Jukka Aminoff

Korona-aika on ollut monille pysähtymisen aikaa. Joillekin on suotu mahdollisuus rauhoittua, pohtia elämää uudesta näkökulmasta ja heijastella aiempia arvoja, tekoja ja tapoja.

Itsensä kehittämiseen keskittyvä kirjallisuus on noussut suureen suosioon ja tämänkertaisessa vuorossa on kirjailija Martti Vaalahden uutuuskirja Sanomattakin selvää ? - Käsikirja kaikesta sanomisen arvoisesta (WSOY, 2021).

Teoksen pääsanomana on se, että miksi emme osaa olla hiljaa kun siihen on järkevä syy ja miksi emme puhu silloin kun pitäisi.

Vaalahti nostaa kirjansa teemoiksi rakkauden, luottamuksen, virheiden myöntämisen, avun hakemisen, kohteliaisuuksien ja kannustuksen tärkeyden. Ihmisten pitäisi unohtaa täydellisyyden tavoittelu ja iloita elämästään juuri sellaisena kuin se, joka on epätäydellinen maailma. Vaalahti korostaa unelmien ja onnellisuuden tärkeyttä.

Kyseessä on Vaalahden näköinen teos, joka on hieman melankolinen ja teos on päällystetty kauniilla sanoilla. Teos sopii erinomaisen hyvin jurolle miehelle, joka haluaa tuoda tunteensa esille vaikeiden aikojen keskellä.

Sanomattakin selvää vai selvästi sanottuna?

Hinnoittelusta on kirjoitettu paljon kirjoja, mutta omien kokemuksien mukaan monet kirjat jättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Olisiko tässä viimeinkin teos, joka antaa enemmän vastauksia kuin herättää kysymyksiä?

Professori Hermann Simon, Mikael Orvomaa, Andreas Jonason ja Felix Mörée ovat kirjoittaneet teoksen Hinnoittelun voima - Miten kaikki pyörii hinnan ympärillä (Alma Talent, 2021). Professori Simon on kansainvälisesti tunnettu hinnoitteluun erikoistunut tutkija, jonka pitkäaikainen kokemus puhuu kansien välissä.

Latinan kielinen sana pretium tarkoittaa yhtä aikaa hintaa ja arvoa. Roomalaiset ymmärsivät hinnan merkityksen. Teoksen pääsanoma kietoutuukin arvon ja hinnan ympärille. Mikä on sopiva hinta tuotteelle tai palvelulle, joka antaa arvoa kuluttajille ja ostajille?

Kirjassa käydään läpi massamarkkinoiden ja luksuksen hinnoittelua, sekä runsas määrä erilaisia hinnoittelumalleja, jotka sopivat nykyiseen aikakauteen. Hinnoittelu vaatii tarkkuutta, koska yritykset voivat myydä liian halvalla, jonka takia yritykset menettävät huomattavan määrän tuloja tai sitten pyydetään liian korkeita hintoja, jotka karkottavat ostajat pois.

Teoksessa tuodaan esille myös karu esimerkki kansainvälisestä kilpailusta. Kiinassa voidaan valmistaa suodatin kaivosteollisuuden tarpeisiin 20 000 eurolla, kun Suomessa saman suodattimen valmistaminen maksaisi 200 000 euroa. 180 000 euron hintaero yhtä laadukkaasta suodattimesta on mahdoton myyntitehtävä kelle tahansa yritysmyyjälle. Ylikalliin suodattimen myyminen ostajayritykselle olisi myös typerä veto, koska ostaja menettäisi kilpailukykyään markkinoilla. Myyjät ja ostajat elävät symbioosissa.

Oikeaoppisen hinnoittelun avulla yrityksistä tehdään kannattavia ja voitollisia, eli elinvoimaisia, jotka pystyvät kehittymään, laajentumaan ja työllistämään.

Vääräoppinen hinnoittelu taas johtaa siihen, että yritys ajautuu konkurssiin, sijoittajat menettävät rahansa ja työntekijät lentävät vauhdilla työttömyyskortistoon. Valtio ja kunta menettävät myös suuren määrän verotuloja.

Voiton tuottaminen on siis pakollinen edellytys kaikille yrityksille ja asiaan voidaan vaikuttaa järkevällä hinnoittelulla, joka myös asettaa sen, etä kuinka paljon yrityksen tulee myydä tuotteitaan ja palvelujaan.

Hinnoittelun voima ei ole ainoastaan kirja hinnoittelusta, vaan teos avaa myös ovia siihen, että miten eri markkinat ja yritykset toimivat. Tämä teos on tarkoitettu markkinatalouden ystäville.

Monet markkinat ja yritykset toimivat erittäin pienillä katteilla. Tästä syystä johtuu se, että monet yritykset ajautuvat välittömästi vaikeuksiin, kun markkinat alkavat sakkaamaan. Voin vain kuvitella niitä kauhutarinoita, joita on syntynyt nykyisen pandemian keskellä.

Kyseessä on ehdottomasti paras kirja hinnoittelusta, jonka olen tähän asti lukenut ja kyseisiä teoksia olen lukenut paljon.

Tämän teoksen lukeminen oli henkilökohtaisesti tärkeä kokemus, koska kirjoitin yhdessä tietokirjailija Mika D. Rubanovitschin kanssa teoksen Ostovallankumous - Miten moderni myyjä vastaa asiakkaan muuttuvaan ostoprosessiin vuonna 2015. Olin erityisen utelias lukemaan, että onko tässä teoksessa jotain täysin uutta, joka olisi jäänyt mainitsematta Ostovallankumous-kirjassa ja mikä oli kirjoittajien lähestymistapa. Kirjassa oli paljon samaa.

Menestys syntyy asiakaskokemuksesta -kirjassa painotetaan yrityksen suurta kuvaa aina strategiasta sisäiseen työkulttuuriin. Kirjoittajat painottavat sitä, että miten yrityksen sisäinen hyvinvointi heijastuu ostajien saamiin kokemuksiin. Teoksessa painotetaan myös sitä, että yritysten tulee olla entistä enemmän asiakaskeskeisiä. Yritysbrändin tulee olla houkutteleva.

Teos on mainio lukijoille, jotka hyppäävät ensi kertaa nykyaikaisiin markkinoihin. Kirja kertoo lukijoille siitä, että B2B-brändien tulee muistuttaa entistä enemmän kuluttajabrändejä asiakaspalvelun, markkinoinnin ja kokemuksien suhteen.

Teoksessa toki mainitaan, että yritystoiminnassa on aina kyse ihmisten välisestä toiminnasta, mutta välillä tuntui, että teos kiersi tärkeintä aihetta kuin kissa kuumaa puuroa.

Kirja olisi voinut entistä painokkaammin korostaa myyjien merkitystä, eli myyjät luovat kokemuksia yritysten ja ostajien välillä. Sosiaalisesti taitavat myyjät ovat niitä joiden kanssa ostajat haluavat olla tekemisissä.

Kuitenkin, kirja on lukemisen arvoinen.

Nykyiset markkinat ovat mahdollistaneet sen, että kaikki brändit voivat saada itselleen näkyvyyttä. Näkyvyyden saamiseksi riittää se, että sinulla on tietokone, älypuhelin, kotisivut ja sosiaalisen median kanavat.

Pienille ja aloitteleville yrityksille nykyinen digitaalinen markkinaympäristö avaa paljon mahdollisuuksia, eli kynnys saada näkyvyyttä on madaltunut.

Uusi markkinaympäristö on aiheuttanut sen, että yritysten kilpailu huomiosta on kasvanut. Kohina ja meteli ovat valtavaa. Nykyinen pandemia on aiheuttanut sen, että ilmiö on vain kiihtynyt.

Miten voidaan erottautua kilpailusta ja saada kestävää huomiota ostajilta?

Vastauksena on tietysti se, että brändin tulee olla kiehtova, tunteita herättävä ja myyntiä aiheuttava rahasampo.
Mutta onko brändin rakentaminen salatiedettä?

Siksi tällä kertaa kirja-arvostelussa on mainosyrittäjä Pekka Ruokolaisen Brändikäsikirja - Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! (Kauppakamari, 2020).

Ruokolainen on kirjoittanut napakan teoksen, joka kertoo brändin rakentamisen perusteet yksinkertaisella ja suoraviivaisella tavalla. Brändien rakentaminen ei ole mitään salatiedettä, vaan luovaa ja johdonmukaista toimintaa.

Kirjassa luetellaan kaikki ne osa-alueet, jotka tulee huomioida, kun rakennat brändisi perustukset. On kyse sitten digitaalisesta tai kivijalkakaupasta. Perustuksien huolellinen rakentaminen on tärkeää, koska muuten bränditalosi nousee vinoon.

Jos luulit, että elämme brändien jälkeistä aikaa. Asia on juuri päinvastoin. Ainoastaan vahvalla brändillä ja lumoavilla tarinoilla voit erottautua äänekkään markkinakilpailun keskellä.

Tekoäly, toiselta nimeltään keinoäly, on jo keskuudessamme. Kyseessä ei ole mikään kaukana tulevaisuudessa oleva teknologia. Monet eivät vaan huomaa sitä, että tekoäly on osa päivittäistä elämäämme.

Tekoäly on tuttu asia, jos olet ahkera YouTube-videoiden käyttäjä. Googlen tekoäly kerää tietoja siitä, että mitä videoita katselet. Katseluhistorian kautta tekoäly suosittelee sinulle seuraavia, uusia videoita katseltavaksi, jotka voisivat kiinnostaa sinua.

Samanlainen tekoäly toimii Amazonin verkkokaupassa, Spotifyn musiikkipalvelussa, Netflixin elokuvapalvelussa, Facebookissa, Instagramissa ja monissa muissa paikoissa.

Tekoälyn tarkoituksena on tehdä elämästäsi helpompaa, jotta löydät sinua kiinnostavia asioita mahdollisimman vaivattomalla tavalla. Tekoäly ei voi kuitenkaan tietää aivan kaikkea mikä sinua voisi kiinnostaa juuri ja nyt tulevaisuudessa, mutta tekoäly oppii koko ajan entistä enemmän mitä enemmän sitä ruokitaan datalla.

Tekoäly on hiipinyt myös tietokoneiden, älypuhelimien ja verkkokauppojen ulkopuolelle. Helsinki on listattu maailman toiseksi parhaaksi, älykkääksi kaupungiksi (eng. Smart City) heti Singaporen kaupunkivaltion jälkeen. Suurissa kaupungeissa tekoäly tunnistaa ja valvoo kansalaisia.

Sitten kirjan kimppuun. Tohtori Mika Aaltonen on kirjoittanut kirjan yhteistyössä tietokirjailija Antti Merilehdon kanssa, jonka nimi on Tekoäly - Ihminen ja kone (Alma Talent, 2019).

Aaltosen kirja vie lukijan tekoälyn maailmaan ja erityisesti siihen, että mikä tulee olemaan tekoälyn rooli maailmassa ja kansalaisten keskuudessa. Teos pyrkii vastaamaan kysymykseen, että miten tekoäly tulee muuttamaan ihmisten elämää, markkinoita, yhteiskuntaa ja globaalia maailmaa.

Kirja on ehdoton lukusuositus niille, jotka ovat ottamassa ensiaskeleitaan tekoälyn maailmaan ja haluavat saada käsityksen siitä, että kuinka suuri mullistus on kyseessä. Tekoälyn ottaa vasta ensiaskeleitaan, mutta suurin mullistus tulee tapahtumaan, kun huippunopeat 5G- ja 6G-tiedonsiirrot tulevat mahdollisiksi. Silloin alkaa tekoälyn kultakausi ja siihen kannattaa varautua.

Tämä kirja-arvostelu oli jo työn alla ennen eilisiä, dramaattisia tapahtumia. Muutosvoimaa - Tutkimusmatka moderniin johtamiseen —teoksen toinen kirjoittaja Kirsi Piha ilmoitti lauantaina, ettei hän enää ollut käytettävissä kokoomuksen pormestariehdokkaaksi Helsingissä ja päätti vetäytyä pois kilpailusta. Tapahtuman takia päätin kirjoittaa arvosteluni uuteen muotoon.

Teoksen pääsanoma on se, että muutos on jatkuvaa, jonka takia kaikkien on syytä muuttua maailman mukana ja vähentää muutosvastarintaa.

Sitten pois kirjan teemasta ja annan hieman kommenttia. Teoksen pääsanoma on muuten se, että kaikilla on oikeus antaa avointa ja rakentavaa palautetta.

Vielä kuusi vuotta sitten oli mahdollista voittaa vaaleja poliittisen keskustan äänten turvin, mutta tämän jälkeen politiikka on muuttunut, koska poliittiset laidat ovat voimistuneet jopa maltillisten puolueiden sisällä.

Ehdoton identiteettipolitiikka on ottanut enemmän jalansijaa. Yhteisymmärrykselle on vähemmän tilaa.

Uudet populistipuolueet oikealla kuin vasemmalla äärilaidalla ovat lisänneet kannatustaan merkittävällä tavalla. Useissa Euroopan maissa uudet puolueet ovat päässeet kiinni vallankahvaan.

Suomessa keskustan kannatus on romahtanut jo aikoja sitten ja äänestäjiä on valunut perussuomalaisiin. Sama asia uhkaa kokoomusta. Virta käy oikealle. Kauan aikaa sitten kokoomus ja keskusta kisasivat suurimman oikeistopuolueen asemasta, mutta nyt perussuomalaiset ovat nousseet molempien ohi. Etumatka on pitkä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että äänestäjät eivät pahemmin liiku poliittisen keskustan raja-aitojen yli, eli tämä uhkaa kokoomuksen sinivihreiden asemaa, koska he eivät saa houkuteltua vihreitä äänestäjiä kovinkaan paljon, kun samaan aikaan talon toisen päädyn varauloskäynnistä lappaa väkeä koko ajan ulos perussuomalaisten klubitalolle.

Tämä on vesittänyt pohjaa siltä, että oikeistolaisen puolueen tulisi kurkottaa kohti keskustavasemmistoa ja vasemmistopuolueen tulisi kurkottaa yli keskustaoikeiston kerätäkseen äänipotteja.

Muistaako kukaan enää SDP:n oikeistodemareita tai keskustan cityliberaaleja? Tällä hetkellä kokoomuksen sinivihreät voivat olla saman kohtalon edessä.

Suomessa on kuitenkin yksi puolue, joka on kyennyt olemaan poliittisessa keskustassa ja puolue on takonut tasaisia vaalituloksia vaaleista toisiin, eli kyseessä on Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP), joka pyrkii nyt esiintymään maltillisten porvareiden ja liberaalien uutena kotina.

Takaisin kirjan teeman pariin.

Muutosvoimaa-kirjan teema korostaa tietenkin yrityksiä, joissa tulisi harjoittaa läpinäkyvyyttä, avoimuutta, keskustelua, ajatustenvaihtoa, ryhmätyöskentelyä, uteliaisuutta, mutta ennen kaikkea astumista epämukavuusalueille ja hahmottaa tulevaisuuden megatrendejä entistä paremmin, jotka vaikuttavat yrityksen tulevaisuuteen.

Johtajien tulisi osata kuunnella työntekijöitä, ottaa uusia ideoita vastaan sekä johtaa yrityksiä ruohonjuuritasolta.

Nykyajan yritysten ongelmana on se, että monet yritykset toimivat päinvastoin.

Teoksen kirjoittajien, Ellun Kanat -yrityksen perustajan Kirsi Pihan ja Mustin ja Mirrin entisen toimitusjohtajan Mika Sutisen, arvojen mukaisesti kysyn, että onko kaikki muutos pelkästä hyvästä, eli täytyykö tehdä muutoksien vain muutoksien vuoksi? Pitäisikö muutoksia ajoittaa taktisesti ja strategisesti?

Muutamissa tapauksissa olisin odottanut myös omien näkökulmien haastamista, koska kaikki uudet ilmiöt eivät tuo pelkästään hyviä asioita.

Voidaanko sisäistä avoimuutta käyttää väärin, eli rakentava keskustelu jää kaukaiseksi ja johtajat joutuvat lähinnä vain sylkykupeiksi?

Vuonna 2019 kirjoitin kirja-arvostelun kahdesta eri teoksesta, jotka olin saanut Kasarmikadun Era Nova Bookshopista. Elimme vielä silloin täysin normaalia aikaa, mutta pian kaikki tuli muuttumaan, koska koronavirus lähti laukkaamaan ympäri maailman.

Näin korona-ajan keskellä kirjakaupan tarjonta on ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin, eli miten saada energiaa ja sisäistä mielenrauhaa näin haastavien aikojen keskellä.

Kyseessä on tunnelmallinen ja kylämäistä lämpöä hehkuva kirjakauppa Helsingissä. Voit lukea kattavan kirjoitukseni Lumoava Era Nova Bookshop -kirjakauppa ohjaa henkisen hyvinvoinnin polulle tuosta linkistä.

Nykyinen koronatilanne on aiheuttanut sen, että joudumme olemaan fyysisesti erillämme toisistamme. Monet kaupat ammottavat tyhjyyttään. Asiakkaat juoksevat nopeasti sisään ja ulos ruokakaupoista. Ravintoloissa ja kahviloissa on väljää. Konsertti- ja teatteripaikat ovat suljettuina. Tehdastyöntekijät pitävät etäisyyttä toinen toisistaan. Tietotyöläiset istuvat tietokoneiden äärellä kotonaan.

Monia ihmisiä vaivaa yksinäisyys ja seuran puute. Monet haluaisivat kohdata opiskelu- ja työkavereita, tuttavia, ystäviä ja sukulaisia kasvotusten, mutta varotoimenpiteiden takia kohtaamiset ovat ymmärrettävästi rajoitettuja.

Sosiaaliset ongelmat kasvavat koko ajan ja seurauksia tullaan korjaamaan vielä korona-ajan jälkeisessä maailmassa. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee seuraa voidakseen hyvin.

Siksi päätin valita kaksi teosta, jotka ovat suosittelemisen arvoisia nykyajan keskellä.

Ensimmäinen teos on Deepak Chopran ja Rudolph E. Tanzin teos Superaivot - vapauta mielen voimavarat (Viisas Elämä, 2019), jonka sanoma on erittäin ajankohtainen. Monia voi ahdistaa nykytilanne. Toiset taas ajattelevat aivonsa puhki, eli väsyttävät itse itsensä. Siksi aivojumppa ja lepo tekevät hyvää, jotta mieli voi entistä paremmin nykyisen kriisitilanteen keskellä. Chopra ja Tanzi antavat arvokkaita neuvoja siihen, että miten aivot pidetään virkeänä. Teos sopii kaikille, mutta erityisen hyvin tietotyöläisille, joiden aivot käyvät ylikuumentuneina.

Toisen teoksen sanoma myös ajankohtainen, eli hollantilaiskirjailija Rutger Bregmanin Hyvän historia - ihmiskunta uudessa valossa (Atena, 2020). Nykyisen uutistulvan ja sosiaalisen median keskellä voi saada mielikuvan, että seinät olisivat sortumassa ja pahat voimat olisivat liikkeellä. Bregman muistuttaa teoksessaan siitä, että kriisitilanteiden keskellä käy juuri päinvastoin, eli ihmisten hyvyys nousee esille. Ihmiset ovat ystävällisempiä, myötätuntoisempia ja kunnollisempia kuin mediahuudot antavat ymmärtää. Bregman suosittelee välttelemään uutisia, koska uutiset ovat enimmäkseen kielteisiä kuin myönteisiä. Sama asia koskettaa sosiaalista mediaa, eli uutisten ja sosiaalisen median vähentäminen tekee hyvää mielelle.

Ullanlinnan Era Nova -kirjakaupasta kannattaa käydä hakemassa tietoa ja inspiraatiota siihen, että miten voit kehittää henkisiä ja fyysisiä voimavarojasi. Selaa kirjoja, istu nojatuolilla ja nauti kuppi kuumaa teetä siinä samassa. Kaupassa saa rentoutua. Kyseessä on ystävällinen ja vieraanvarainen hippien ja hipsterien paratiisi, jonka ovet ovat avoimet kaikille.

On kyse sitten joogasta, meditaatiosta tai muista aiheista, jotka auttavat edistämään henkistä ja fyysistä hyvinvointiasi. Korona-aikana voi tehdä kotona ja ulkona paljon eri asioita, jotka piristävät mieltäsi. Nykyisen ajan keskellä on mahdolista olla sosiaalinen ja pysyä hyvän seuran keskellä.

Nykyään keskustellaan paljon siitä, että tulevatko demokratiat selviytymään yli internetin, digitalisaation ja sosiaalisen median luomien jakolinjojen ja yleisesti aiheutettujen paineiden ruutitynnyrissä.

Kirjalija Anne Applebaum on kirjoittanut kirjan Demokratian iltahämärä - autoritaarisuuden viettelevä kiusaus (Siltala, 2020) ja demokratioiden rappiotiloista kirjoitetaan jatkuvasti uusia ja asiantuntevia teoksia.

Mitä siis avuksi?

Tietokirjailija Satu Jaatinen on kirjoittanut uutuuskirjan nimeltä Kuninkaallisessa seurassa - Rojalistin käsikirja (Docendo, 2020). Olisiko kuningas tai kuningatar parempi hallitsija kuin banaanivaltion diktaattori tai sirpin ja vasaran pääsihteeri?

Suomella on kuitenkin kokemusta kuninkaista, kuningattarista ja keisareista Suomen hallitsijoina. Tuttuun ja turvalliseen on hyvä palata, jos Suomen demokratian perustukset romuttuvat Twitterissä tapahtuvan päättömän somettamisen, maalittamisen ja meuhkaamisen seurauksena.

Demokratioilla on myös yksi suuri valuvika. Amerikkalaiskirjalija Francis Fukuyaman ajatuksenjuoksua vapaasti lainaten. Demokratiat ovat tylsiä ja liian arkisia.

Monarkioissa on sen sijaan jotain kimallusta ja mahtipontisuutta. Olihan Suomen kuninkaan arvonimi seuraava: Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä.

Kuninkaallisessa seurassa -kirja on täydellinen rojalistin käsikirja, josta voi ottaa etukäteen oppia, jos Suomesta tulee jälleen kerran kuningaskunta ja liittyy Euroopan monarkioiden joukkoon.

Hallitsija tarvitsee itselleen kruunun, valtikan, valtaistuimen, vaakunoita, arvonimiä, linnoja, kartanoita, gaalajuhlia, salaseuroja, kuninkaallisia tuotteita, omilla kasvoilla varustettuja kolikoita ja seteleitä, hallitsijan nimen mukaan nimetyn kansallisen vapaapäivän, hyväntekeväisyystapahtumia, uskollisille alamaisille annettavia ritarimerkkejä ja arvonimiä.

Suomen kuningaskunta antaisi Suomen maabrändille jatkuvaa kansainvälistä mediahuomiota, koska Britannian, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Belgian, Hollannin, Monacon, Andorran ja Liechtensteinin kuninkaallisten uusimpia käänteitä ja edesottamuksia seurataan paparazzien toimesta jatkuvasti. Suomi saisi ilmaista mainosta satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain, eli maksaisi itsensä takaisin, jos hallitsija olisi yhtä vauhdikas kuin Thaimaan kuningas. Hallitsijan vauhdikkaan playboy-elämän seuraaminen toisi hallitsijan lähelle kansan syviä rivejä.

Suomessa on runsaasti monarkian aikaista historiaa Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. Turun linna, Hämeen linna, Olavinlinna, Raaseporin linna, Kastelholman linna, Kuusiston piispanlinna ja Kajaanin linna.

Hämeenlinnassa järjestetään vuosittain suuret keskiaikaiset festivaalit, eli osallistujat voivat leikkiä keskiaikaista hallitsijaa ja ritaria, jolla on käytössään suuri linna ja keskiaikainen kylä, joka sijaitsee Linnanpuistossa.

Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär on haudattu Turun tuomiokirkkoon ja Helsingissä sijaitsee Suomen Ritarihuone. Tsaari Aleksanteri III:n Langinkosken keisarillinen kalastusmaja sijaitsee Kotkassa.

Suomen ensimmäinen suuriruhtinas, herttua Juhana piti hedonistista hovia Turun linnassa, joka veti vertoja Euroopan hoveille. Juhanan patsasta voi käydä ihailemassa Porissa, jonka hän myös perusti.

Ota siis Kuninkaallisessa seurassa - Rojalistin käsikirja kainaloon ja lähde rakentamaan mieleistäsi Suomen kuningaskuntaa demokratian jälkeiselle ajalle.

Yhdysvallat on kerännyt viimeaikoina runsaasti huomiota monella eri tasolla. Tämän vuoden aikana käydyt presidentinvaalit johtivat presidentti Donald Trumpin vaalitappioon ja Joe Bidenin voittoon, joka toimi presidentti Barack Obaman aikana Yhdysvaltain varapresidenttinä. Biden ehti myös vierailemaan Suomessa, mutta Obama ei ehtinyt vierailemaan. Yhdysvaltoja luonnehditaan kuitenkin Suomen tärkeimmäksi kumppaniksi, eli suhteet ovat kunnossa.

Obaman Luvattu maa (Otava, 2020) on hänen muistelmiansa ensimmäinen osa, joka päättyy Osama bin Ladenin vastaiseen sotilasoperaatioon, jossa tunnettu terroristijohtaja sai surmansa vuonna 2011.

Obama on taitava kirjoittaja, joka osaa kuvailla tarkasti elämänsä, poliittisen uransa ja presidenttikautensa tärkeimpiä hetkiä. Kyseessä on yhtä taitavasti kirjoitettu muistelmateos kuin vuonna 2004 ilmestynyt presidentti Bill Clintonin My Life. Molemmat presidentit ovat myös erinomaisia puhujia.

Obaman piti keskittyä opettamiseen, kansalaisoikeuksien edistämiseen ja hyväntekeväisyyden harjoittamiseen, mutta politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen veivät nuoren miehen mennessään. Hänet valittiin Illinoisin osavaltion senaatin jäseneksi vuonna 1997 ja samaan aikaan hän toimi luennoitsijana Chicagon yliopiston oikeustieteen laitoksella.

Vuonna 2004 Obama valittiin Yhdysvaltain senaatin jäseneksi ja samana vuonna hän sai kansallista ja kansainvälistä huomiota pitämällä huomiota herättävän puheenvuoron senaattori John Kerryn presidentinvaalikampanjan tilaisuudessa Bostonissa. Obama nousi raketin lailla kohti kuuluisuutta ja vuonna 2004 häntä pidettiin varteenotettavana ehdokkaana vuoden 2008 presidentinvaaleihin.

Obama päätti asettua ehdokkaaksi demokraattipuolueen esivaaleihin vuonna 2007. Häntä olivat vastassa senaattori Hillary Clinton, Biden ja monet muut ehdokkaat, jotka olivat politiikan konkareita, eli Obaman valinta ei ollut läpihuudettu. Obama oli vasta ensimmäisen kauden senaattori, mutta hänen kampanja onnistui käyttämään hyväksi nettiä ja sosiaalista mediaa.

Obamaa pidettiin myös äänestäjien keskuudessa Washingtonin eliitin ulkopuolisena ehdokkaana, joka teki hänestä raikkaan ja nuorekkaan vaihtoehdon muiden ehdokkaiden keskuudessa. Loistavat puhe- ja kirjoituslahjat tekivät hänestä vahvan ehdokkaan. Obama edusti myönteistä muutosta ja amerikkalaisen unelman toteutumista.

Obama voitti demokraattien presidenttiehdokkuuden. Presidentinvaaleissa häntä oli vastassa republikaanipuolueen senaattori John McCain, joka edusti republikaanien maltillista kenttää, mutta amerikkalaiset olivat saaneet tarpeeksi George W. Bushin valtakaudesta, jonka takia McCainin mahdollisuudet voittaa olivat lähes olemattomat. Amerikkalaiset olivat kyllästyneitä Irakin sotaan ja finanssikriisin pahimmat vaiheet olivat jo ovella. Amerikkalaiset kaipasivat muutosta.

Obama kukisti McCainin selvin lukemin vuonna 2008 ja vaalitulos oli odotettu. Obama keräsi 365 valitsijamiestä, kun McCain sai 173. Obama sai myös 52,9 prosenttia kaikista äänistä, kun McCain sai vain 45,7 prosenttia.

Obama nousi Yhdysvaltain presidentiksi Washingtonin piirien ulkopuolelta ja hänestä oli tullut vaalikampanjan aikana suosittu hahmo populaarikulttuurissa. Hänen rento ja myönteinen olemus herättivät vastakaikua väestössä. Oli uuden aikakauden aika.

Irakin sota oli repinyt Yhdysvaltain liittolaisten välisiä suhteita. Obama palautti suhteet liittolaismaihin, Euroopan unioniin, NATO:on ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. Yhdysvaltain ulkopoliittiseksi linjaksi nousi siltojen rakentaminen ja yleisesti läntisten liittolaisten rivien tiivistäminen. Obama ei päässyt pakoon politiikan tosiasioita, koska Irakin ja Afganistanin sodat vaativat lisää sotilaallisia panostuksia, jotta maat säilyttivät sisäisen vakautensa. Obaman tarkoituksena oli ollut vetää amerikkalaisia joukkoja pois sotilasoperaatioista, mutta hän joutuikin lisäämään joukkoja.

Sisäpolitiikassa Obama joutui keskittymään siihen, että finanssikriisin liekit saatiin sammutettua. Yhdysvaltain hallinto joutui pelastamaan vaikeuksiin ajautuneita finanssilaitoksia, eli pumppaamaan miljardeja dollareita laitosten taseisiin, jotta New Yorkin Wall Street ei olisi aiheuttanut kansainvälisten finanssimarkkinoiden romahdusta. Obama onnistui pitämään dominopalat pystyssä, jotta ei syntynyt globaalia, tuhon ketjureaktiota.

Harvoin Yhdysvaltain presidentit saavat sellaista tilannetta itselleen, jossa oma puolue hallitsee myös kongressia ja senaattia. Yleensä tapahtuu niin, että toisella puolueella on hallussaan kongressi tai senaatti, eli Yhdysvaltain presidentin pitää kyetä kurkottamaan yli poliittisen keskustan, jotta presidentti saa edistettyä omia toiveitaan. Tämä ei tuottanut Obamalle tuskaa, koska hän sijoittui ajatuksillaan poliittiseen, liberaaliin keskustaan.

Obaman ensimmäisen virkakauden alku ei ollut ihanteellinen, koska Yhdysvaltain ongelmat olivat valtavia. Hän sai ikävän perinnön. Nopeiden toimenpiteiden takia ei syntynyt niin pahaa globaalia finanssikriisiä kuin olisi voinut tapahtua. Irak ja Afganistan saatiin vakautettua parhaimmalla mahdollisella tavalla. Suhteet liittolaismaihin parantuivat. Obama pystyi keskittymään vaikeiden alkuvuosien jälkeen ulko- ja sisäpolitiikkaan. Ulkopolitiikassa Yhdysvaltain haasteina pysyivät Iran, Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea ja kansainvälinen terrorismi.

Obama kuvailee kirjassaan sitä, että miten viimeistään vuoden 2008 jälkeen Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan syntyi entistä syvempää kahtiajakoa. Konservatiivinen teekutsuliike alkoi käyttämään samoja digitaalisen viestinnän ja markkinoinnin keinoja vuonna 2009. Samoja joita Obama oli käyttänyt omassa presidentinvaalikampanjassaan. Vasenta laitaa edustava Occupy Wall Street nousi esille vuonna 2011. Netti ja sosiaalinen media tekivät entistä helpommaksi uusien liikkeiden perustamisen ja joukkovoiman käytön. Presidentti Trump käytti samoja tekniikoita kuin Obama vuoden 2016 presidentinvaaleissa, eli käyttäen hyväksi netin voimaa ja Washingtonin ulkopuolisuutta.

Obama ja Trump osasivat vastata amerikkalaisten äänestäjien tyytymättömyyteen molempien puolueiden kannattajien keskuudessa. Keskiluokka on ollut pitkän ajan ahdingossa. Teollisuuden työpaikat ovat kadonneet ja vähentyneet. Miten palkoilla voidaan elättää perhe ja turvata kohtuullinen eläke. Huoli tulevaisuudesta on suuri ja sitä se on edelleen.

Suomen kannalta teoksen tekee merkittäväksi sen, että miten Yhdysvallat palautti suhteitaan Eurooppaan ja Venäjään. Obama halusi nollata Yhdysvaltain ja Venäjän väliset suhteet presidentti Dmitri Medvedev kanssa. Obama luonnehtii Medvedeviä nuorekkaaksi ja nykyaikaiseksi presidentiksi.

Obaman Luvattu maa käsittelee siis ensimmäistä virkakautta, joka päättyy Pohjois-Afrikan vallankumouksiin ja bin Ladenin vastaiseen operatioon. Pohjois-Afrikan vallankumouksien suhteen käsitellään erityisesti Libyan ja Egyptin tapauksia. Seuraavassa teoksessa käsitellään Suomen kannalta läheistä aihetta, eli Ukrainan kriisiä.

Obama muistuttaa teoksessaan, että Yhdysvaltain turvallisuusetuna on demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion ajaminen ympäri maailman. Obama on itse vankkumaton demokraattisten arvojen kannattaja ja puolustaja. Obama on kyennyt kasvattamaan merkittävän määrän hänen tyyliään ja arvojaan seuraavia poliittisia johtajia. Presidentti Biden jatkaa käytännössä lähes samalla linjalla kuin mikä oli Obaman linja.

Obaman teos on tämän vuoden ehdoton kirjasuosikki ja varmasti monien joululahjatoive. Teoksen lukemiseen kannattaa käyttää aikaa, koska Yhdysvaltain entisen presidentin tapa kirjoittaa ja ajatella valloittaa.

Näin kansainvälisen miestenpäivän aattona on syytä laskeutua miesten korkeakulttuurin keskuuteen. Nimittäin legendaarisen laulaja Frederikin, alias Ilkka Sysimetsän hengelliseen tuotantoon, eli uuteen muistelmateokseen nimeltä Harva meistä on Frederik (Otava, 2020). Teos on ehtinyt jo herättämään rikosilmoituksia ja lukijoissa suuria nauruja uskomattomien tarinoiden takia. Hyvät hyssykät…

Frederik tunnetaan lauluista Titanic, Kolmekymppinen, Volga, Tsingis Khan, Stenka Rasin ja Kung Fu taistelee. Häntä luonnehditaan macho-mieheksi ja Suomen Walesin tiikeriksi, eli brittilaulaja Tom Jonesiksi.

Teos alkaa siitä, kun Frederikin isä sai uuden auton ja auton nokka suuntasi kohti Kaivopuiston upeita rantakatuja. Kyydissä oli koko perhe. Isällä oli tupakka perinteiseen tapaan suupielessä, mutta tupakka tippui ajomatkan aikana nivusten väliin muodostaen kuumia kivun tunteita. Isä yritti hätäisesti pyyhkäistä kytevän tupakan penkiltä, jonka seurauksena hän menetti auton hallinnan ja auto sinkosi päin pylvästä, jonka jälkeen auton nokka oli rutussa ja kyydissä olleet saivat osumia. Auton neitsytmatka koki ikimuistoisen ajokokemuksen.

Frederikin uutuuskirja on täynnä hulvattomia tarinoita. Suomen ikoniset iskelmätähdet käyttivät huippuvuosiensa aikana alkoholia runsain mitoin voiteluaineena ja esiintymisjännityksen lieventäjänä. Eräskin tähtitaivaan artisti oli unohtanut toisen miespussinsa vetoketjunsa ulkopuolelle esiintyessään iskelmäkansalle.

Meno yltyi suorastaan villiksi työväentaloilla, kun työmiehet ja -naiset pääsivät nauttimaan aikansa suomalaisista supertähdistä. Frederikin tarinan mukaan eräs työmies yritti leikata bändin sähköjohtoja poikki, koska työmies oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Keikka olisi päättynyt, jos työmies olisi onnistunut teossaan. Tämän seurauksena Frederik, joka tunnetaan myös Reetuna, potkaisi miehen syrjään kuin jalkapallon. Keikka ei keskeytynyt ja työväki jatkoi juhlimista iskelmän hurmiossa.

Samanlainen tapahtuma oli kirjan mukaan tapahtunut laulaja Markku Aron keikalla, joka olisi potkaissut häirikköä sen verran lujaa, että häirikön leuka murtui. Aro tunnetaan ikivihreistä kappaleistaan kuten Jestas sentään, Hyvännäköinen, Keskiyön aikaan ja Ollaan lähekkäin.

Muistelmakirjassa näkyy se, että Frederikillä on entisenä toimittajana kynä hallussa, koska tarinoita on kuvailtu uskomattoman hauskalla tavalla. Teoksessa vilisee paljon julkisuuden henkilöitä ja heihin liittyviä tarinoita. Kirja sopii lahjaksi kaikille Suomen miehille näin kansainvälisenä miestenpäivänä. Tästä kirjasta tulee varma joulun ja isänpäivän hittilahja.