Lupaviidakko.fi

Lupaviidakko.fi kokoaa yhteen varoittavat esimerkit ja surullisen kuuluisat tarinat lupien, kieltojen sekä rajoitusten Suomesta. Asioita käsitellään niiden vaatimalla vakavuudella, huumoria kuitenkaan unohtamatta!

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on työnhaku.

Pakollista vapaaehtoisuutta

Tositarinat osoitteesta: http://lupaviidakko.fi

Se on kovaa työtä, kun hakee työtä. Lue Markon tarina siitä, kuinka luottamus työvoimapalveluihin mureni.

Kävin työvoimapoliittista kurssia, jonka aiheena oli ”Kuinka laadin erottuvan ansioluettelon ja työhakemuksen”, joka oli suunnattu akateemisille työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Kurssi oli minulle jo viides vastaava laatuaan.

Kurssin infotilaisuudessa kurssista vastaava työvoimavirkailija kävi kertomassa opintososiaalisista etuuksista ja kurssin kulusta. Hän kertoi siinä yhteydessä kurssiin liittyvästä vapaaehtoisesta työharjoittelusta kaikkien noin 20 osallistujan kuullen ja yksi päällimmäisistä kysymyksistä kuului, tuleeko karenssia, jos ei suorita harjoittelua. Ei pitänyt tulla.

Oma tavoitteeni kurssilla oli edistää omaa elämääni lähtemällä EURES-työnhakumatkalle Saksaan kurssin jälkeen. Tämä asia kirjattiin työllistymissuunnitelmaan ja pidin siitä suullisen esityksen kurssitovereilleni. Olin suunnitellut tätä projektia kokonaisen vuoden ja siis paljon ennen tätä kurssia. Minulla oli projektissani paljon rahaa kiinni ja näin suuren vaivan sen eteen.

Pahaksi onneksi hain joitakin työharjoittelupaikkoja, jos sattuisin löytämään jotain sellaista, joka tukisi suunnitelmiani. Kyselin myös paikkaa eräästä julkishallinnon organisaatiosta, jossa olin työskennellyt aikaisemmin. Jotain alustavasti sovittiin. Peruin suunnitelman, koska alustava työnkuvani muuttui. Koska harjoittelujakson piti olla vapaaehtoinen, niin sillähän ei pitänyt olla mitään merkitystä.

Kurssivastaava kirjoitti minulle sähköpostia, jossa hän kirjoitti minulle että saan tästä syystä karenssia, koska olen ”kieltäytynyt työstä”. Puhelimessa hän kertoi lisäksi, että työvoimapoliittisten sääntöjen mukaan en voisi hakea toista paikkaa enkä näin ollen korjata tilannetta, vaikka uusi paikka olisi ollut järjestettävissä. Nöyrryin vielä ”neuvottelemaan” siitä paikasta, josta mukamas olin kieltäytynyt, kuten pyydettiin. Toista tilaisuutta ei järjestynyt. Puheterapeuttini lohdutti, että silloinhan se on yrityksen syy ja minä olin tehnyt osuuteni. Valitettavasti hän oli väärässä! Minusta tehtiin syyllinen käyttäen ilmaisua ”oma syy”. Jälkeenpäin selvisi, ettei kurssivastaavan mainitsemia sääntöjä ollut olemassakaan. Tähän hän puolustautui siten, ettei mukamas voinut todistaa hänen näin sanoneen.

Työvoimatoimiston sanaan ei siis voi luottaa. Työharjoittelu menee työllistymisen edelle ja byrokratia on tärkeämpi kuin edistää omaa projektia. Valitin asiastani useampaan eri paikkaan, mutta valitukset eivät edenneet, vaikka lain vaatima kirjallinen sopimus työharjoittelusta puuttui. Ei siis ollut olemassa sopimusta, ei perumista, ei kieltäytymistä eikä ”omaa syytä”. Mitä tästä opin? Työnhakija ei saa olla oma-aloitteinen ja aktiivinen, koska se on rangaistavaa!

– Marko

Jaa juttua ja kerro meille omista kokemuksistasi lupaviidakon Indiana Jonesina osoitteessa, koska se voi auttaa jotakuta: http://lupaviidakko.fi


Sähköistä työnhakua  2

(Tarinat osoitteesta: https://lupaviidakko.fi)

"Sähköistä työnhakua, vaan ei sähäkkää!"

Sain sähköpostia TE-toimistolta. CV-netti-ilmoitus pitäisi kuulemma uusia. Käväisin verkkosivuilla huomatakseni, että minun ilmoitustani tässä työllistymisen problematiikan Deus Ex Machinassa on pälyilty potentiaalisten työnantajien toimesta tajunnanräjäyttävät 11 kertaa viimeisen viiden kuukauden aikana. Ajatella, että joka toinen viikko minulla, poloisella pelinappulalla elämän HR-helvetissä, on ollut täysi mahdollisuus työllistyä!

Itse asiassa, tilanne ei jää pelkän mahdollisuuden tasolle. Sain kuin sainkin työtarjouksen yhdessä vaiheessa puhelinmyyntifirmalta. Näin siitä huolimatta, että ilmoituksessa erikseen mainitsin empiirisen tutkimuksen kautta todenneeni alan epäedulliseksi henkiselle hyvinvoinnilleni ja siten myös työnantajallekin.

En näe itseäni henkilönä, joka haluaa sumuttaa ihmisiltä ropojaan verrattain läpinäkyvin psykologisin myyntitekniikoin. Tarjottu työ on kuitenkin tarjottu työ, ja olen kiitollinen siitä, että sain konkreettisen huomautuksen siitä, etten ollut ilmoitusta laatiessani täysin tietoinen todellisista kyvyistäni ja toiveistani. Tästä johtuen olenkin sitä mieltä, että minusta on hyvä, että joillain firmoilla on asenne, että potentiaalista työntekijää ei kuunnella rekrytointivaiheessa. Olisin nimittäin päässyt suoraan töihin, ilman haastattelua!

Kaikki TE-toimiston asiakkaana viime aikoina olleet tietävät, että tädit kehottavat erittäin painokkaasti ( = viime kädessä karenssin uhalla) laatimaan CV-nettiin esittelyn.

En tiedä missä vaiheessa lanseerausprosessia tämän tulevaisuuden työllistymismenetelmän kanssa olemme menossa, mutta minusta ainakin vaikuttaa siltä, että koko CV-nettijärjestelmä on puliveivattu kasaan kauniisti ilmaistuna näennäislogiikalla. Kaikesta haisee, että se on tilattu suojatyövoimalla (oikeat koodarit ei tarvitse tuohon kovin kummoisia työaikaresursseja) ja sen olemassaolon oikeuttava peruste on, että sille löytyy käyttäjiä. Tarkkoja lukuja en tiedä, mutta veikkaisin työttömyyslukujen perusteella työnhakijapuolelta käyttäjiä siunaantuneen arviolta kymmeniä tuhansia samalla kun työnantajien edustus vaikuttaa kaikesta päätellen loistavan lähinnä poissaolollaan. En ole nimittäin kuullut, lukenut tai telepaattisesti aistinut kenenkään saaneen minkäänlaista työsuhdetta aikaiseksi tämän palvelun välityksellä, joten asetan sen olemassaolon erittäin kyseenalaiseksi. Ihmettelen kuinka mistään ei löydy tietonjyvästäkään järjestelmän käyttöönotto- ja ylläpitokustannuksista.

Vaan ei se auta itku näillä työmarkkinoillakaan. Tehdään kuten sanotaan ja toivotaan parempaa huomista, lausui peräkylän poika. Onneksi allekirjoittaneella vaikuttaisi olevan vähän valoisampaa tulevaisuutta näkyvissä näillä marketeilla ettei ihan heti tarvitse löytää itseään puhelimen kammesta sieluaan Kodin Kuvalehtien tai sähkösopimusten muodossa myymässä. Sormet on toki nöyrästi ristissä kaiken varalta.

- Peräkylän poika

Kerro meille oma tarinasi yrittämisen tai elämisen vaikeudesta Suomessa! Internetin Hannu Karpo löytyy osoitteesta: https://lupaviidakko.fi/


”Montas eläintä sulla on?”  1

(Tarinat osoitteesta: https://lupaviidakko.fi)

Kun elämäsi eläimistä kasvaakin yht’äkkiä farmi.

Jäin työttömäksi muutama vuosi sitten, kaikki hoitui alkuun ihan normaalisti Kelan ja työkkärin kanssa, molempiin selvitykset ja työnhaku rullaamaan. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta, no kyllä, todellakin kuulostaa.

Muutaman kuukauden jälkeen kun olin saanut tukia, sainkin yhtäkkiä ilmoituksen että tukeni laskevat huomattavasti ja loppusummaksi jäisi huikeat 60€. Syynä tähän oli se, että omistin Kelan mukaan maatilan, karjaa sekä metsäpalstan. Ensireaktioni taisi olla aika sanatarkasti ”Mitähän v… nyt taas”. Alkoi pitkällinen puhelinrumba, jonka aikana en saanut mitään selville, en sitä, mistä moiset tiedot olivat tulleet, saati sitä, että missä tämä omistamani farmi ja sen eläimet ja muut sijaitsevat. Olen ikäni asunut kaupungissa, eikä perheelläni ole koskaan ollut maatilaa, lehmiä, eikä muutakaan. Paitsi koiria ja kaneja. Isäni omistaa metsää pienen palan, mutta minä en liity siihen millään tavalla.

Lähdin sitten virastokierrokselle selvittämään asiaa ja sain noin 40 sivua täytettävää, siinä niitä täyttäessäni mietin että voiko tämä enää pahentua tästä. No ilmeisesti voi. Palautettuani paperit, minulle ilmoitettiin, etten voi itse aikuisena ihmisenä (silloin 26 v.) tehdä tätä selvitystä tai sen osaa, vaan minun piti pyytää vanhempiani selvittämään se puolestani. Tässä vaiheessa alkoi kiehua enemmän kuin oli luvallista.

Laitoin sitten 60 vuotiaan äitini asioimaan Kelaan. Sieltä hänelle kerrottiin, että hän ei voi tehdä asiaan oikaisua, vaan minun pitäisi tulla paikalle itse. Kelan vierailuni ja 40 sivuisen selvityksen jälkeen asia vain katosi, en koskaan saanut selvitystä mistä tuo maatila ja sen eläimet sekä omistamani hillitön metsäpala olivat tietoihini ilmestyneet.

- Nimetön

Jaa kokemus, kerro tarinasi: https://lupaviidakko.fi/