Suomen muotimaailman rautarouva, eli Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen menehtyi vain muutama viikko sitten.
Moni heräsi kysymään, että ehtikö 92-vuotiaana menehtynyt Paakkanen jättämään elämäkerran taakseen.
Paakkasen elämäkerran kohdalla tapahtui suuri onni, koska kirjailija Ulla-Maija Paavilainen ehti kirjoittamaan teoksen juuri ennen nykyisen pandemian alkamista vuonna 2019.
Elämäkerran suhteen glamourin ja muodin jumalattaren onni oli puolella.
Paakkanen syntyi hengelliseen ja köyhään perheeseen Saarijärvellä vuonna 1929. Suomi oli tuolloin nuori ja itsenäinen tasavalta.
Paakkasella oli kunnianhimoisia unelmia, jotka toivat hänet Helsinkiin, eli Suomen mittakaavasta katsottuna suuren ja nopeatempoisen maailman keskuuteen.
Erinäisten työpaikkojen kautta hänen ura päätyi Stockmannin ja mainosmaailman kautta yrittäjäksi ja Womena-mainostoimiston perustajaksi.
Paakkanen sai itselleen näköalapaikan Suomen markkinoinnin ja mainonnan maailmaan.
Vuonna 1990 Paakkanen myi mainostoimistonsa ja siirtyi viettämään eläkepäiviään Ranskaan.
Pian Suomessa alkoivat lama-ajan vuodet. Amer-yritys omisti ikonisen suomalaisen muotitalon, eli Marimekon.
Amerin ongelmaksi muodostui se, että Marimekko tuotti jatkuvasti tappiota ja Marimekko oli pian siirtymässä kohti historian roskatynnyreitä.
Paakkanen riensi pelastavaksi enkeliksi, mutta kirja ei kerro sitä, että millä hinnalla ja millä ehdoin Paakkanen sai pahasti turskaa takovan suomalaisen muodin kehdon itselleen.
Suomi sai itselleen ikioman Coco Chanelin. Marimekkoa uudistettiin ja pian muotitalo takoi voittoa. Nousukiito oli alkanut.
Paakkasen näkemyksen mukaan suomalaisen kulttuurin sielu on köyhyydessä. Markkinoinnin tulee olla tavanomaista ja arkista, joka puree suomalaisiin kuluttajiin.
Paakkanen itse sen sijaan viihtyi Ranskan Rivieralla, eli Côte d’Azurilla, jossa hän omisti toisen kodin. Nizzasta, Saint-Jean-Cap-Ferratista ja Monacosta tuli hänelle läheisiä paikkoja. Välimeren sinisen rannikon lumo puri eleganssillaan. Paakkanen suosi ranskalaisia, italialaisia ja brittiläisiä luksusmerkkejä muodissa ja autoissa.
Allekirjoittanut muistaa Marimekon juhlanäyttelyn avajaisjuhlat vuodelta 2001, jotka pidettiin Helsingin Designmuseossa. Kutsuvieraiden joukossa oli Suomen kermaa alkaen tasavallan presidentistä, yritysjohtajista, taiteilijoista ja viihteen supertähdistä. Juhlissa oli selvästi aistittavissa syvää itseluottamusta tulevaisuutta kohtaan ja hyvää henkeä nostattivat myös runsaat kuohuviinitarjoilut.
Paavilaisen teos Paakkasesta on tärkeä taltiointi suomalaisesta talous-, muoti- ja kulttuurihistoriasta. Onhan Marimekko suomalaisen muodin näkyvin ikoni ja Paakkanen loi nykyaikaisen pohjan tämän ajan Marimekolle.
Kirjoitettaessa soi Edith Piaf - Non, Je ne regrette rien
