, että miten aivot pidetään virkeänä. Teos sopii kaikille, mutta erityisen hyvin tietotyöläisille, joiden aivot käyvät ylikuumentuneina.

Toisen teoksen sanoma myös ajankohtainen, eli hollantilaiskirjailija Rutger Bregmanin Hyvän historia - ihmiskunta uudessa valossa (Atena, 2020). Nykyisen uutistulvan ja sosiaalisen median keskellä voi saada mielikuvan, että seinät olisivat sortumassa ja pahat voimat olisivat liikkeellä. Bregman muistuttaa teoksessaan siitä, että kriisitilanteiden keskellä käy juuri päinvastoin, eli ihmisten hyvyys nousee esille. Ihmiset ovat ystävällisempiä, myötätuntoisempia ja kunnollisempia kuin mediahuudot antavat ymmärtää. Bregman suosittelee välttelemään uutisia, koska uutiset ovat enimmäkseen kielteisiä kuin myönteisiä. Sama asia koskettaa sosiaalista mediaa, eli uutisten ja sosiaalisen median vähentäminen tekee hyvää mielelle.

Ullanlinnan Era Nova -kirjakaupasta kannattaa käydä hakemassa tietoa ja inspiraatiota siihen, että miten voit kehittää henkisiä ja fyysisiä voimavarojasi. Selaa kirjoja, istu nojatuolilla ja nauti kuppi kuumaa teetä siinä samassa. Kaupassa saa rentoutua. Kyseessä on ystävällinen ja vieraanvarainen hippien ja hipsterien paratiisi, jonka ovet ovat avoimet kaikille.

On kyse sitten joogasta, meditaatiosta tai muista aiheista, jotka auttavat edistämään henkistä ja fyysistä hyvinvointiasi. Korona-aikana voi tehdä kotona ja ulkona paljon eri asioita, jotka piristävät mieltäsi. Nykyisen ajan keskellä on mahdolista olla sosiaalinen ja pysyä hyvän seuran keskellä.

Nykyään keskustellaan paljon siitä, että tulevatko demokratiat selviytymään yli internetin, digitalisaation ja sosiaalisen median luomien jakolinjojen ja yleisesti aiheutettujen paineiden ruutitynnyrissä.

Kirjalija Anne Applebaum on kirjoittanut kirjan Demokratian iltahämärä - autoritaarisuuden viettelevä kiusaus (Siltala, 2020) ja demokratioiden rappiotiloista kirjoitetaan jatkuvasti uusia ja asiantuntevia teoksia.

Mitä siis avuksi?

Tietokirjailija Satu Jaatinen on kirjoittanut uutuuskirjan nimeltä Kuninkaallisessa seurassa - Rojalistin käsikirja (Docendo, 2020). Olisiko kuningas tai kuningatar parempi hallitsija kuin banaanivaltion diktaattori tai sirpin ja vasaran pääsihteeri?

Suomella on kuitenkin kokemusta kuninkaista, kuningattarista ja keisareista Suomen hallitsijoina. Tuttuun ja turvalliseen on hyvä palata, jos Suomen demokratian perustukset romuttuvat Twitterissä tapahtuvan päättömän somettamisen, maalittamisen ja meuhkaamisen seurauksena.

Demokratioilla on myös yksi suuri valuvika. Amerikkalaiskirjalija Francis Fukuyaman ajatuksenjuoksua vapaasti lainaten. Demokratiat ovat tylsiä ja liian arkisia.

Monarkioissa on sen sijaan jotain kimallusta ja mahtipontisuutta. Olihan Suomen kuninkaan arvonimi seuraava: Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä.

Kuninkaallisessa seurassa -kirja on täydellinen rojalistin käsikirja, josta voi ottaa etukäteen oppia, jos Suomesta tulee jälleen kerran kuningaskunta ja liittyy Euroopan monarkioiden joukkoon.

Hallitsija tarvitsee itselleen kruunun, valtikan, valtaistuimen, vaakunoita, arvonimiä, linnoja, kartanoita, gaalajuhlia, salaseuroja, kuninkaallisia tuotteita, omilla kasvoilla varustettuja kolikoita ja seteleitä, hallitsijan nimen mukaan nimetyn kansallisen vapaapäivän, hyväntekeväisyystapahtumia, uskollisille alamaisille annettavia ritarimerkkejä ja arvonimiä.

Suomen kuningaskunta antaisi Suomen maabrändille jatkuvaa kansainvälistä mediahuomiota, koska Britannian, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Belgian, Hollannin, Monacon, Andorran ja Liechtensteinin kuninkaallisten uusimpia käänteitä ja edesottamuksia seurataan paparazzien toimesta jatkuvasti. Suomi saisi ilmaista mainosta satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain, eli maksaisi itsensä takaisin, jos hallitsija olisi yhtä vauhdikas kuin Thaimaan kuningas. Hallitsijan vauhdikkaan playboy-elämän seuraaminen toisi hallitsijan lähelle kansan syviä rivejä.

Suomessa on runsaasti monarkian aikaista historiaa Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. Turun linna, Hämeen linna, Olavinlinna, Raaseporin linna, Kastelholman linna, Kuusiston piispanlinna ja Kajaanin linna.

Hämeenlinnassa järjestetään vuosittain suuret keskiaikaiset festivaalit, eli osallistujat voivat leikkiä keskiaikaista hallitsijaa ja ritaria, jolla on käytössään suuri linna ja keskiaikainen kylä, joka sijaitsee Linnanpuistossa.

Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär on haudattu Turun tuomiokirkkoon ja Helsingissä sijaitsee Suomen Ritarihuone. Tsaari Aleksanteri III:n Langinkosken keisarillinen kalastusmaja sijaitsee Kotkassa.

Suomen ensimmäinen suuriruhtinas, herttua Juhana piti hedonistista hovia Turun linnassa, joka veti vertoja Euroopan hoveille. Juhanan patsasta voi käydä ihailemassa Porissa, jonka hän myös perusti.

Ota siis Kuninkaallisessa seurassa - Rojalistin käsikirja kainaloon ja lähde rakentamaan mieleistäsi Suomen kuningaskuntaa demokratian jälkeiselle ajalle.

Yhdysvallat on kerännyt viimeaikoina runsaasti huomiota monella eri tasolla. Tämän vuoden aikana käydyt presidentinvaalit johtivat presidentti Donald Trumpin vaalitappioon ja Joe Bidenin voittoon, joka toimi presidentti Barack Obaman aikana Yhdysvaltain varapresidenttinä. Biden ehti myös vierailemaan Suomessa, mutta Obama ei ehtinyt vierailemaan. Yhdysvaltoja luonnehditaan kuitenkin Suomen tärkeimmäksi kumppaniksi, eli suhteet ovat kunnossa.

Obaman Luvattu maa (Otava, 2020) on hänen muistelmiansa ensimmäinen osa, joka päättyy Osama bin Ladenin vastaiseen sotilasoperaatioon, jossa tunnettu terroristijohtaja sai surmansa vuonna 2011.

Obama on taitava kirjoittaja, joka osaa kuvailla tarkasti elämänsä, poliittisen uransa ja presidenttikautensa tärkeimpiä hetkiä. Kyseessä on yhtä taitavasti kirjoitettu muistelmateos kuin vuonna 2004 ilmestynyt presidentti Bill Clintonin My Life. Molemmat presidentit ovat myös erinomaisia puhujia.

Obaman piti keskittyä opettamiseen, kansalaisoikeuksien edistämiseen ja hyväntekeväisyyden harjoittamiseen, mutta politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen veivät nuoren miehen mennessään. Hänet valittiin Illinoisin osavaltion senaatin jäseneksi vuonna 1997 ja samaan aikaan hän toimi luennoitsijana Chicagon yliopiston oikeustieteen laitoksella.

Vuonna 2004 Obama valittiin Yhdysvaltain senaatin jäseneksi ja samana vuonna hän sai kansallista ja kansainvälistä huomiota pitämällä huomiota herättävän puheenvuoron senaattori John Kerryn presidentinvaalikampanjan tilaisuudessa Bostonissa. Obama nousi raketin lailla kohti kuuluisuutta ja vuonna 2004 häntä pidettiin varteenotettavana ehdokkaana vuoden 2008 presidentinvaaleihin.

Obama päätti asettua ehdokkaaksi demokraattipuolueen esivaaleihin vuonna 2007. Häntä olivat vastassa senaattori Hillary Clinton, Biden ja monet muut ehdokkaat, jotka olivat politiikan konkareita, eli Obaman valinta ei ollut läpihuudettu. Obama oli vasta ensimmäisen kauden senaattori, mutta hänen kampanja onnistui käyttämään hyväksi nettiä ja sosiaalista mediaa.

Obamaa pidettiin myös äänestäjien keskuudessa Washingtonin eliitin ulkopuolisena ehdokkaana, joka teki hänestä raikkaan ja nuorekkaan vaihtoehdon muiden ehdokkaiden keskuudessa. Loistavat puhe- ja kirjoituslahjat tekivät hänestä vahvan ehdokkaan. Obama edusti myönteistä muutosta ja amerikkalaisen unelman toteutumista.

Obama voitti demokraattien presidenttiehdokkuuden. Presidentinvaaleissa häntä oli vastassa republikaanipuolueen senaattori John McCain, joka edusti republikaanien maltillista kenttää, mutta amerikkalaiset olivat saaneet tarpeeksi George W. Bushin valtakaudesta, jonka takia McCainin mahdollisuudet voittaa olivat lähes olemattomat. Amerikkalaiset olivat kyllästyneitä Irakin sotaan ja finanssikriisin pahimmat vaiheet olivat jo ovella. Amerikkalaiset kaipasivat muutosta.

Obama kukisti McCainin selvin lukemin vuonna 2008 ja vaalitulos oli odotettu. Obama keräsi 365 valitsijamiestä, kun McCain sai 173. Obama sai myös 52,9 prosenttia kaikista äänistä, kun McCain sai vain 45,7 prosenttia.

Obama nousi Yhdysvaltain presidentiksi Washingtonin piirien ulkopuolelta ja hänestä oli tullut vaalikampanjan aikana suosittu hahmo populaarikulttuurissa. Hänen rento ja myönteinen olemus herättivät vastakaikua väestössä. Oli uuden aikakauden aika.

Irakin sota oli repinyt Yhdysvaltain liittolaisten välisiä suhteita. Obama palautti suhteet liittolaismaihin, Euroopan unioniin, NATO:on ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. Yhdysvaltain ulkopoliittiseksi linjaksi nousi siltojen rakentaminen ja yleisesti läntisten liittolaisten rivien tiivistäminen. Obama ei päässyt pakoon politiikan tosiasioita, koska Irakin ja Afganistanin sodat vaativat lisää sotilaallisia panostuksia, jotta maat säilyttivät sisäisen vakautensa. Obaman tarkoituksena oli ollut vetää amerikkalaisia joukkoja pois sotilasoperaatioista, mutta hän joutuikin lisäämään joukkoja.

Sisäpolitiikassa Obama joutui keskittymään siihen, että finanssikriisin liekit saatiin sammutettua. Yhdysvaltain hallinto joutui pelastamaan vaikeuksiin ajautuneita finanssilaitoksia, eli pumppaamaan miljardeja dollareita laitosten taseisiin, jotta New Yorkin Wall Street ei olisi aiheuttanut kansainvälisten finanssimarkkinoiden romahdusta. Obama onnistui pitämään dominopalat pystyssä, jotta ei syntynyt globaalia, tuhon ketjureaktiota.

Harvoin Yhdysvaltain presidentit saavat sellaista tilannetta itselleen, jossa oma puolue hallitsee myös kongressia ja senaattia. Yleensä tapahtuu niin, että toisella puolueella on hallussaan kongressi tai senaatti, eli Yhdysvaltain presidentin pitää kyetä kurkottamaan yli poliittisen keskustan, jotta presidentti saa edistettyä omia toiveitaan. Tämä ei tuottanut Obamalle tuskaa, koska hän sijoittui ajatuksillaan poliittiseen, liberaaliin keskustaan.

Obaman ensimmäisen virkakauden alku ei ollut ihanteellinen, koska Yhdysvaltain ongelmat olivat valtavia. Hän sai ikävän perinnön. Nopeiden toimenpiteiden takia ei syntynyt niin pahaa globaalia finanssikriisiä kuin olisi voinut tapahtua. Irak ja Afganistan saatiin vakautettua parhaimmalla mahdollisella tavalla. Suhteet liittolaismaihin parantuivat. Obama pystyi keskittymään vaikeiden alkuvuosien jälkeen ulko- ja sisäpolitiikkaan. Ulkopolitiikassa Yhdysvaltain haasteina pysyivät Iran, Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea ja kansainvälinen terrorismi.

Obama kuvailee kirjassaan sitä, että miten viimeistään vuoden 2008 jälkeen Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan syntyi entistä syvempää kahtiajakoa. Konservatiivinen teekutsuliike alkoi käyttämään samoja digitaalisen viestinnän ja markkinoinnin keinoja vuonna 2009. Samoja joita Obama oli käyttänyt omassa presidentinvaalikampanjassaan. Vasenta laitaa edustava Occupy Wall Street nousi esille vuonna 2011. Netti ja sosiaalinen media tekivät entistä helpommaksi uusien liikkeiden perustamisen ja joukkovoiman käytön. Presidentti Trump käytti samoja tekniikoita kuin Obama vuoden 2016 presidentinvaaleissa, eli käyttäen hyväksi netin voimaa ja Washingtonin ulkopuolisuutta.

Obama ja Trump osasivat vastata amerikkalaisten äänestäjien tyytymättömyyteen molempien puolueiden kannattajien keskuudessa. Keskiluokka on ollut pitkän ajan ahdingossa. Teollisuuden työpaikat ovat kadonneet ja vähentyneet. Miten palkoilla voidaan elättää perhe ja turvata kohtuullinen eläke. Huoli tulevaisuudesta on suuri ja sitä se on edelleen.

Suomen kannalta teoksen tekee merkittäväksi sen, että miten Yhdysvallat palautti suhteitaan Eurooppaan ja Venäjään. Obama halusi nollata Yhdysvaltain ja Venäjän väliset suhteet presidentti Dmitri Medvedev kanssa. Obama luonnehtii Medvedeviä nuorekkaaksi ja nykyaikaiseksi presidentiksi.

Obaman Luvattu maa käsittelee siis ensimmäistä virkakautta, joka päättyy Pohjois-Afrikan vallankumouksiin ja bin Ladenin vastaiseen operatioon. Pohjois-Afrikan vallankumouksien suhteen käsitellään erityisesti Libyan ja Egyptin tapauksia. Seuraavassa teoksessa käsitellään Suomen kannalta läheistä aihetta, eli Ukrainan kriisiä.

Obama muistuttaa teoksessaan, että Yhdysvaltain turvallisuusetuna on demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion ajaminen ympäri maailman. Obama on itse vankkumaton demokraattisten arvojen kannattaja ja puolustaja. Obama on kyennyt kasvattamaan merkittävän määrän hänen tyyliään ja arvojaan seuraavia poliittisia johtajia. Presidentti Biden jatkaa käytännössä lähes samalla linjalla kuin mikä oli Obaman linja.

Obaman teos on tämän vuoden ehdoton kirjasuosikki ja varmasti monien joululahjatoive. Teoksen lukemiseen kannattaa käyttää aikaa, koska Yhdysvaltain entisen presidentin tapa kirjoittaa ja ajatella valloittaa.

Näin kansainvälisen miestenpäivän aattona on syytä laskeutua miesten korkeakulttuurin keskuuteen. Nimittäin legendaarisen laulaja Frederikin, alias Ilkka Sysimetsän hengelliseen tuotantoon, eli uuteen muistelmateokseen nimeltä Harva meistä on Frederik (Otava, 2020). Teos on ehtinyt jo herättämään rikosilmoituksia ja lukijoissa suuria nauruja uskomattomien tarinoiden takia. Hyvät hyssykät…

Frederik tunnetaan lauluista Titanic, Kolmekymppinen, Volga, Tsingis Khan, Stenka Rasin ja Kung Fu taistelee. Häntä luonnehditaan macho-mieheksi ja Suomen Walesin tiikeriksi, eli brittilaulaja Tom Jonesiksi.

Teos alkaa siitä, kun Frederikin isä sai uuden auton ja auton nokka suuntasi kohti Kaivopuiston upeita rantakatuja. Kyydissä oli koko perhe. Isällä oli tupakka perinteiseen tapaan suupielessä, mutta tupakka tippui ajomatkan aikana nivusten väliin muodostaen kuumia kivun tunteita. Isä yritti hätäisesti pyyhkäistä kytevän tupakan penkiltä, jonka seurauksena hän menetti auton hallinnan ja auto sinkosi päin pylvästä, jonka jälkeen auton nokka oli rutussa ja kyydissä olleet saivat osumia. Auton neitsytmatka koki ikimuistoisen ajokokemuksen.

Frederikin uutuuskirja on täynnä hulvattomia tarinoita. Suomen ikoniset iskelmätähdet käyttivät huippuvuosiensa aikana alkoholia runsain mitoin voiteluaineena ja esiintymisjännityksen lieventäjänä. Eräskin tähtitaivaan artisti oli unohtanut toisen miespussinsa vetoketjunsa ulkopuolelle esiintyessään iskelmäkansalle.

Meno yltyi suorastaan villiksi työväentaloilla, kun työmiehet ja -naiset pääsivät nauttimaan aikansa suomalaisista supertähdistä. Frederikin tarinan mukaan eräs työmies yritti leikata bändin sähköjohtoja poikki, koska työmies oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Keikka olisi päättynyt, jos työmies olisi onnistunut teossaan. Tämän seurauksena Frederik, joka tunnetaan myös Reetuna, potkaisi miehen syrjään kuin jalkapallon. Keikka ei keskeytynyt ja työväki jatkoi juhlimista iskelmän hurmiossa.

Samanlainen tapahtuma oli kirjan mukaan tapahtunut laulaja Markku Aron keikalla, joka olisi potkaissut häirikköä sen verran lujaa, että häirikön leuka murtui. Aro tunnetaan ikivihreistä kappaleistaan kuten Jestas sentään, Hyvännäköinen, Keskiyön aikaan ja Ollaan lähekkäin.

Muistelmakirjassa näkyy se, että Frederikillä on entisenä toimittajana kynä hallussa, koska tarinoita on kuvailtu uskomattoman hauskalla tavalla. Teoksessa vilisee paljon julkisuuden henkilöitä ja heihin liittyviä tarinoita. Kirja sopii lahjaksi kaikille Suomen miehille näin kansainvälisenä miestenpäivänä. Tästä kirjasta tulee varma joulun ja isänpäivän hittilahja.

Näin koronakriisin aikana motivaatio ja keskittymiskyky voivat olla hukassa ja kateissa. Myyntikuningas Mika D. Rubanovitsch tarjoilee kymmentä ruhtinaallista askelta itsensä johtamiseen teoksessa Kukkulan kuningas - 10 askelta itsesi johtamiseen (Mironi, 2020).

Kirjan nimi ei viittaa Kukkulan kuningas -animaatiosarjaan, jonka pääosassa on Hank Hill, vaan leikkiin, jossa kisataan siitä, että kuka kykenee nousemaan kasan päälle ja pitämään muut alhaalla. Tämä oli suosittu kansakoulun ja ala-asteen leikki talvikeleillä.

Ruban teos lähtee liikkeelle 1980-luvun Suomesta jolloin elettiin kasinotalouden kuumimpia hetkiä. Tuohon aikaan miehet olivat solariumin ruskettamia ja pikaveneet lasikuitua. Suuret olkatoppaukset paikkasivat harmaata katukuvaa. Televisiosta katseltiin Dallasia, Miami Viceä, Dynastiaa ja Ritari Ässää. Radiossa soivat Prince ja Madonna. Suomalaiset opettelivat uusia tanssiliikkeitä. Pankit jakoivat rahaa kuin roskaa.

Ruba perusti yhdessä tutkija Sam Inkisen kanssa The Young Professionals -eturyhmän edistämään juppien ilosanomaa ja vaativia etuja. Vanhan valtauksen sijaan vallattiin diskolattioita, muskeliveneitä, urheiluautoja, huippumuotia, aurinkomatkoja, samppanjapulloja ja ylellisiä asuntoja. City-lehti oli jo tuohon aikaan juppipuolueen ylpeä pää-äänenkannattaja ja on sitä vieläkin. Kohti ylellisyyttä ja yli.

Allekirjoittanut vilahtaa teoksen sivuilla Ostovallankumouksen takia sekä vielä kunniapaikalla nimiluettelossa Lenita Airiston vieressä. Ensimmäinen tutustuminen tapahtui Rubaan vuonna 2009, kun olin kuuntelemassa hänen esitystään Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academyn tapahtumassa. OIin juuri saanut valmiiksi tutkintoni saman vuoden aikana ja kyseisen herran teosta oli tullut lainattua lopputyön aikana. Luennon aikana mainittiin esimerkki Brunswick-brändistä, joka on mainittuna uudessa kirjassa. Tuon esityksen jälkeen tutustuimme toisiimme, mutta varsinainen yhteistyö alkoi vasta vuonna 2013 haastattelusarjojen tiimoilta kasinoverkkolehteen ja sitten tulikin useampi yhteisprojekti jälkikäteen. Valvottuja öitä Pelastetaan Stocka -ryhmän ja Ruban Myyntikoulun parissa. Kultaisia muistoja.

Kukkulan kuningas on sekoitus itsensä johtamiseen liittyjä neuvoja ja Ruban henkilötarinaa. Tämä yhdistelmä toimii, koska neuvot tulevat omakohtaisista kokemuksista. Tätä teosta oli rentouttavaa lukea, koska teos on puettu tarinalliseen muotoon. Tässä ei ole tarkoitus paljastaa kymmentä teesiä, vaan kirja kannattaa lukea tai kuunnella läpi.

Vaikuttamista ja manipulointia on ollut olemassa koko ihmiskunnan historian ajan, mutta nykyihminen on nykyään alttiimpi vaikuttamiselle ja manipuloinnille kuin koskaan aikaisemmin.

Vuosien ajan kansalaisia on rohkaistu luomaan profiileja sosiaaliseen mediaan, lisäämään digitaalisia jalanjälkiä, rohkaistu avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja tavoitettavuuteen. Samaan aikaan on korostettu jokaisen kykyä vaikuttaa ympäröivään maailmaamme.

Nykyinen aikakausi on tuonut kolikon kääntöpuolen entistä voimakkaammin esille, eli manipuloinnin. Professori Petri Parvinen ja psykologi Manne Pyykkö ovat kirjoittaneet ansiokkaan teoksen Vaikuttaminen ja manipulointi (Docendo, 2020), jossa luodaan selvä pesäero vaikuttamisen ja manipuloinnin välille.

Kaikki vaikuttaminen ei ole manipulointia eikä kaikki manipulointi ole vaikuttamista. Vaikuttaminen on myönteinen asia, kun taas manipulointi on moraalitonta.

Meihin kaikkiin pyritään vaikuttamaan lähes koko ajan. On kyse sitten perhe- ja työsuhteista, tai sitten sitä, että avaamme vaikka Twitterin, Facebookin, LinkedInin, Instagramin tai jonkin muun digikanavan, jotka suorastaan pursuavat erimuotoisia vaikuttamisyrityksiä.

Digitaalinen aikakausi on mahdollistanut myös väärän tiedon, valeuutisten, propagandan, salaliittoteorioiden tuottamisen ja jakamisen edullisesti ja nopeasti. Kyse on tällöin manipuloinnista, mutta manipulointia tapahtuu kirjoittajien mukaan eniten ihmisen välisissä, läheisissä tapaamisissa. Onko nettitrollaaminen manipuloinnin muoto?

Vaikka teoksen teema on raskas, mutta kirjassa on myös huumoria ja sarkasmia mukana, joka tekee lukemisesta viihdyttävän kokemuksen.

Parvisen ja Pyykön teos on kansantajuinen, helppolukuinen ja käytännönläheinen teos. Kirjan teemaa pitäisi käsitellä peruskoulutasolta lähtien, jotta kaikki ymmärtäisivät sen, että miten meihin vaikutetaan ja miten meitä mahdollisesti manipuloidaan. Jokaisen tulee osata suojella itseään.

Teos kannattaa ostaa ennen kuin painos viedään käsistä...

Arvoihin liittyvät kysymykset ovat nousseet esille vauhdilla vain muutamien vuosien sisällä. Arvot ovat aina liittyneet ihmiskunnan historiaan, mutta elämme nykyään ainutlaatuisessa ympäristössä, koska voimme nauttia suuresta määrästä tietoa edullisesti ja nopeasti, mutta samaan aikaan voimme vaikuttaa ympäröivään maailmaamme.

Muistan vielä 2000-luvun alun, kun haastattelin yhteiskunnallisia päättäjiä sanomalehtiin. Vaikka internet oli noussut vauhdilla, mutta 2000-luvulla perinteiset mediat olivat voimissaan. Silloin kannatti kirjoittaa lehtiin, koska lehdet tavoittivat tuhansia ja satojatuhansia lukijoita. Levikit kutistuivat tai suurentuivat lukijakuntien, eli tilausten mukaan. Toisia lehtiä julkaistiin jokainen päivä, kun toisia lehtiä julkaistiin vain kuukausittain.

Lehtiartikkelien teemoja suunniteltiin huolella, mutta ennen kaikkea siten, että mitkä asiat kiinnostivat lukijoita. Oli kyse sitten Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin tai senaattori John Kerryn välisestä vaalikamppailusta tai monista muista ajankohtaisista tapahtumista. Toimittajilla oli aina paljon sanottavaa, mutta sanomalehtien ongelmana oli se, että tilaa oli vain rajoitetusti.

Perinteinen media elää edelleen, jossa nämä toimintatavat pätevät vieläkin.

Internet on kuitenkin poistanut kaikki pullonkaulat, eli kaikki voivat luoda viestiä, vaikuttaa ja luoda omat mediakanavat, jotka voivat kerätä tuhansien ja miljoonien huomion. Sisältöjä voidaan kuluttaa myös vuodesta toiseen, eli ei tarvitse kulkea Kansallisarkistoon etsimään artikkelia, joka ilmestyi vuosia sitten. Tietoa saa antaa niin paljon kuin haluaa ja ilman rajoituksia.

Silmiemme edessä on tapahtunut valtavan suuri muutos, kun me voimme viestiä videoiden, podcastien, valokuvien, grafiikoiden ja kirjoitusten muodossa kotisivujen, media-alustojen ja sosiaalisen median kautta. Vapaus on edistynyt merkittävällä tavalla, mutta kyse ei ole pelkästään teknologian kehityksestä, koska vanhat valtarakenteet ja tavat toimia ovat joutuneet myös suurien muutoksien keskelle.

Juuri tähän ajankohtaiseen kysymykseen vastaa tietokirjailija, kauppatieteen tohtori Jukka Saksin uutuuskirja Arvovalta - Opas arvojen hyödyntämiseen 2020-luvun johtamis- ja asiantuntijatyössä (Kauppakamari, 2020).

Saksin teos valottaa sitä, että mitä kaikkea arvot ovat ja miksi ne ovat tärkeitä. Ostajat tekevät arvopohjaisia valintoja, jonka takia arvojen ymmärtäminen on tärkeää.

Olemme saaneet todistaa viimeisten vuosien aikana jatkuvia somekohuja ja -myrskyjä, jotka ovat perustuneet ennen kaikkea arvokysymyksiin.

Saksin teos on käytännönläheinen teos siihen, että miten eri yritykset, julkinen sektori, kolmas sektori, asiantuntijat, johtajat ja työntekijät voivat hyödyntää arvoviestintää omassa työssään ja vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

Saksi käy hyvin läpi viestinnän teoriaa ja antaa arvokkaita vinkkejä. Teoksessa on myös oivia tapausesimerkkejä ja henkilöhaastatteluja.

Teoksen lukeminen oli itselleni suuri nautinto näin Yhdysvaltain presidentinvaalien kynnyksellä, jossa republikaani Donald Trump kohtaa demokraattien Joe Bidenin. Kyseessä on suuri jännitysnäytelmä, jossa vastakkaiset arvot ovat kohdanneet hyvinkin voimakkaalla tavalla.

Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat muodostuneet aaltomaisista liikkeistä tuhannen vuoden aikana. Sodat ja rauhansopimukset ovat olleet enemmin sääntö kuin poikkeus.

Ruotsin vallan aikana ei ollut Suomea, vaan Suomi oli Itä-Ruotsi, joka tunnettiin Itämaana. Suomalaiset olivat ruotsalaisia.

Ruotsi oli säännöllisesti sodassa Venäjää vastaan ja sotarintamat kulkivat Suomen maaperällä ja suomalaiset saivat kunnostautua sodissa lähes jatkuvasti.

Tuominen paljastaa, että suomalaisilla oli merkittävä rooli Ruotsin suurvalta-aseman tuhoamisessa, koska Ruotsin kuningas Kaarle XII odotti suomalaisia lisäjoukkoja Venäjän tsaari Pietari Suuren joukkoja vastaan, mutta suurin osa suomalaisista sotilaista jäi tulematta. Suomalaiset sotilaat olivat sortuneet juopottelemaan matkan varrella. Kaarle hävisi sodan Pietaria vastaan, jonka takia Ruotsi menetti aseman eurooppalaisena suurvaltana suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alkupuolella.

Suomen sodan jälkeen Suomesta tuli Venäjän autonominen ruhtinaskunta vuonna 1809, jonka jälkeen Suomi nauttia rauhan vuosista osana Venäjän keisarikuntaa. Oolannin sota oli ainoa poikkeus.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodissa toisen maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi ja Venäjä ovat saaneet nauttia uudelleen rauhasta.

Kirjailija Arvo Tuomisen uutuusteos Suomi ja Venäjä - Pakanavuosista Putiniin ja Novgorodista Niinistöön (readme.fi, 2020) käy läpi Suomen ja Venäjän välistä historiaa tuhannen vuoden ajalta.

Kyseessä on napakka teos, jossa käydään läpi maiden välistä historiaa eri tapahtumien, henkilötarinoiden, kulttuurillisten ja uskonnollisten yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kautta. Henkilötarinoiden kautta kreivi Gustaf Mauritz Armfelt ja presidentti Urho Kekkonen nousevat idänsuhteiden merkkihenkilöiden asemaan. Armfelt edisti merkittävällä Suomen ruhtinaskunnan ja suomalaisten etuja Venäjän keisarikunnan aikana. Presidentti Kekkosesta tuli sen sijaan idänsuhteiden takuumies kylmän sodan aikana. Kekkonen edisti myös Suomen talouden integroitumista länteen EFTA:n ja EEC:n kautta.

Erään kaskun mukaan neuvostojohtaja Nikita Hruštšov oli kysynyt presidentti Kekkoselta: “Kun kerran tulemme niin hyvin toimeen niin eikö Suomen kannattaisi liittyä Neuvostoliittoon?”

Kekkonen vastasi Hruštšoville: “Olen kyllä liian vanha johtamaan niin suurta valtiota.”

Tuomisen kirjoitustyyli on epämuodollinen ja suora, jossa osapuolia ei säästellä. Teoksessa on paljon yksityiskohtaisia tietoja, jotka tekevät teoksesta mehukkaan. Tuomisen bravuurina on musta huumori ja sarkasmi, joka näkyy nykyaikaisessa kielenkäytössä.

Tuominen korostaa teoksessaan, ettei Viipuri ole ruotsalaisten eikä venäläisten perustama kaupunki, vaan karjalaisten. Historialliset löydökset viittaavat siihen, että karjalaiset olivat Viipurissa ensimmäisenä ja perustivat alueelle suuren puusta tehdyn linnoituksen.

Tuominen kuvailee Venäjää lähikaukomaaksi, joka on Suomen rajanaapuri, mutta suomalaisille vieras ja henkisesti kaukainen.

Neuvostoliiton romahtamisen ja Venäjän avautumisen jälkeen venäläiset ovat olleet tuttu näky Suomessa, eli venäläiset tulevat suomalaisille tutuiksi ajan mittaan ja päinvastoin.

Vuosien 2019 ja 2020 vuodenvaihteessa Suomessa mitattiin venäläisten kävijäennätyksiä, mutta koronavirus on tyrehdyttänyt vierailijamäärät olemattomiksi. Asiat palaavat kuitenkin ennalleen tulevaisuudessa.

Tuomisen kirja on virkistävä teos, joka ei jätä lukijaa kylmäksi. Teoksen voi nauttia venäläisen tyylin mukaisesti samppanjan, kaviaarin ja vodkan kera. Suomalainen tyylilaji sopii myös, mutta kirjaa ei sovi jättää matkan varrelle.

Nykyisen koronakriisin keskellä monet kotimaiset yritykset ovat tukalassa tilanteessa ja Suomen vienti sakkaa. Myynnin nykyaikaistaminen ja onnistuminen on yksi Suomen hyvinvoinnin kivijaloista.

Mikäli Suomen elinkeinoelämä ei kykene myymään, eli pitämään liikevaihtoa riittävällä tasolla. Tämä heijastuu kielteisesti koko Suomen yhteiskuntaan siten, että julkisilla palveluilla on vähemmän verovaroja käytössä ja valtio velkaantuu, joka voi johtaa siihen, että verot nousevat. Verojen nousu taas heikentää ostovoimaa ja heikentää Suomen kansantalouden dynaamisuutta.

Pandemian aikana taakse ovat jääneet pitkät ja kosteat lounaat, idänkaupan mahtipontiset kauppavaltuuskunnat ja riekkumiset Kämpin baarissa. Tilalle on tullut videoneuvottelut, chatit, pikaviestit, sosiaaliset mediat, sähköpostit ja CRM-järjestelmät.

Koronakriisin aikana yritykset ovat joutuneet, viimeistään pakon edessä tekemään suuria digiloikkia nykyaikaisen markkinoinnin ja myynnin pariin.

Siksi on tärkeää, että markkinoille ilmestyy uusia kirjoja siitä, että miten suomalaisyritykset kykenevät menestymään kiihtyvän digitalisaation ja alustatalouden keskellä.

Tällä kertaa arvostelussa on Sani Leinon ja Kert Kennerin uutuuskirja Myyntikirja - Menesty uuden ajan B2B-myynnissä (Alma Talent, 2020). Teos on kirjoitettu miellyttävällä ja selkeällä tavalla, jossa kerrotaan, että miten myynnin maailma on muuttunut digitalisaation keskellä ja miten yritysten tulisi mukautua uuteen tilanteeseen.

Kyseessä on käytännönläheinen teos, joka nojautuu tuoreisiin tutkimustuloksiin. Myynnin maailma kuluttajamaistuu koko ajan, on sitten kyse kuluttajamyynnistä tai yritysmyynnistä. Ostajat haluavat nauttia samanlaisista asiakaskokemuksista.

Teoksen merkittävin sanoma on se, ettei myynti enää edusta aggressiivista puskemista ja häiritsemistä, vaan nykyaikainen myynti on enemminkin suhteiden ja verkostojen rakentamista. Paras myyjä on asiantuntija ja ostajan neuvonantaja.

Kiihtyvä digitaalisuus on tuonut myynnille paljon etuja, mutta kilpailu asiakkaista on kuitenkin kovaa. Ostajia voidaan tavoittaa helposti, joka aiheuttaa tietysti sen, että markkinoilla on lisääntyvän myyntipaineen keskellä kaiken maailman “roskapostittajia”, jotka heikentävät myynnin mainetta.

Teoksen pääsanoma on kuitenkin se, että asiantuntevalla, luotettavalla, auttavalla, vastuullisella ja inhimillisellä myynnillä saadaan parempia tuloksia aikaiseksi pitkällä aikavälillä.

Me kaikki harjoitamme myyntiä, eli on kyse sitten ideoiden esittämisestä ja muihin vaikuttamisesta. Myynti on siis koko Suomen kansakunnan salarakas. Halusit myöntää sitä tai et.

Kyseessä on ajankuvaan nähden hieman ristiriitainen teos, koska maailmantalous voi huonosti, eivätkä Suomen yrityskentän tunnelmat ole kovinkaan ruusuiset. Tänään julkaistiin tuorein Pk-yritysbarometri, jonka mukaan yrittäjät elävät suuren epävarmuuden keskellä, liikevaihdon kasvut hiipuvat, investoinnit ovat jäissä ja kassavarat sulavat. On toki muutamia aloja ja yrityksiä, jotka voivat pulleasti, mutta talouden vaikeudet heijastuvat yleensä kaikkiin tavalla tai toisella.

Yrityskauppoja tehdään usein silloin, kun talouskasvu on kovaa, koska tällöin voi saada enemmän rahaa yrityskaupoista. Taantumassa yrityskauppojen etuna on se, että omistajat voivat päästä eroon yrityksistä, jotka raastavat hermoja. Ammattimaisia ostajia on kuitenkin vaikea höynäyttää.

Yritysmaailman gurujen, Kim Väisäsen, Janne K. Jääskeläisen ja Katleena Kortesuon teos Exit-opas yrittäjälle - Näin trimmaat firmasi myyntikuntoon (Alma Talent, 2020) on tähän asti kattavin suomalainen teos siitä, että mitä omistajan tulee ottaa huomioon, kun haluaa myydä yrityksensä uudelle omistajalle tai uusille omistajille.

Teoksessa on sopiva sekoitus teoriaa ja käytännön oppeja, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään yrityskauppaan liittyvän kokonaisuuden. Kirjassa viljellään taidokkaalla tavalla leikkiä ja huumoria sanojen ja kielikuvien kautta. Kuten vaikkapa seuraavassa otteessa:

"Mentorointi on edelleen aliarvostettua. Mentoroinnin avulla pääsee sellaisten ihmisten pään sisään (yleensä vielä ilmaiseksi!), jonne normaalisti pääsee vain isolla rahalla tai luusahalla."

Exit-opasta voi lukea myös yleisen yritysjohtamisen, markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta. Teos sopii myös aloitteville yrittäjille, jotka haaveilevat äkkirikastumisesta. Teoksen sanoma voi myös tehdä myös lopun yrittäjyyshaaveista, koska yrittäminen karua puurtamista, joka saattaa viedä hengen ja omaisuuden.

Nykyisen heikon ja epävarman taloustilanteen keskellä kirja tarjoaa rahanarvoisia neuvoja siitä, että miten voit saada yrityksesi kaupaksi. Yrityskaupat vaativat kuitenkin paljon töitä ja unettomia öitä.

Lukijoita voi tyynnyttää sanomalla, että suomalainen pääoma on turvassa, koska ostajaehdokkaita on vähän ja vain muutama prosentti yrittäjistä onnistuu myymään yrityksensä eteenpäin. Monet yrityskauppahankkeet epäonnistuvat. Suomea ei olla laittamassa lihoiksi.

Exit-opas yrittäjälle on sinun tiekarttasi kohti rahakkaita kauppoja. Vahva suositus.