Jukka Aminoff

Näin kansainvälisen miestenpäivän aattona on syytä laskeutua miesten korkeakulttuurin keskuuteen. Nimittäin legendaarisen laulaja Frederikin, alias Ilkka Sysimetsän hengelliseen tuotantoon, eli uuteen muistelmateokseen nimeltä Harva meistä on Frederik (Otava, 2020). Teos on ehtinyt jo herättämään rikosilmoituksia ja lukijoissa suuria nauruja uskomattomien tarinoiden takia. Hyvät hyssykät…

Frederik tunnetaan lauluista Titanic, Kolmekymppinen, Volga, Tsingis Khan, Stenka Rasin ja Kung Fu taistelee. Häntä luonnehditaan macho-mieheksi ja Suomen Walesin tiikeriksi, eli brittilaulaja Tom Jonesiksi.

Teos alkaa siitä, kun Frederikin isä sai uuden auton ja auton nokka suuntasi kohti Kaivopuiston upeita rantakatuja. Kyydissä oli koko perhe. Isällä oli tupakka perinteiseen tapaan suupielessä, mutta tupakka tippui ajomatkan aikana nivusten väliin muodostaen kuumia kivun tunteita. Isä yritti hätäisesti pyyhkäistä kytevän tupakan penkiltä, jonka seurauksena hän menetti auton hallinnan ja auto sinkosi päin pylvästä, jonka jälkeen auton nokka oli rutussa ja kyydissä olleet saivat osumia. Auton neitsytmatka koki ikimuistoisen ajokokemuksen.

Frederikin uutuuskirja on täynnä hulvattomia tarinoita. Suomen ikoniset iskelmätähdet käyttivät huippuvuosiensa aikana alkoholia runsain mitoin voiteluaineena ja esiintymisjännityksen lieventäjänä. Eräskin tähtitaivaan artisti oli unohtanut toisen miespussinsa vetoketjunsa ulkopuolelle esiintyessään iskelmäkansalle.

Meno yltyi suorastaan villiksi työväentaloilla, kun työmiehet ja -naiset pääsivät nauttimaan aikansa suomalaisista supertähdistä. Frederikin tarinan mukaan eräs työmies yritti leikata bändin sähköjohtoja poikki, koska työmies oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Keikka olisi päättynyt, jos työmies olisi onnistunut teossaan. Tämän seurauksena Frederik, joka tunnetaan myös Reetuna, potkaisi miehen syrjään kuin jalkapallon. Keikka ei keskeytynyt ja työväki jatkoi juhlimista iskelmän hurmiossa.

Samanlainen tapahtuma oli kirjan mukaan tapahtunut laulaja Markku Aron keikalla, joka olisi potkaissut häirikköä sen verran lujaa, että häirikön leuka murtui. Aro tunnetaan ikivihreistä kappaleistaan kuten Jestas sentään, Hyvännäköinen, Keskiyön aikaan ja Ollaan lähekkäin.

Muistelmakirjassa näkyy se, että Frederikillä on entisenä toimittajana kynä hallussa, koska tarinoita on kuvailtu uskomattoman hauskalla tavalla. Teoksessa vilisee paljon julkisuuden henkilöitä ja heihin liittyviä tarinoita. Kirja sopii lahjaksi kaikille Suomen miehille näin kansainvälisenä miestenpäivänä. Tästä kirjasta tulee varma joulun ja isänpäivän hittilahja.

Näin koronakriisin aikana motivaatio ja keskittymiskyky voivat olla hukassa ja kateissa. Myyntikuningas Mika D. Rubanovitsch tarjoilee kymmentä ruhtinaallista askelta itsensä johtamiseen teoksessa Kukkulan kuningas - 10 askelta itsesi johtamiseen (Mironi, 2020).

Kirjan nimi ei viittaa Kukkulan kuningas -animaatiosarjaan, jonka pääosassa on Hank Hill, vaan leikkiin, jossa kisataan siitä, että kuka kykenee nousemaan kasan päälle ja pitämään muut alhaalla. Tämä oli suosittu kansakoulun ja ala-asteen leikki talvikeleillä.

Ruban teos lähtee liikkeelle 1980-luvun Suomesta jolloin elettiin kasinotalouden kuumimpia hetkiä. Tuohon aikaan miehet olivat solariumin ruskettamia ja pikaveneet lasikuitua. Suuret olkatoppaukset paikkasivat harmaata katukuvaa. Televisiosta katseltiin Dallasia, Miami Viceä, Dynastiaa ja Ritari Ässää. Radiossa soivat Prince ja Madonna. Suomalaiset opettelivat uusia tanssiliikkeitä. Pankit jakoivat rahaa kuin roskaa.

Ruba perusti yhdessä tutkija Sam Inkisen kanssa The Young Professionals -eturyhmän edistämään juppien ilosanomaa ja vaativia etuja. Vanhan valtauksen sijaan vallattiin diskolattioita, muskeliveneitä, urheiluautoja, huippumuotia, aurinkomatkoja, samppanjapulloja ja ylellisiä asuntoja. City-lehti oli jo tuohon aikaan juppipuolueen ylpeä pää-äänenkannattaja ja on sitä vieläkin. Kohti ylellisyyttä ja yli.

Allekirjoittanut vilahtaa teoksen sivuilla Ostovallankumouksen takia sekä vielä kunniapaikalla nimiluettelossa Lenita Airiston vieressä. Ensimmäinen tutustuminen tapahtui Rubaan vuonna 2009, kun olin kuuntelemassa hänen esitystään Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academyn tapahtumassa. OIin juuri saanut valmiiksi tutkintoni saman vuoden aikana ja kyseisen herran teosta oli tullut lainattua lopputyön aikana. Luennon aikana mainittiin esimerkki Brunswick-brändistä, joka on mainittuna uudessa kirjassa. Tuon esityksen jälkeen tutustuimme toisiimme, mutta varsinainen yhteistyö alkoi vasta vuonna 2013 haastattelusarjojen tiimoilta kasinoverkkolehteen ja sitten tulikin useampi yhteisprojekti jälkikäteen. Valvottuja öitä Pelastetaan Stocka -ryhmän ja Ruban Myyntikoulun parissa. Kultaisia muistoja.

Kukkulan kuningas on sekoitus itsensä johtamiseen liittyjä neuvoja ja Ruban henkilötarinaa. Tämä yhdistelmä toimii, koska neuvot tulevat omakohtaisista kokemuksista. Tätä teosta oli rentouttavaa lukea, koska teos on puettu tarinalliseen muotoon. Tässä ei ole tarkoitus paljastaa kymmentä teesiä, vaan kirja kannattaa lukea tai kuunnella läpi.

Vaikuttamista ja manipulointia on ollut olemassa koko ihmiskunnan historian ajan, mutta nykyihminen on nykyään alttiimpi vaikuttamiselle ja manipuloinnille kuin koskaan aikaisemmin.

Vuosien ajan kansalaisia on rohkaistu luomaan profiileja sosiaaliseen mediaan, lisäämään digitaalisia jalanjälkiä, rohkaistu avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja tavoitettavuuteen. Samaan aikaan on korostettu jokaisen kykyä vaikuttaa ympäröivään maailmaamme.

Nykyinen aikakausi on tuonut kolikon kääntöpuolen entistä voimakkaammin esille, eli manipuloinnin. Professori Petri Parvinen ja psykologi Manne Pyykkö ovat kirjoittaneet ansiokkaan teoksen Vaikuttaminen ja manipulointi (Docendo, 2020), jossa luodaan selvä pesäero vaikuttamisen ja manipuloinnin välille.

Kaikki vaikuttaminen ei ole manipulointia eikä kaikki manipulointi ole vaikuttamista. Vaikuttaminen on myönteinen asia, kun taas manipulointi on moraalitonta.

Meihin kaikkiin pyritään vaikuttamaan lähes koko ajan. On kyse sitten perhe- ja työsuhteista, tai sitten sitä, että avaamme vaikka Twitterin, Facebookin, LinkedInin, Instagramin tai jonkin muun digikanavan, jotka suorastaan pursuavat erimuotoisia vaikuttamisyrityksiä.

Digitaalinen aikakausi on mahdollistanut myös väärän tiedon, valeuutisten, propagandan, salaliittoteorioiden tuottamisen ja jakamisen edullisesti ja nopeasti. Kyse on tällöin manipuloinnista, mutta manipulointia tapahtuu kirjoittajien mukaan eniten ihmisen välisissä, läheisissä tapaamisissa. Onko nettitrollaaminen manipuloinnin muoto?

Vaikka teoksen teema on raskas, mutta kirjassa on myös huumoria ja sarkasmia mukana, joka tekee lukemisesta viihdyttävän kokemuksen.

Parvisen ja Pyykön teos on kansantajuinen, helppolukuinen ja käytännönläheinen teos. Kirjan teemaa pitäisi käsitellä peruskoulutasolta lähtien, jotta kaikki ymmärtäisivät sen, että miten meihin vaikutetaan ja miten meitä mahdollisesti manipuloidaan. Jokaisen tulee osata suojella itseään.

Teos kannattaa ostaa ennen kuin painos viedään käsistä...

Arvoihin liittyvät kysymykset ovat nousseet esille vauhdilla vain muutamien vuosien sisällä. Arvot ovat aina liittyneet ihmiskunnan historiaan, mutta elämme nykyään ainutlaatuisessa ympäristössä, koska voimme nauttia suuresta määrästä tietoa edullisesti ja nopeasti, mutta samaan aikaan voimme vaikuttaa ympäröivään maailmaamme.

Muistan vielä 2000-luvun alun, kun haastattelin yhteiskunnallisia päättäjiä sanomalehtiin. Vaikka internet oli noussut vauhdilla, mutta 2000-luvulla perinteiset mediat olivat voimissaan. Silloin kannatti kirjoittaa lehtiin, koska lehdet tavoittivat tuhansia ja satojatuhansia lukijoita. Levikit kutistuivat tai suurentuivat lukijakuntien, eli tilausten mukaan. Toisia lehtiä julkaistiin jokainen päivä, kun toisia lehtiä julkaistiin vain kuukausittain.

Lehtiartikkelien teemoja suunniteltiin huolella, mutta ennen kaikkea siten, että mitkä asiat kiinnostivat lukijoita. Oli kyse sitten Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin tai senaattori John Kerryn välisestä vaalikamppailusta tai monista muista ajankohtaisista tapahtumista. Toimittajilla oli aina paljon sanottavaa, mutta sanomalehtien ongelmana oli se, että tilaa oli vain rajoitetusti.

Perinteinen media elää edelleen, jossa nämä toimintatavat pätevät vieläkin.

Internet on kuitenkin poistanut kaikki pullonkaulat, eli kaikki voivat luoda viestiä, vaikuttaa ja luoda omat mediakanavat, jotka voivat kerätä tuhansien ja miljoonien huomion. Sisältöjä voidaan kuluttaa myös vuodesta toiseen, eli ei tarvitse kulkea Kansallisarkistoon etsimään artikkelia, joka ilmestyi vuosia sitten. Tietoa saa antaa niin paljon kuin haluaa ja ilman rajoituksia.

Silmiemme edessä on tapahtunut valtavan suuri muutos, kun me voimme viestiä videoiden, podcastien, valokuvien, grafiikoiden ja kirjoitusten muodossa kotisivujen, media-alustojen ja sosiaalisen median kautta. Vapaus on edistynyt merkittävällä tavalla, mutta kyse ei ole pelkästään teknologian kehityksestä, koska vanhat valtarakenteet ja tavat toimia ovat joutuneet myös suurien muutoksien keskelle.

Juuri tähän ajankohtaiseen kysymykseen vastaa tietokirjailija, kauppatieteen tohtori Jukka Saksin uutuuskirja Arvovalta - Opas arvojen hyödyntämiseen 2020-luvun johtamis- ja asiantuntijatyössä (Kauppakamari, 2020).

Saksin teos valottaa sitä, että mitä kaikkea arvot ovat ja miksi ne ovat tärkeitä. Ostajat tekevät arvopohjaisia valintoja, jonka takia arvojen ymmärtäminen on tärkeää.

Olemme saaneet todistaa viimeisten vuosien aikana jatkuvia somekohuja ja -myrskyjä, jotka ovat perustuneet ennen kaikkea arvokysymyksiin.

Saksin teos on käytännönläheinen teos siihen, että miten eri yritykset, julkinen sektori, kolmas sektori, asiantuntijat, johtajat ja työntekijät voivat hyödyntää arvoviestintää omassa työssään ja vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

Saksi käy hyvin läpi viestinnän teoriaa ja antaa arvokkaita vinkkejä. Teoksessa on myös oivia tapausesimerkkejä ja henkilöhaastatteluja.

Teoksen lukeminen oli itselleni suuri nautinto näin Yhdysvaltain presidentinvaalien kynnyksellä, jossa republikaani Donald Trump kohtaa demokraattien Joe Bidenin. Kyseessä on suuri jännitysnäytelmä, jossa vastakkaiset arvot ovat kohdanneet hyvinkin voimakkaalla tavalla.

Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat muodostuneet aaltomaisista liikkeistä tuhannen vuoden aikana. Sodat ja rauhansopimukset ovat olleet enemmin sääntö kuin poikkeus.

Ruotsin vallan aikana ei ollut Suomea, vaan Suomi oli Itä-Ruotsi, joka tunnettiin Itämaana. Suomalaiset olivat ruotsalaisia.

Ruotsi oli säännöllisesti sodassa Venäjää vastaan ja sotarintamat kulkivat Suomen maaperällä ja suomalaiset saivat kunnostautua sodissa lähes jatkuvasti.

Tuominen paljastaa, että suomalaisilla oli merkittävä rooli Ruotsin suurvalta-aseman tuhoamisessa, koska Ruotsin kuningas Kaarle XII odotti suomalaisia lisäjoukkoja Venäjän tsaari Pietari Suuren joukkoja vastaan, mutta suurin osa suomalaisista sotilaista jäi tulematta. Suomalaiset sotilaat olivat sortuneet juopottelemaan matkan varrella. Kaarle hävisi sodan Pietaria vastaan, jonka takia Ruotsi menetti aseman eurooppalaisena suurvaltana suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alkupuolella.

Suomen sodan jälkeen Suomesta tuli Venäjän autonominen ruhtinaskunta vuonna 1809, jonka jälkeen Suomi nauttia rauhan vuosista osana Venäjän keisarikuntaa. Oolannin sota oli ainoa poikkeus.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodissa toisen maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi ja Venäjä ovat saaneet nauttia uudelleen rauhasta.

Kirjailija Arvo Tuomisen uutuusteos Suomi ja Venäjä - Pakanavuosista Putiniin ja Novgorodista Niinistöön (readme.fi, 2020) käy läpi Suomen ja Venäjän välistä historiaa tuhannen vuoden ajalta.

Kyseessä on napakka teos, jossa käydään läpi maiden välistä historiaa eri tapahtumien, henkilötarinoiden, kulttuurillisten ja uskonnollisten yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kautta. Henkilötarinoiden kautta kreivi Gustaf Mauritz Armfelt ja presidentti Urho Kekkonen nousevat idänsuhteiden merkkihenkilöiden asemaan. Armfelt edisti merkittävällä Suomen ruhtinaskunnan ja suomalaisten etuja Venäjän keisarikunnan aikana. Presidentti Kekkosesta tuli sen sijaan idänsuhteiden takuumies kylmän sodan aikana. Kekkonen edisti myös Suomen talouden integroitumista länteen EFTA:n ja EEC:n kautta.

Erään kaskun mukaan neuvostojohtaja Nikita Hruštšov oli kysynyt presidentti Kekkoselta: “Kun kerran tulemme niin hyvin toimeen niin eikö Suomen kannattaisi liittyä Neuvostoliittoon?”

Kekkonen vastasi Hruštšoville: “Olen kyllä liian vanha johtamaan niin suurta valtiota.”

Tuomisen kirjoitustyyli on epämuodollinen ja suora, jossa osapuolia ei säästellä. Teoksessa on paljon yksityiskohtaisia tietoja, jotka tekevät teoksesta mehukkaan. Tuomisen bravuurina on musta huumori ja sarkasmi, joka näkyy nykyaikaisessa kielenkäytössä.

Tuominen korostaa teoksessaan, ettei Viipuri ole ruotsalaisten eikä venäläisten perustama kaupunki, vaan karjalaisten. Historialliset löydökset viittaavat siihen, että karjalaiset olivat Viipurissa ensimmäisenä ja perustivat alueelle suuren puusta tehdyn linnoituksen.

Tuominen kuvailee Venäjää lähikaukomaaksi, joka on Suomen rajanaapuri, mutta suomalaisille vieras ja henkisesti kaukainen.

Neuvostoliiton romahtamisen ja Venäjän avautumisen jälkeen venäläiset ovat olleet tuttu näky Suomessa, eli venäläiset tulevat suomalaisille tutuiksi ajan mittaan ja päinvastoin.

Vuosien 2019 ja 2020 vuodenvaihteessa Suomessa mitattiin venäläisten kävijäennätyksiä, mutta koronavirus on tyrehdyttänyt vierailijamäärät olemattomiksi. Asiat palaavat kuitenkin ennalleen tulevaisuudessa.

Tuomisen kirja on virkistävä teos, joka ei jätä lukijaa kylmäksi. Teoksen voi nauttia venäläisen tyylin mukaisesti samppanjan, kaviaarin ja vodkan kera. Suomalainen tyylilaji sopii myös, mutta kirjaa ei sovi jättää matkan varrelle.

Nykyisen koronakriisin keskellä monet kotimaiset yritykset ovat tukalassa tilanteessa ja Suomen vienti sakkaa. Myynnin nykyaikaistaminen ja onnistuminen on yksi Suomen hyvinvoinnin kivijaloista.

Mikäli Suomen elinkeinoelämä ei kykene myymään, eli pitämään liikevaihtoa riittävällä tasolla. Tämä heijastuu kielteisesti koko Suomen yhteiskuntaan siten, että julkisilla palveluilla on vähemmän verovaroja käytössä ja valtio velkaantuu, joka voi johtaa siihen, että verot nousevat. Verojen nousu taas heikentää ostovoimaa ja heikentää Suomen kansantalouden dynaamisuutta.

Pandemian aikana taakse ovat jääneet pitkät ja kosteat lounaat, idänkaupan mahtipontiset kauppavaltuuskunnat ja riekkumiset Kämpin baarissa. Tilalle on tullut videoneuvottelut, chatit, pikaviestit, sosiaaliset mediat, sähköpostit ja CRM-järjestelmät.

Koronakriisin aikana yritykset ovat joutuneet, viimeistään pakon edessä tekemään suuria digiloikkia nykyaikaisen markkinoinnin ja myynnin pariin.

Siksi on tärkeää, että markkinoille ilmestyy uusia kirjoja siitä, että miten suomalaisyritykset kykenevät menestymään kiihtyvän digitalisaation ja alustatalouden keskellä.

Tällä kertaa arvostelussa on Sani Leinon ja Kert Kennerin uutuuskirja Myyntikirja - Menesty uuden ajan B2B-myynnissä (Alma Talent, 2020). Teos on kirjoitettu miellyttävällä ja selkeällä tavalla, jossa kerrotaan, että miten myynnin maailma on muuttunut digitalisaation keskellä ja miten yritysten tulisi mukautua uuteen tilanteeseen.

Kyseessä on käytännönläheinen teos, joka nojautuu tuoreisiin tutkimustuloksiin. Myynnin maailma kuluttajamaistuu koko ajan, on sitten kyse kuluttajamyynnistä tai yritysmyynnistä. Ostajat haluavat nauttia samanlaisista asiakaskokemuksista.

Teoksen merkittävin sanoma on se, ettei myynti enää edusta aggressiivista puskemista ja häiritsemistä, vaan nykyaikainen myynti on enemminkin suhteiden ja verkostojen rakentamista. Paras myyjä on asiantuntija ja ostajan neuvonantaja.

Kiihtyvä digitaalisuus on tuonut myynnille paljon etuja, mutta kilpailu asiakkaista on kuitenkin kovaa. Ostajia voidaan tavoittaa helposti, joka aiheuttaa tietysti sen, että markkinoilla on lisääntyvän myyntipaineen keskellä kaiken maailman “roskapostittajia”, jotka heikentävät myynnin mainetta.

Teoksen pääsanoma on kuitenkin se, että asiantuntevalla, luotettavalla, auttavalla, vastuullisella ja inhimillisellä myynnillä saadaan parempia tuloksia aikaiseksi pitkällä aikavälillä.

Me kaikki harjoitamme myyntiä, eli on kyse sitten ideoiden esittämisestä ja muihin vaikuttamisesta. Myynti on siis koko Suomen kansakunnan salarakas. Halusit myöntää sitä tai et.

Kyseessä on ajankuvaan nähden hieman ristiriitainen teos, koska maailmantalous voi huonosti, eivätkä Suomen yrityskentän tunnelmat ole kovinkaan ruusuiset. Tänään julkaistiin tuorein Pk-yritysbarometri, jonka mukaan yrittäjät elävät suuren epävarmuuden keskellä, liikevaihdon kasvut hiipuvat, investoinnit ovat jäissä ja kassavarat sulavat. On toki muutamia aloja ja yrityksiä, jotka voivat pulleasti, mutta talouden vaikeudet heijastuvat yleensä kaikkiin tavalla tai toisella.

Yrityskauppoja tehdään usein silloin, kun talouskasvu on kovaa, koska tällöin voi saada enemmän rahaa yrityskaupoista. Taantumassa yrityskauppojen etuna on se, että omistajat voivat päästä eroon yrityksistä, jotka raastavat hermoja. Ammattimaisia ostajia on kuitenkin vaikea höynäyttää.

Yritysmaailman gurujen, Kim Väisäsen, Janne K. Jääskeläisen ja Katleena Kortesuon teos Exit-opas yrittäjälle - Näin trimmaat firmasi myyntikuntoon (Alma Talent, 2020) on tähän asti kattavin suomalainen teos siitä, että mitä omistajan tulee ottaa huomioon, kun haluaa myydä yrityksensä uudelle omistajalle tai uusille omistajille.

Teoksessa on sopiva sekoitus teoriaa ja käytännön oppeja, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään yrityskauppaan liittyvän kokonaisuuden. Kirjassa viljellään taidokkaalla tavalla leikkiä ja huumoria sanojen ja kielikuvien kautta. Kuten vaikkapa seuraavassa otteessa:

"Mentorointi on edelleen aliarvostettua. Mentoroinnin avulla pääsee sellaisten ihmisten pään sisään (yleensä vielä ilmaiseksi!), jonne normaalisti pääsee vain isolla rahalla tai luusahalla."

Exit-opasta voi lukea myös yleisen yritysjohtamisen, markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta. Teos sopii myös aloitteville yrittäjille, jotka haaveilevat äkkirikastumisesta. Teoksen sanoma voi myös tehdä myös lopun yrittäjyyshaaveista, koska yrittäminen karua puurtamista, joka saattaa viedä hengen ja omaisuuden.

Nykyisen heikon ja epävarman taloustilanteen keskellä kirja tarjoaa rahanarvoisia neuvoja siitä, että miten voit saada yrityksesi kaupaksi. Yrityskaupat vaativat kuitenkin paljon töitä ja unettomia öitä.

Lukijoita voi tyynnyttää sanomalla, että suomalainen pääoma on turvassa, koska ostajaehdokkaita on vähän ja vain muutama prosentti yrittäjistä onnistuu myymään yrityksensä eteenpäin. Monet yrityskauppahankkeet epäonnistuvat. Suomea ei olla laittamassa lihoiksi.

Exit-opas yrittäjälle on sinun tiekarttasi kohti rahakkaita kauppoja. Vahva suositus.

Ostovallankumous-kirja ilmestyi viisi vuotta sitten lokakuussa vuonna 2015. Kirja nousi tietokirjojen kärkeen ja teos on saanut paljon myönteistä palautetta. Eräs kokenut suomalainen yritysjohtaja kuvailee kirjaa täydelliseksi, koska teos kertoo käytännönläheisesti sen, että mistä uudesta taloudesta on kyse.

Teos on kirjoitettu yhdessä myyntikirjailija Mika D. Rubanovitschin kanssa ja taustamme sopivat hyvin yhteen. Ruba on kokenut myyntivalmentaja, kun itse taas olen nuori markkinoinnin tutkija ja kirjoittaja. Siksi teokseen tuli sopivasti markkinoinnin ja myynnin näkökulmia aina suuresta kuvasta ruohonjuuritasolle.

Ostovallankumous lähtee liikkeelle siitä, että miten internet, älylaitteet, digitalisaatio ja ostajien käyttäytyminen ovat muuttaneet markkinoita, bisnesmalleja, myyntiä ja ostamista. Kirjassa on paljon esimerkkejä siitä, että miten kuluttajabrändit voivat harjoittaa kaupankäyntiä verkossa ja kivijalassa. Kirjassa käsitellään keinoälyn vaikutusta kivijalkakauppaan, vaikka käytämme termiä kasvojentunnistusteknologia.

Kirjassa esitellään myös uusia toimintatapoja yritysmyynnin maailmaan, eli miten tehdään kauppoja hyödyntäen digitaalisen maailmaa.

Kirjassa on paljon esimerkkejä eri brändeistä ja teollisuuden aloista. Stockmann, Amazon, Zalando, OP, SOK, Nordea, InterContinental CItystars Cairo, Google, Alibaba, Facebook j monia muita brändiesimerkkejä.

Ostovallankumousta voidaan kuvailla nykyaikaisen kapitalismin ja markkinatalouden käsikirjaksi. On selvää, että vuoden 2015 jälkeen eri numerot ja prosentit ovat muuttuneet. Markkinoille on ilmestynyt uusia brändejä ja teknologisia ominaisuuksia, mutta Ostovallankumouksen teoreettinen ja käytännönläheinen rakenne on pysynyt samana, eli miten teet kauppaa uuden talouden keskellä.

Usein tapahtuu se, että liiketalouden kirjat vanhenevat hetkessä käsiin, mutta Ostovallankumous on nykyisen taloudellisen kriisin keskellä ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2015 Ostovallankumousta esiteltiin yritysten pelastussuunnitelmana ja sellainen se on vieläkin.

Kesän aikana monet asiat hiljentyvät ja hidastuvat. Siksi kesä on parasta aikaa kehittää tietotaitoja ja uudistaa omia näkökulmia.

Tämä vuosi on opettanut monille yrityksille, että digitalisaatioon tulee panostaa, eikä digitalisaatio ole pelkästään trendi-ilmiö, vaan nykyaikaisen liiketoiminnan kivijalka. 1970-luvulla alkanut kolmas teollinen vallankumous, eli digitalisaatio elää vasta nyt todellista kukoistuskauttaan.

Neljäs teollinen vallankumous tuo mukanaan asioita, jotka vauhdittavat digitalisaation kehitystä. Nykyaikaisen markkinoinnin ja myynnin maailmassa keinoäly ja 5G tulevat helpottamaan markkinointia ja myyntiä.

Muutokseen voi varautua lukemalla viisi eri kirjaa, jotka ovat ehdotonta luettavaa, jos haluaa olla mukana muutoksessa ja saada muutoksesta kaikki tarvittava irti. Olen välillä saanut palautetta, että olen ollut hieman puolueellinen ja liian myönteinen kirja-arvioissani. En ole koskaan väittänyt olevani puolueeton, enkä voi luonteelleni mitään. Siksi jatkan hyväksi katsomallani linjalla, koska olen ylpeä myyntiuros.

Ostovallankumous: Miten moderni myyjä vastaa asiakkaan muuttuvaan ostoprosessiin, Myyntikapina: Korvaako kone ihmisen myyntityössä?, STOP-myynti: Pysähdy myymään, Modernin johtajan käsikirja: Älä ole pomo ja Myynti: Rakkaudesta antamiseen ovat kirjat, jotka tarvitset, jos haluat ymmärtää, että mistä uudessa taloudessa on kyse. Myynti: Rakkaudesta antamiseen kirja ei valitettavasti päässyt edelliseen valokuvaan, koska kyseessä on e-kirja.

Aloitin opiskelemaan liiketaloutta vuonna 1998, mutta pääpaino oli vuosien ajan markkinoinnissa, mutta nyt olen ihastunut myyntiin ja myynnin kehittämiseen. Digitalisaatio on tehnyt myyntityöstä hauskaa ja kiehtovaa. Onhan myynti ollut kiehtovaa jo aiemmin, mutta nyt se on paljon hauskempaa.

Muutoksessa ei ole kyse myöskään pelkästään digitalisaatiosta, vaan myös muuttuvista arvoista. Nämä asiat tulevat hyvin esille Ostovallankumous ja Modernin johtajan käsikirja teoksissa, jotka antavat suuren kuvan siitä, että millaisessa muutostilassa markkinat ja työelämän vaatimukset sekä arvot ovat.

Myyntikapina, STOP-myynti ja Myynti ovat suoraviivaisia myyntiteoksia, joissa annetaan käytönnönvinkkejä siihen, että miten nykyaikaista myyntitoimintaa tulisi harjoittaa.

Olen ollut erittäin iloinen siitä, että olen saanut olla mukana nykyaikaistamassa Suomen elinkeinoelämän markkinointia ja myyntiä vuodesta 2005, mutta myyntiguru Mika D. Rubanovitschin kanssa kirjoitettu [i]Ostovallankumous[i] oli todellinen jättimenestys ja läpimurto, joka sai aikaan todellista ymmärrystä ja muutosta aikaiseksi yritysten keskuudessa. Voimakas herättely oli tarpeen, koska muuten ei tapahdu kehitystä.

Ruba sai aikaan sen, että myyntihimoni kasvoivat. Kiitos koko ydintiimille, eli Tero Niemiselle ja Petri Materolle Suomesta on hyvä ponnistaa maailmalle ja ennen kaikkea harjoittaa kauppaa suomalaisten kesken.

Kesälomakausi lähestyy ja silloin on hyvä aika lukea kirjoja. Nokia on itselleni läheinen aihe, koska tutkin Nokiaa muutaman vuoden ajan, kun kirjoitin graduani Cambridgen Anglia Ruskin University'ssä Britanniassa. Kauppatieteen maisterin opintojeni pääaine oli markkinointi ja innovaatiot, mutta graduni aiheena oli johtaminen ja otsikkona Kuinka uudet markkinamuutokset vaikuttivat Nokian markkina-asemaan. Aloitin tutkimustyön vuonna 2010 ja palautin tutkimustyöni vuonna 2012, mutta Nokia ja uudet teknologiat olivat tuttuja monien vuosien takaa. Tutkimustyössä sain yhdistää uudet teknologiat, johtamisen, markkinoinnin, markkinakilpailun ja ostokäyttäytymisen.

Syksyllä vuonna 2013 monet suomalaiset järkyttyivät, kun ilmoitettiin, että Nokia siirtyi amerikkalaisen Microsoftin omistukseen. Avasin aamulla älypuhelimen ja huomasin valtavan kohinan. Seuraavaksi avasin aamutelevision, jossa ilmoitettiin uudesta päätöksestä. Itse en ollut yllättynyt, koska olin kirjoittanut tutkimustyöhön sen, että Nokia joko ajautuu konkurssiin tai kilpailija ostaa Nokian. Kyse oli lähinnä siitä, että milloin näin tuli tapahtumaan.

Tutkimustyön kirjoittamisen jälkeen en ole juurikaan kommentoinut Nokian kohtaloa julkisesti, koska en nähnyt siihen aihetta. Nyt aika on kypsä, koska vuonna 2014 ilmestyi Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan muistelmat Mahdoton menestys - Kasvun paikkana Nokia (Otava) ja vuonna 2018 ilmestyi Nokian entisen hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan teos Paranoidi optimisti - Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi). Erityisesti Siilasmaan kirja vahvistaa tutkimustyöni sisällön Nokian sisäisistä ja ulkoisista haasteista.

Ihastukseni Nokiaa kohtaan alkoi 1990-luvulla, kun olin teini-ikäinen. Ensimmäinen puhelimeni oli Ringo, jolla pystyi ainoastaan soittamaan. Sillä ei voinut kirjoittaa eikä vastaanottaa edes tekstiviestejä. Oman puhelimen saaminen riitti todella hyvin. Nokian uudet kännykät tuntuivat hauskoilta. Hollywood-tähti Keanu Reevesin tähdittämän Matrix-elokuvan takia halusin itselleni banaanipuhelimen, jonka myös sain jotenkin ihmeen kaupalla. Siitä lähtien pysyin lähes koko ajan Nokian käyttäjänä aina vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen siirryin iPhonen käyttäjäksi, mutta Applen tuotteiden käyttäjä olin ollut jo 2000-luvulta lähtien. Puhelimet vaihtuivat useasti sekä Nokia näkyi useissa kansainvälisissä elokuvissa, televisiosarjoissa ja musiikkivideoissa. Jennifer Lopez, Katy Perry ja monet muut supertähdet ovat promonneet Nokian tuotteita.

Nokian maailmanmenestyksen seuraaminen 1990-luvulla oli jännittävää, koska kylmä sota oli päättynyt, Suomi ponnisti kohti länttä, Suomi oli elänyt voimakkaan laman ja Nokian nousu nosti suomalaisten itseluottamusta. Nokia haastoi amerikkalaisen Motorolan ja yhtiön markkinaosuus kasvoi jokainen vuosi. Vuonna 1998 Nokia nousi maailman markkinajohtajaksi ohi Motorolan. Suomen informaatioteknologiateollisuus kasvoi kohisten Nokian siipien suojissa. 2000-luvulle tultaessa Nokia oli maailmanvaltias ja vaikutti siltä, että Nokia oli voittamaton. Toisin kuitenkin kävi.

Tutkimustyöni kohde oli Nokia, mutta pääosassa olivat myös amerikkalaiset teknologiajätit Apple, Google ja Microsoft, jotka hallitsivat ennen kaikkea ohjelmisto- ja sovellusmarkkinoita. Vuonna 2010 en vielä tiennyt tutkimustyöni kohdetta, mutta huomasin yliopiston luennoillani sen, että Nokiaa arvosteltiin rajuin sanoin. Brittiprofessorini sanoivat, että Nokia on oppikirjaesimerkki siitä, että miten voidaan pudota markkinajohtajan asemasta altavastaajaksi. Tämä oli siis vuonna 2010 Britanniassa. Nokiaa oltiin kuitenkin arvosteltu akateemisissa tutkielmissa jo 2000-luvun puolivälistä alkaen varsin voimakkaasti. Sen sijaan Suomessa elettiin vielä Ruususen unta Nokian kohtalon suhteen, jonka takia päätin valita Nokian tutkimuskohteeksi. Olihan kyseessä historiallinen tapaus, joka tuli taltioida kansien väliin, eli miten haastajat voivat iskeä markkinajohtajan pois laudalta. Onneksi oli saatavilla tietokirjallisuutta, akateemisia tutkielmia, uutisia, haastatteluja, dokumentteja ja analyytikkojen arvioita, koska Nokia ei suostunut antamaan haastatteluja. Vuonna 2011 ilmestyi kirjailija Walter Isaacsonin muistelmat Applen perustaja Steve Jobsista. Steve Jobs -kirjan tiedot osoittautuivat tärkeäksi.

Nokian markina-aseman horjuminen alkoi siitä, kun Apple esitteli vuonna 2007 uuden iPhonen, jossa oli vallankumouksellinen käyttöjärjestelmä, joka toimi kuin rasvattu. Seuraavaksi Google ryhtyi tarjoamaan Android-käyttöjärjestelmää kaikille älylaitevalmistajille. Apple ja Google ahmaisivat itselleen kaikki uusimmat sovellukset. Nokia piti kiinni Symbianista, joka ei vastannut Apple iOS:n ja Googlen Androidin käyttökokemusta. iOS ja Android kahmaisivat itselleen markkinaosuudet sen verran nopeasti, ettei Microsoftille jäänyt lainkaan tilaa. Nokialla olisi ollut vain yksi vaihtoehto, eli siirtyminen Androidiin mahdollisimman nopeasti, mutta tätä valintaa ei tehty. Nokian sovelluskauppa ammotti tyhjyyttään, joka ei herättänyt ostointoa. Apple, Google ja Microsoft olivat luoneet laitteiden ja ohjelmistojen ekosysteemit, kun Nokialla oli tarjottavana vain puhelimia ja yksi kannettava tietokone. Nokian tuotekehitysbudjetti oli huomattavasti suurempi kuin Applen, joka ei auttanut Nokiaa. Siinä missä Apple esitteli yhden uuden älypuhelimen jokainen vuosi. Sen sijaan Nokia esitteli uusia puhelimia liukuhihnalta melkein jokainen kuukausi. Monet Nokian tuotesuunnittelijat ovat sanoneet, että monet puhelimet päätyivät markkinoille keskeneräisinä ja puutteellisina. Tiedämme lopputuloksen, eli Nokia romahti.

Nokia on kuitenkin tehnyt paluun markkinoille antamalla lisenssin Nokia-brändin käyttöön älylaitteissa, patenttien lisenssimyynnillä ja keskittymällä verkkoliiketoimintaan. Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen takia Nokialla on etulyöntiasema 5G-markkinoilla lännessä ja erityisesti Yhdysvalloissa. Nokian haasteet eivät ole kuitenkaan ohi, mutta on toivottavaa, että Nokia tulisi menestymään 5G-markkinoilla. Nokialla on yksi paha kilpailija, joka on ruotsalainen Ericsson, joka on tuttu kilpailija 1990-luvulta.

Suosittelen lukemaan ensimmäisen Jorma Ollilan muistelmat, toiseksi Steve Jobsin ja kolmanneksi Risto Siilasmaan, jos jotain haluat lukea kesän aikana. Teokset pitää lukea juuri tuossa järjestyksessä, koska kyseessä on oppitunti siitä, että miten ensimmäiseksi noustaan markkinajohtajaksi kovan työn kautta, mutta sitten koittaa tyytyväisyyden tunne. Seuraavaksi kilpailija huomaa markkinoilla suuren aukon, joka voidaan täyttää itse. Kolmanneksi markkinoiden entinen valtias joutuu kovan kohtalon eteen ja pelastamaan itsensä vaikeiden valintojen kautta.