Jukka Aminoff

Michelle Obama tunnetaan entisenä Valkoisen talon ensimmäisenä naisena ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman puolisona. Nykyään hän johtaa Obama Foundation'ia, joka kouluttaa tulevaisuuden johtajia.

Michelle Obaman Minun tarinani ilmestyi vuonna 2018. Kyseessä on elämäkerta.

Valo meissä kaikissa (Otava, 2022) on hänen uutuuskirja, joka keskittyy elämänviisauden antamiseen.

Teos on syntynyt pahimman koronakriisin aikana. Koronavirus tekee vieläkin terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tuhoja. Samaan aikaan Yhdysvalloissa tapahtui vakavia rotumellakoita. Kahtiajakautunut Yhdysvallat äänesti uudesta presidentistä. Joe Biden voitti presidentinvaalit.

Obama antaa neuvoja siihen, miten kukin voi säilyttää henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin raskaiden tapahtumien keskellä. Kyseessä ei ole käsikirja, vaan hän kirjoittaa eri aihepiireistä omien henkilökohtaisten tarinoiden kautta, jotka koskettavat sukulaisia, ystäviä ja tuttavia.

Ohjeet eivät ole suoria, mutta tarinat antavat tilaa oivalluksille. Kaiken pahuuden ja epävarmuuden keskellä Obaman kirja on lämminhenkistä ja tasapainoista luettavaa näin levottomien aikojen keskellä.

Kansainvälinen diplomatia käy tällä hetkellä kovilla kierroksilla, koska Euroopassa käydään sotaa Venäjän ja Ukrainan välillä. Diplomatialla on aina mahdollisuus onnistua, mutta diplomatian onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolien tasavertaista osallistumista.

Kirjamarkkinoille on ilmestynyt ajankohtainen uutuusteos, joka kertoo Suomen ulkopolitiikan grand old manin, eli ministeri Jaakko Iloniemen elämästä ja urasta ulkopoliittisena taustavaikuttajana.

Suurlähettiläs Hannu Himanen on kirjoittanut elämäkerran Iloniemi - Eminenssi (Docendo, 2022), jossa kerrotaan Iloniemen monipuolisesta urasta kansainvälisten suhteiden ja elinkeinoelämän palveluksessa.

Kirja on laadittu mainiolla tavalla, koska teoksessa kerrotaan Iloniemen henkilökohtaisia tarinoita, mutta samaan aikaan kuvaillaan Suomen asemaa maailmanpolitiikan tapahtumien keskiössä eri vuosikymmenien ajoilta.

Teoksessa keskitytään ennen kaikkea toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan jolloin Suomi eli keskellä kuuminta kylmää sotaa puolueettomana maana. Teoksen lopussa kerrotaan Suomen tiestä Euroopan unionin jäseneksi sekä keskitytään viime kuukausien kielteisiin tapahtumiin Suomen lähialueilla.

Kirjassa on runsaasti mielenkiintoisia yksityiskohtia eri asioista ja yksi merkittävä tieto on se, että Suomen Washingtonin suurlähettiläänä ollessaan Iloniemi joutui paimentamaan amerikkalaisia teknologian vientilupien suhteen, koska kylmän sodan aikana Suomen poliittisesta asemasta liikkui erikoisia mielikuvia, eli Suomi olisi ollut liikaa kallellaan kohti itää, jonka takia amerikkalaiset eivät olisi mielellään antaneet vientilupia teknologiatuotteille.

Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että kuinka suurta taiteilua oli rakentaa kestävä ulkopoliittinen linja kylmän sodan aikaisessa maailmassa, koska tuolloin piti ottaa huomioon sisäisiä ja ulkoisia voimia, jotka olisivat mielellään vieneet Suomea liikaa suuntaan tai toiseen, jonka seurauksena Suomi olisi ajautunut joko lännen tai idän painostuksen kohteeksi.

Teoksen pääsanomana voidaan pitää sitä, että maailmanpoliittinen ympäristö on aina jatkuvassa pienessä tai suuressa muutostilassa, jonka takia diplomatialle on aina tilausta. Oli kyse sitten hienosäätöä vaativista toimenpiteistä tai suurista liikkeistä.

Himanen on tehnyt tyylikkään ja arvokkaan teoksen Iloniemestä, jonka lukeminen oli suuri ilo.

Yhdysvallat on maailman voimakkain supervaltio, jonka nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät kiinnostavat kansainvälistä yleisöä.

Nykyisen tilanteen keskellä Yhdysvaltain ja Euroopan välit ovat tiiviimmät ja paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Suomi ja Ruotsi kurkottavat kohti puolustusliitto NATO:n jäsenyyttä, jossa Yhdysvallat on johtava voima.

Yhdysvallat on tukenut Suomen itsenäisyyttä ja demokratiaa Suomen itsenäisyyden alkuvuosista lähtien. Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat erittäin läheiset.

Amerikkalaisuuteen liittyvät teemat kiinnostavat monesta eri syystä. Teemat voivat liittyä politiikkaan, kulttuuriin ja moniin muihin eri asioihin. Seuraava on kuitenkin vuoden ehdoton lukusuositus.

Kaksi amerikkalaisuuden ikonia Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama ja rocklaulaja Bruce Springsteen julkaisivat Renegades - Born in the USA -podcast-sarjan Spotifyn musiikkipalvelussa vuonna 2021.

Suursuosion keränneen podcast-sarjan jatkeeksi on julkaistu samalla nimellä kulkeva kirja. Englanninkielinen laitos ilmestyi markkinoille jo vuonna 2021, mutta suomenkielinen laitos ilmestyi huhtikuussa 2022.

Podcast-sarjassa edistyksellisen ja liberaalin amerikkalaisuuden ikonit puhuvat epämuodollisesti Yhdysvaltain menneisyydestä ja nykyisyydestä, amerikkalaisuuden sielusta ja arvoista, sekä henkilökohtaisista muistoista.

Obama ja Springsteen ovat ystäviä, jotka jakavat samanlaisen sielunmaiseman. Läheinen ystävyyssuhde näkyy heidän rennossa tavassa keskustella eri asioista. He pohtivat vakavia asioita, mutta joukossa on myös hauskoja tarinoita.

Pohdin kirjaa lukiessani, että mikä on teoksen tärkein sanoma. Kirjan tärkein viesti on hedelmällinen, ystävällinen, sivistynyt ja avoin vuoropuhelu.

Nimittäin nykypäivän digitaalisen aikakauden ongelmana on se, että harjoitamme pelkästään kuurojen vuoropuhelua, jossa keskustelijat eivät kuuntele toinen toisiaan.

Obaman ja Springsteenin kirja ei ole kuitenkaan pelkkä podcast-sarja, joka on isketty kirjalliseen muotoon.

Perinteinen fyysinen kirja saa vuoropuhelun viestin elämään aivan toisella tavalla, vaikka podcastin etuna on se, että kuulee keskustelijoiden inhimilliset äänenpainot.

Kirjallinen muoto laittaa pohtimaan teemoja syvällisemmin ja lukemaan aiempia kohtia uudelleen.

Kirjan etuna podcast-sarjaan verrattuna on myös se, että kirjassa on paljon tarinoita tukevia valokuvia ja grafiikoita, jotka tekevät kirjan lukemisesta suuren nautinnon.

Kirjassa on valokuvia molempien herrojen nuoruusvuosista nykypäivään.

Obaman merkittävistä presidenttikauden puheenvuoroista on otettu valokuvia, joissa näkyvät puheenvuorojen viimeisiä yliviivauksia ja merkintöjä.

Springsteenin albumitaiteesta ja rokkikonsertteista on runsaasti kuvituksia.

Kirjaa kannattaakin lukea kaikessa rauhassa ilta-aikaan lukulampun alla. Auki olevasta ikkunasta kuulee samaan aikaan kesän ääniä ja viileän kevyet tuulet viilentävät kasvoja.

Teoksen sanoma on kuitenkin väkevä, koska Obama ja Springsteen pureutuvat Yhdysvaltain nykytilaan ja amerikkalaisuuden syvimpään olemukseen. He kiistävät sen, että Yhdysvallat olisi kulttuurien sulatusuuni, koska rotujen välisissä kysymyksissä on edelleen parantamisen varaa.

He haastavat myös sitä, että mikä on amerikkalaisuuden syvin olemus ja pitäisikö amerikkalaisuuden arvot uudistaa, jotka loisivat entistä hyvinvoimemman ja yhtenäisemmän kansakunnan.

Obaman ja Springsteenin Renegades - Born in the USA -kirja on nautinnollinen elämys, jota mielellään selailee uudelleen, koska sitä haluaa nauttia kirjan suomasta inhimillisestä, edistyksellisestä ja nykyaikaisesta tunnelmasta ja sanomasta.

Yhdysvallat on tällä hetkellä erittäin tärkeä valtio Suomelle, koska Suomi on päättänyt hakeutua puolustusliitto NATO:n jäseneksi.

Populaarikulttuurin kautta amerikkalaisuus on monille suomalaisille läheinen, arkinen ja tuttu asia. Toinen kysymys on se, että kuinka hyvin suomalaiset tuntevat Yhdysvaltain historian menneestä nykypäivään?

Riittää, että luet yhden mainion ja kattavan kirjan.

Professori emeritus Markku Henriksson on kirjoittanut kirjan Tähtilipun maa - Yhdysvaltain alueen historia (Tammi, 2021), joka on kattava suomenkielinen kirja Yhdysvaltain historiasta.

Kaikki alkaa tietysti varhaishistoriasta, jonka aikana intiaanit asuttivat Pohjois-Amerikkaa. 1400-luvulta alkaen alueelle ilmestyi espanjalaisia, portugalilaisia, ranskalaisia, englantilaisia, skotlantilaisia, irlantilaisia, hollantilaisia, tanskalaisia, ruotsalaisia ja jopa suomalaisia. Intiaaniheimot ajautuivat ahdinkoon uusien siirtolaisten takia.

Euroopan suurvallat perustivat uudelle mantereelle uusia siirtokuntia ja sodat maiden kesken olivat jatkuvia. Ranskalaiset saivat ensimmäisen täystyrmäyksen menettäen lähes kaikki siirtomaat.

Britannia koki seuraavaksi kirvelevän tappion, kun Yhdysvallat päätti itsenäistyä vuonna 1776, mutta vallankumoussota jatkui vuoteen 1783 asti, jonka seurauksena Yhdysvallat sai itselleen täyden itsenäisyyden. Britannia menetti kolmetoista siirtokuntaa, jotka olivat kehittyneitä ja vauraita.

Seuraavaksi Espanja ja Portugali menettivät otteensa siirtomaihin. Pohjois-Amerikkaan jäi käytännössä kolme merkittävää mahtia, eli Yhdysvallat, Britannian hallitsema Kanada ja Venäjä Alaskassa. Venäjä päätti myydä Alaskan Yhdysvalloille, koska Venäjä ei halunnut Britanniasta rajanaapuria.

Henriksson kuvailee kirjassaan historian eri aaltoja, jotka ovat vaikuttaneet Yhdysvaltain kehitykseen uskontojen, aatteiden ja kulttuurien kautta.

Ensimmäisenä maassa asui lähinnä länsieurooppalaisia ja heidän jälkeläisiään, jotka harjoittivat katolilaisuutta ja protestanttisuutta.

Seuraavana aaltona tulivat itäeurooppalaiset joiden joukossa oli venäläisiä, puolalaisia, juutalaisia, suomalaisia ja monia muita. Olihan Suomi tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa.

Myöhemmin Yhdysvaltoihin on saapunut siirtolaisia Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta.

Unohtamatta tietysti eurooppalaisten siirtokuntien ja Yhdysvaltain jatkamaa perinnettä orjuuden harjoittamisen suhteen. Yhdysvallat kielsi orjuuden vasta verisen sisällissodan jälkeen, mutta orjuuden jättämät haavat juontavat nykypäivään asti, jotka koskettavat afrikkalaistaustaisia.

Yhdysvallat on ollut koko historian ajan jatkuvien kiistojen, kapinoiden, mellakoiden ja taistelujen pelikenttä.

Yhdysvallat on muodostunut siirtolaisista, jotka ovat hakeneet uusia mahdollisuuksia vaurastua taloudellisesti ja harjoittaa vapaasti uskomuksiaan.

Yhdysvallat on monessa mielessä vähemmistöjen, lahkojen, kulttien, pienyhteisöjen ja monien muiden luvattu maa. Vaihtoehtoväkeä löytyy kaikista poliittisista suunnista.

Uudet siirtolaiset ovat hakeneet parempia oikeuksia, kun taas vanhempien siirtolaissukupolvien edustajat ovat vastustaneet sosiaalisia muutoksia.

Henrikssonin kirjan luettua voi vain todeta sen, että Yhdysvaltain nykyisissä sisäisissä ristiriidoissa ja kamppailuissa ei ole mitään uutta. Historia toistaa itseään. Taistelu vapaudesta ja oikeuksista kuuluu olennaisena osana amerikkalaiseen historiaan ja kulttuuriin.

”Kylmä sota päättyi liberaali demokratian voittoon ja uuteen maailmanjärjestykseen. Imperiumit ja etupiirit katosivat. Näin kuviteltiin.”

Tänään halusin jakaa kanssanne lukusuosituksen, sillä harvoin tulee vastaan kirjaa, jonka sanoma on yhtä ajankohtainen ja tärkeä.

Jukka Aminoff avaa uutuusteoksessaan Suomen Ruotsi ja Venäjä – Suomi muuttuvien maailmanjärjestysten keskellä (Readme.fi, 2021) kiinnostavalla tavalla maailmanhistoriaa ja -politiikkaa sekä tulevaisuuden muutosvoimia.

Historia on kiehtovaa – varsinkin silloin, kun se on kirjoitettu elävästi. Kirja herättää yli 3500 vuotta vanhan tarinan elämään tavalla, jota ei malttaisi laskea kädestään.

Mikä tärkeintä, Aminoff ei tyydy katsomaan menneeseen, vaan auttaa ymmärtämään nykyisyyttä sekä kannustaa rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Kirjoittajaa lainaten:

”Historiasta on mahdollista löytää paljon odottamattomia voimavaroja. Maa ilman ymmärrystä historian suurista tapahtumista on sieluton ja eksynyt. Historiasta on mahdollista löytää tiekarttoja tulevaan.”

Kirja-arvostelun kirjoitti kirjailija Martti Vaalahti

Suomen muotimaailman rautarouva, eli Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen menehtyi vain muutama viikko sitten.

Moni heräsi kysymään, että ehtikö 92-vuotiaana menehtynyt Paakkanen jättämään elämäkerran taakseen.

Paakkasen elämäkerran kohdalla tapahtui suuri onni, koska kirjailija Ulla-Maija Paavilainen ehti kirjoittamaan teoksen juuri ennen nykyisen pandemian alkamista vuonna 2019.

Elämäkerran suhteen glamourin ja muodin jumalattaren onni oli puolella.

Paakkanen syntyi hengelliseen ja köyhään perheeseen Saarijärvellä vuonna 1929. Suomi oli tuolloin nuori ja itsenäinen tasavalta.

Paakkasella oli kunnianhimoisia unelmia, jotka toivat hänet Helsinkiin, eli Suomen mittakaavasta katsottuna suuren ja nopeatempoisen maailman keskuuteen.

Erinäisten työpaikkojen kautta hänen ura päätyi Stockmannin ja mainosmaailman kautta yrittäjäksi ja Womena-mainostoimiston perustajaksi.

Paakkanen sai itselleen näköalapaikan Suomen markkinoinnin ja mainonnan maailmaan.

Vuonna 1990 Paakkanen myi mainostoimistonsa ja siirtyi viettämään eläkepäiviään Ranskaan.

Pian Suomessa alkoivat lama-ajan vuodet. Amer-yritys omisti ikonisen suomalaisen muotitalon, eli Marimekon.

Amerin ongelmaksi muodostui se, että Marimekko tuotti jatkuvasti tappiota ja Marimekko oli pian siirtymässä kohti historian roskatynnyreitä.

Paakkanen riensi pelastavaksi enkeliksi, mutta kirja ei kerro sitä, että millä hinnalla ja millä ehdoin Paakkanen sai pahasti turskaa takovan suomalaisen muodin kehdon itselleen.

Suomi sai itselleen ikioman Coco Chanelin. Marimekkoa uudistettiin ja pian muotitalo takoi voittoa. Nousukiito oli alkanut.

Paakkasen näkemyksen mukaan suomalaisen kulttuurin sielu on köyhyydessä. Markkinoinnin tulee olla tavanomaista ja arkista, joka puree suomalaisiin kuluttajiin.

Paakkanen itse sen sijaan viihtyi Ranskan Rivieralla, eli Côte d’Azurilla, jossa hän omisti toisen kodin. Nizzasta, Saint-Jean-Cap-Ferratista ja Monacosta tuli hänelle läheisiä paikkoja. Välimeren sinisen rannikon lumo puri eleganssillaan. Paakkanen suosi ranskalaisia, italialaisia ja brittiläisiä luksusmerkkejä muodissa ja autoissa.

Allekirjoittanut muistaa Marimekon juhlanäyttelyn avajaisjuhlat vuodelta 2001, jotka pidettiin Helsingin Designmuseossa. Kutsuvieraiden joukossa oli Suomen kermaa alkaen tasavallan presidentistä, yritysjohtajista, taiteilijoista ja viihteen supertähdistä. Juhlissa oli selvästi aistittavissa syvää itseluottamusta tulevaisuutta kohtaan ja hyvää henkeä nostattivat myös runsaat kuohuviinitarjoilut.

Paavilaisen teos Paakkasesta on tärkeä taltiointi suomalaisesta talous-, muoti- ja kulttuurihistoriasta. Onhan Marimekko suomalaisen muodin näkyvin ikoni ja Paakkanen loi nykyaikaisen pohjan tämän ajan Marimekolle.

Kirja on suosittelemisen arvoinen glamourin, muodin ja bisneksen ystäville.

Pankkiiri, kauppatieteen tohtori Björn Wahlroos tunnetaan herättelevistä puheenvuoroistaan ja kirjoistaan.

Wahlroosin uutuuskirja Barrikadeilta pankkimaailmaan - Eräänlaiset päiväkirjat 1952-1992 (Otava, 2021) vie lukijan kuitenkin muistelmateoksen äärelle.

Wahlroos avaa kirjan alkumetreillä suhdettaan nuoruusvuosiinsa, jotka ovat leimanneet häntä vuosikymmenten ajan, eli hänen nuoruusvuosien suhde kommunismiin ja taistolaisuuteen, joka kesti vain muutaman vuoden ajan. Kyseessä oli nuoruuden hairahdus ja suunta kääntyi pian kohti kapitalismia ja liberalismia sekä suomenruotsalaisia pääomapiirejä. Kommunismin edustama köyhyys oli vaihtumassa kapitalismin edustamaksi hyvinvoinniksi.

Wahlroos valmistui kauppatieteen maisteriksi ja tohtoriksi Helsingin Hanken Svenska handelshögskolanista 1970-luvulla. Pian edessä olivat vuodet kansantaloustieteen luennoitsijana, tutkijana ja professorina.

Akateemisten vuosien jälkeen alkoivat hänen vuodet pankkimaailmassa, jotka ovat uutuuskirjan varsinainen suola.

Kasinotalouden vuodet tunnetaan solariumrusketuksista, lasikuituveneistä, Miami Vice’n tunnusmusiikista, kimmeltävistä paleteista, järjettömistä olkatoppauksista, pörssipeleistä, yrityskaappauksista, sekä ikuisen talouskasvun ja hyvinvoinnin ajasta. Suomen markan voimaan uskottiin positiivisen aggressiivisuuden tavoin. 1980-luku oli glamourin vuosikymmen.

Taloushistorioitsijoille ja aikansa bisnesvaikuttajille kirjan tapahtumat ja henkilöt avaavat tietysti uusia näkökulmia 1980-luvun ajan tapahtumiin, joissa oli aimo annos draamaa, selkäänpuukottamisia ja kieroiluja Falcon Crest’in ja Dallas’in televisiosarjojen tavoin. Suomen talouspiirit olivat sen verran pienet, että päät kolisivat.

Wahlroosin kirjassa palautetaan mieliin kuinka Marskin, Savoyn ja Palacen savuisissa ja kosteissa kabineteissa taottiin kauppoja kuin sepät rautaa. Oli kyse sitten pitkistä lounaista ja illallisista. Viskipitoisten fasaanijahtien aikana ruodittiin seuraavia peliliikkeitä aatelislinnojen kupeessa. Pääkonttorien kulmahuoneita ja kokoustiloja koristivat suomalaistaiteilijoiden harvinaiset ja kalliit mestariteokset.

Vielä 1980-luvulla siirryttiin illallisen jälkeen polttamaan tuhteja kuubalaisia sikareja ja nauttimaan väkeviä krogilaseista suurella nautinnolla, mutta nykyaikana saadaan tyytyä alustatalouden kuljetuspalvelujen tuomiin gluteenittomiin tuotteisiin ja nykiviin videopalavereihin.

Wahlroos vie lukijan 1980-luvun tarun- ja rahanhohtoiseen maailmaan, joka muistuttaa Monopoli-lautapeliä.

Yhteiskunta alkaa hiljalleen avautumaan ennalleen lähes kahden vuoden jälkeen.

Myyntitykit ovat selviytyneet kuivin jaloin kriisin keskeltä. Kabinettien, ravintoloiden, loungeklubien, baarien ja yökerhojen ovet avautuvat hiljalleen ja kosteat myynti-illat odottavat palkintoina.

Pätkivien, nykivien ja mykkien videopalaverien aika alkaa taantumaan huippuvuosistaan. On tavanomaisten myyntikohtaamisten aika. Vanhat kaupparatsut lähtevät kuin nuoret varsat kohti kauppalaitumia ja pokien kiilto silmissä.

Sarjayrittäjä, -sijoittaja ja -kirjailija Kim Väisänen on loihtinut koronakriisin aiheuttaman erakoitumisen aikana Huippumyyjät-teoksen.

Kirjaa varten on valikoitu kuusitoista huippumyyjää, jotka kertovat omat henkilökohtaiset myyntimatkansa, sekä he antavat rahanarvoisia vinkkejä myyntiä varten.

Huippumyyjät kertovat teoksessa arkisia tarinoita myyntityöstä. Huippumyyjien tarinat poistavat tarpeetonta rimakauhua myyntityöltä.

Myyjien tarinat ovat kerrottu puhekielellä, joissa on slangia ja murteita. Tämä tekee teoksesta helposti lähestyttävän, sekä poistaa tarpeettomia myyttejä myyntityöltä.
Itseasiassa myyjien tarinat antavan hauskan ja rennon mielikuvan myyntityöstä.

Ilahduttavaa on se, että myynnin arvostus ja yleinen kiinnostus myyntityötä kohtaan on alkanut kasvamaan.

Huippumyyjät-kirja on yksi tärkeä palanen siinä, että myyntityön arvostus kasvaa, sekä myynti on yksi, arkinen ja arvostettu ammatti muiden joukossa.

Myyntityön kiehtovuutta lisää se, että pääsee edustamaan kiinnostavia brändejä, sekä kohtaamaan mielenkiintoisia ostajia.

Aina, kun keskustellaan yhteiskunnallisesti siitä, että Suomen viennin pitää vetää, jotta hyvinvointivaltiota voidaan pitää pystyssä.

Pitää muistaa, että kaikkien vientilukujen takana ovat myyjät, eli jokaisen vientiluvun takana on myyjiä, jotka ovat allekirjoittaneet kauppasopimuksia kansainvälisten ostajien kanssa. Myyjät ovat eturintaman sankareita.

Huippumyyjät-kirja kannattaa lukea. Myyntityö on ostajien auttamista, sekä erittäin sosiaalinen työ, jossa ihmisrakkaudella pääsee pitkälle.

Huipulla tuulee raha, mutta kylmiä pokia pitää lämmitellä.

Korona-aika on ollut monille pysähtymisen aikaa. Joillekin on suotu mahdollisuus rauhoittua, pohtia elämää uudesta näkökulmasta ja heijastella aiempia arvoja, tekoja ja tapoja.

Itsensä kehittämiseen keskittyvä kirjallisuus on noussut suureen suosioon ja tämänkertaisessa vuorossa on kirjailija Martti Vaalahden uutuuskirja Sanomattakin selvää ? - Käsikirja kaikesta sanomisen arvoisesta (WSOY, 2021).

Teoksen pääsanomana on se, että miksi emme osaa olla hiljaa kun siihen on järkevä syy ja miksi emme puhu silloin kun pitäisi.

Vaalahti nostaa kirjansa teemoiksi rakkauden, luottamuksen, virheiden myöntämisen, avun hakemisen, kohteliaisuuksien ja kannustuksen tärkeyden. Ihmisten pitäisi unohtaa täydellisyyden tavoittelu ja iloita elämästään juuri sellaisena kuin se, joka on epätäydellinen maailma. Vaalahti korostaa unelmien ja onnellisuuden tärkeyttä.

Kyseessä on Vaalahden näköinen teos, joka on hieman melankolinen ja teos on päällystetty kauniilla sanoilla. Teos sopii erinomaisen hyvin jurolle miehelle, joka haluaa tuoda tunteensa esille vaikeiden aikojen keskellä.

Sanomattakin selvää vai selvästi sanottuna?

Hinnoittelusta on kirjoitettu paljon kirjoja, mutta omien kokemuksien mukaan monet kirjat jättäneet enemmän kysymyksiä kuin antaneet vastauksia. Olisiko tässä viimeinkin teos, joka antaa enemmän vastauksia kuin herättää kysymyksiä?

Professori Hermann Simon, Mikael Orvomaa, Andreas Jonason ja Felix Mörée ovat kirjoittaneet teoksen Hinnoittelun voima - Miten kaikki pyörii hinnan ympärillä (Alma Talent, 2021). Professori Simon on kansainvälisesti tunnettu hinnoitteluun erikoistunut tutkija, jonka pitkäaikainen kokemus puhuu kansien välissä.

Latinan kielinen sana pretium tarkoittaa yhtä aikaa hintaa ja arvoa. Roomalaiset ymmärsivät hinnan merkityksen. Teoksen pääsanoma kietoutuukin arvon ja hinnan ympärille. Mikä on sopiva hinta tuotteelle tai palvelulle, joka antaa arvoa kuluttajille ja ostajille?

Kirjassa käydään läpi massamarkkinoiden ja luksuksen hinnoittelua, sekä runsas määrä erilaisia hinnoittelumalleja, jotka sopivat nykyiseen aikakauteen. Hinnoittelu vaatii tarkkuutta, koska yritykset voivat myydä liian halvalla, jonka takia yritykset menettävät huomattavan määrän tuloja tai sitten pyydetään liian korkeita hintoja, jotka karkottavat ostajat pois.

Teoksessa tuodaan esille myös karu esimerkki kansainvälisestä kilpailusta. Kiinassa voidaan valmistaa suodatin kaivosteollisuuden tarpeisiin 20 000 eurolla, kun Suomessa saman suodattimen valmistaminen maksaisi 200 000 euroa. 180 000 euron hintaero yhtä laadukkaasta suodattimesta on mahdoton myyntitehtävä kelle tahansa yritysmyyjälle. Ylikalliin suodattimen myyminen ostajayritykselle olisi myös typerä veto, koska ostaja menettäisi kilpailukykyään markkinoilla. Myyjät ja ostajat elävät symbioosissa.

Oikeaoppisen hinnoittelun avulla yrityksistä tehdään kannattavia ja voitollisia, eli elinvoimaisia, jotka pystyvät kehittymään, laajentumaan ja työllistämään.

Vääräoppinen hinnoittelu taas johtaa siihen, että yritys ajautuu konkurssiin, sijoittajat menettävät rahansa ja työntekijät lentävät vauhdilla työttömyyskortistoon. Valtio ja kunta menettävät myös suuren määrän verotuloja.

Voiton tuottaminen on siis pakollinen edellytys kaikille yrityksille ja asiaan voidaan vaikuttaa järkevällä hinnoittelulla, joka myös asettaa sen, etä kuinka paljon yrityksen tulee myydä tuotteitaan ja palvelujaan.

Hinnoittelun voima ei ole ainoastaan kirja hinnoittelusta, vaan teos avaa myös ovia siihen, että miten eri markkinat ja yritykset toimivat. Tämä teos on tarkoitettu markkinatalouden ystäville.

Monet markkinat ja yritykset toimivat erittäin pienillä katteilla. Tästä syystä johtuu se, että monet yritykset ajautuvat välittömästi vaikeuksiin, kun markkinat alkavat sakkaamaan. Voin vain kuvitella niitä kauhutarinoita, joita on syntynyt nykyisen pandemian keskellä.

Kyseessä on ehdottomasti paras kirja hinnoittelusta, jonka olen tähän asti lukenut ja kyseisiä teoksia olen lukenut paljon.