Lupaviidakko.fi

Lupaviidakko.fi kokoaa yhteen varoittavat esimerkit ja surullisen kuuluisat tarinat lupien, kieltojen sekä rajoitusten Suomesta. Asioita käsitellään niiden vaatimalla vakavuudella, huumoria kuitenkaan unohtamatta!

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on ravintola.

#pizzagate  1

Mistä Pizzagatessa on kysymys?

(Taustaa: Suomen Poliisin harmaan talouden vastainen kampanja startattiin pizzerioihin kohdistuneilla epäilyillä. Kansalaisia kehoitettiin tarkkailemaan ravintolayrittäjiä, jotka tarjoavat alle kuuden euron pizzoja. Pelinavaus oli melkoisen epäonnistunut, sillä valtaosa suomalaisista koki, että harmaan talouden “suurimmat pelaajat” ovat jossain aivan muualla.)

Molemmat vanhempani ovat olleet ravintola-alan yrittäjiä. Vaikka he eivät koskaan olleet ”pitsanpyörittäjiä”, uskon että ymmärrän tilanteesta jotain.

Asia on vaikea ymmärtää ay-liikkeen ja sääntösuomen näkökulmasta, sillä moni maahanmuuttajan pitseria on yhteisökeskeisestä kulttuurista tulevan yrittäjäperheen tai sen edustajan omistama.

Toisin kuin suomalaiset keskimäärin, jotka ovat yksilökeskeisestä kulttuurista, yhteisökeskeisessä kultuurissa perheen ja suvun tehtävänä on tukea toisiaan kaikella mahdollisella tavalla. Tämä tarkoittaa, että koko mamuperheen ja suvun jäsenten odotetaan osallistuvan perheyrityksen tukemiseen, eikä yhteisen elinkeinon edistämisestä lasketa työtunteja tai makseta kiinteitä palkkoja perheenjäsenille.

Vanhempani tekivät aikoinaan 16 -tuntisia työpäiviä

Ja he tekivät ne ilman työaikalakia, koska sitä on pienyrittäminen.
Prosessin vaiheet tehtiin alussa itse; valmstelut, ruoanvalmistus, tarjoilu, tiskaus, siivous, hankinnat, jne. Myös minä olen siellä kuorinut perunoita, imuroinut, tarjoillut ja tiskannut, enkä ole siitä liiton mukaista tuntityökorvausta saanut, sillä se oli perheen elannon turvaamista eikä työtä.

Kotona syötiin sitä, mitä jäi yli ravintolasta. Ei ollut mitään hiihtolomia, syyslomia tai joululomia, koska sIlloin tehtiin töitä tai inventaarioita tai suursiivouksia. Kaikki pakolliset verot maksettiin ja kun yritys menestyi, palkattiin myös perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Nyt vanhempani ovet jääneet eläkkeelle lähes neljänkymmenen yrittäjävuoden jälkeen.

Mistä ravintolabisnes on tehty?

Useimmat ravintola-alan yrittäjät ymmärtävät, ettei Suomessa ravintolaa kannata perustaa ellei ole a) iso määrä asiakaspaikkoja b) alkoholin myyntilupaa c) hyvää sijaintia d) tarjottavana jotain mitä ei muualta saa, e) useampaa yksikköä jotta voi neuvotella ostoalennukset tai f) elleivät yrittäjät ole valmiita tekemään paljon työtä ilman kiinteää palkkaa.

Iltaravintoloissa kate tehdään alkoholimynnillä eikä suinkaan ruoan valmistuksella. Lounaan kannattavuus on Suomessa erittäin heikko, ellei ole yli 40 asiakaspaikkaa ja/tai esim. buffa, jolloin henkilöstökulut ovat pienemmät.
Kate pelataan itse asiassa ostoilla, eli mistä saat raaka-aineet edullisesti.
Siksi harva ravintola-alan pienyritys on pelkästään lounaalla auki. Tähän liittyy myös suoraan yksiköiden ja asiakaspaikkojen määrä, työvoimakustannukset sekä siis raaka-aineet joista ruoka tehdään.

Turkkilainen pitsa/kebab-ravintoloitsija joka omistaa 2-3 ravintolaa ei pysty kilpailemaan isojen ketjuravintoloiden kanssa, paitsi jos hänellä on mahdollisuus maahantuoda kuivat raaka-aineet itse esim. Turkista, ja ellei yrittäjä sekä yrittäjän perhe suostu tekemään pitkiä työpäiviä ilman kiinteää korvausta.

On suuri vääryys, että poliisi ja verottaja käytännössä syyttävät maahanmuuttajayrittäjiä vilpistä.

Eli heitä, jotka eivät saa taustansa, koulutuksensa tai kielitaitonsa takia työtä suomalaisista yrityksistä, ja ovat siksi pakotettuja joko yrittämään tai olemaan kortistossa. Näitä ihmisiä, jotka tekevät korkealla työmoraalilla 12-16 tuntisia työpäiviä tässä taloustilanteessa, syyllistetään taustansa takia Mara ry:n ”laskelmien” pohjalta ja vieläpä viranomaisten toimesta.

Mara ry:llä ei ole alan pienyrittäjien intressit mielessään, koska sen jäsenistössä valtaa käyttävät suuret yritykset, joiden intresseissä ei tietenkään ole hintakilpailu pienyrittäjä Mehmetin kanssa.

Soitin keväällä Mara ry:hyn ja kysyin onko heillä tietoa kuinka moni ravintola-alan yrittäjä tai työntekijä Suomessa on maahanmuuttaja. Vastaus oli etteivät he tiedä eivätkä ole tälläistä tietoa hankkineet.

Ruotsissa asia nähdään toisin

Soitin Visitaan (Ruotsissa vastaava) josta kerrottiin, että siellä ulkomailla syntyneiden työntekijöiden ja yrittäjien (eli mamujen) osuus HoReCa-alalla (HoReCa = Hotel Restaurant Catering) on 58% kaikista. He ovat innoissaan asiasta sillä työskentely on yhteiskuntaan integroitumisen edellytys ja tämä on loistava kanava siihen. Esim. Södertäljen alueella Ruotsin ulkopuolella syntyneiden osuus alan työvoimasta ja yrittäjistä nousee yli 90%.

HoReCa-ala on murroksessa

Se on Suomessa samanlaisessa murroksessa, kuin se aikoinaan oli Ruotsissakin. Maahanmuuttajien kasvava osuus myös tarkoittaa paikaillisille tukku-toimijoille, ravintolaketjuille ja elintarviketeollisuudelle kilpailua, sillä Mehmet voi tilata riisinsä kebab-ravintolaansa suoraan Ahmdedilta Turkista, ja saada tällöin hinta-edun ostoista.

Laki täytyy olla kaikille sama, ja sitä pitää ylläpitää ja väärinkäytöksistä rangaista, mutta jos yhtä ryhmää ratsataan taustansa takia, se on rakenteellista rasismia.

Pari kysymystä, joita kannattaa miettiä on:
– Miksi poliisi ja verottaja pyytävät ilmiantoja, vaikka heillä on kaikkien suomalaisten yritysten vero- ja tilintarkastustiedot tiedossa?
– Kenen intresseissä on, ettei pitsan hinta tipu liian alas?
– Voisiko nämä yhteiskunnan resurssit käyttää paremmin esim. veroja välttelevien suuryritysten tutkimiseen?


– www.kulttuurialy.fi

(Julkaistu kirjoittajan luvalla, juttua muokattu lupaviidakko-sivustolle sopivaksi.) Kerro omista kokemuksistasi lupaviidakossa nimeltään Suomi osoitteessa: http://lupaviidakko.fi


”Mitä ne muka tekee, laittaa meidät kii?”  2

Tarinat osoitteesta: http://lupaviidakko.fi

Minäpä tunnustan teille muutaman asian siitä iltaravintolasta, jossa välillä vietätte aikaanne.

(Julkaistu kirjoittajan luvalla. Juttua muokattu ylläpidon toimesta sivustolle sopivaksi. Alkuperäinen kirjoitus Pörssi Ry:n blogissa: http://www.porssiry.fi/blogi/rakkaat-porssilaiset/ )

Alkoholitarkastaja käväisi ravintolassamme alkukesästä eräänä lauantai-iltana. Kyseisenä päivänä oli koulujen loppujaislauantai, jotkut kutsuvat sitä lakkiaispäiväksi. Kello oli kolme aamuyöllä ja ravintolaan ei mahtunut enää yhtäkään asiakasta.

Alkoholitarkastajan velvollisuuksiin kuuluu ilmoittaa tarkastettavalle ravintolalle, mitä täsmälleen ollaan tarkastamassa. Näin kävi myös tällä kertaa, tarkastettavana asiana oli alaikäisille anniskelu sekä nuorten päihtymystila – siis koulujen loppumispäivän teemavalvontaa. Että onko ravintolassamme noudatettu anniskelulakia.

Valvontakierroksella ravintolamme toiminnasta havaittiin seuraavia puutteita tai virheellisyyksiä:

1. Tanssilattialla nestettä
2. Baaritiskien läheisyydestä lattialla kuitteja ja roskia
3. Tanssilattian kierreportaissa rikkoutunut shottilasi
4. Lattiat tahmeat

Näistä rikkeistä ravintolallemme kirjoitettiin kirjallinen huomautus, joka vaatii vastineen. Tässä vastineessa minun täytyy selvittää ylitarkastajalle, miten voi olla mahdollista että koulujen loppumispäivän lauantaina kolmelta yöllä maassa voi olla roskia tai nestettä, ja miten shottilasi on voinut rikkoutua maahan. Lisäksi täytyy esittää ne keinot, joiden avulla vastaavia rikkomuksia ravintolassa ei enää tapahdu.

Nokkelimmat pokkelimmat ehkä jo oivalsivatkin, että esimerkiksi tanssilattialla oleva neste ei ole anniskelulain vastaista. Neuvottelin tästä ylitarkastajan kanssa, johon vastaus kuului: ”Sinun ei tarvitsekaan olla tästä asiasta samaa mieltä”.

Rikkeiden (kirjallisten huomautusten) toistuminen voi johtaa jatkoaikaluvan eväämiseen. Olivat rikkeet lainvastaisia tai eivät.

Alkoholitarkastajan antamia seuraamuksia on pääsääntöisesti kahdenlaisia: kirjallisia ja suullisia.

Suullisia seuraamuksia ravintolalle on annettu mm. seuraavista rikkeistä:

– Asiakas joi pullon suusta kuohuviintä
– Asiakas ojensi kuohuviinipullonsa toiselle asiakkaalle, vaikka toinen asiakas oli päihtynyt
– Roosapaitainen mies huojui
– Kolmannessa loossissa suudeltiin kiihkeästi
– Poikkitieteellisten haalaribileiden jonossa oli päihtyneitä henkilöitä, McDonaldsin edustalla

Kaikissa näissä tapauksissa ravintolan rike oli ylitarkastajan sanoin selkeä: tilanteisiin ei puututtu henkilökunnan toimesta vaikka olisi pitänyt. Kyse on kuitenkin laadukkaasta iltaravintolasta, ja edellä mainittu toiminta ei sellaiseen kuulu.

Eikä tässä vielä kaikki!

Ravintolassa on myös harrastettu Valviran tulkinnan mukaan epäasiallista ja alkoholin väärinkäyttöön rohkaisevaa mainontaa. Tapaus oli vuonna 2011, kun ulkopuolinen henkilö oli laivaristeilynsä aikana liimannut Viru Valge –pulloon ravintolan tarran, ottanut kuvan itsestään juomassa kyseistä tuotetta pullon suusta ja postannut kuvan pyytämättä ravintolan Facebook-sivulle. Ilmiannon tästä rikkeestä teki eräs kilpaileva yökerho.

Lisäksi kauppaketjun sisäisessä tarkastuksessa oli vuonna 2013 ilmennyt puutteellista etukortin pyytämistä asiakkaalta. Nämä epäkohdat painottuivat viikonloppuiltoihin. (Kirjoituksessa käsitellyn ravintolan yläpuolella toimii aikuisempaan makuun oleva tanssiravintola.) Myös muutamat suoraan tanssiravintolan yläpuolella majoittuneet hotelliasiakkaat ovat valittaneet meidän ravintolastamme kantautuvasta melusta. Näiden tapauksien jälkeen ravintolaan teetätettiin uudestaan äänentoistojärjestelmän limitointi, eli yleinen äänentaso laskettiin merkittävästi alemmas ja laitteisiin säädettiin desibelikatto. Tämän lisäksi työntekijöille hankittiin kuulosuojaimet. Jostain syystä nämä toimenpiteet eivät toistaiseksi ole riittäneet, vaan tanssiravintolan yläpuolella majoittuvat asiakkaat silloin tällöin edelleenkin valittavat ravintolan melusta.

Ehkäpä se mitä yritän tässä saada teille selväksi on se, että ravintolamme on viranomais- sekä esimieslähteideni mukaan meluisa, kostea, tahmea, epäeettinen, huojuttava, suudelmointiin kiihottava, alkoholin väärinkäyttöön rohkaiseva, kauppaketjun toimintaperiaatteiden vastainen, kaikin puolin epäilyttävä eikä aina täytä laadukkaan iltaravintolan tunnusmerkkejä.

– Mutta jumalauta se on kyllä upein ravintola jossa olen ikinä saanut kunnian työskennellä!

Minä kirjoitan niistä kyllä mielelläni vastineet.

– Tomi

Jaa juttua, tai kerro meille omista kokemuksistasi lupaviidakon Indiana Jonesina osoitteessa: http://lupaviidakko.fi

Tykkää meistä facebookissa: https://www.facebook.com/lupaviidakko


Saatko osaksesi tarpeetonta kuittailua – Et ole yksin!  2

(Tarinat osoitteesta: https://lupaviidakko.fi)

Suomessa on uutisoitu useassa eri yhteydessä varsinkin ravintolatyöntekijöiden arkea hankaloittavasta kuittipakosta. Tässä muutamia esimerkkejä "kuittailun" kohteeksi joutumisesta.

Viime aikoina eri yhteyksissä ja uutisoinneissa on noussut esille Suomessa vallitseva kuittipakko. Sanktioita seuraa esimerkiksi kuitin tulostamatta jättämisestä, tai jos tarkastajan paikalle sattuessa et muista tarjota sitä asiakkaalle. Tässä muutamia, surkuhupaisia esimerkkejä sekä hyviä faktoja lainauksien muodossa ystäväni facebook-seinältä, keskusteluketjun aloittajan luvalla:

“Muistan kanssa vuosia sitten, eräällä erittäin sääntöviidakkoa noudattaneella firmalla, kun oli ihan pakko tulostaa se kuitti ja heittää vaikka baaritiskille hetkeksi vaikkei asiakas sitä halunnut. Tämähän on sitten se yksi "järkevä" ratkaisu asiaan!”

“Kaikki te, joita tämä asia ei kosketa omasta mielestänne ollenkaan: Tämän kaltaiseen toimintaan kun kuitenkin käytetään rahaa. Rahaa, jolla voisi olla muutakin käyttöä. Sillä rahalla voitaisiin jättää ehkä joku kirjasto lakkauttamatta. Tai palkata pari hoitajaa lisää vanhainkotiin, korjata yleisiä teitä tai tukea taidetta. Noin esimerkiksi. Mutta ei. P.S. Olivat tutkineet, vähentääkö tämä kuittipakko nyt sitten sitä harmaata taloutta. Ei kuulemma. Jännä.”

“Pääsin puhutteluun kun kehtasin antaa orkesterille limonadia monta tuoppia ilman kuittia. Nollakuitti kassasta. Wuhuu.”

“Eräässä Keski-Suomalaisessa ravintolassa todistettua: Tuli huomautus kun jokaiselle ei väkisin annettu kuittia. Seuraavalla kerralla tuli huomautus, kun tiskin edusta oli epäsiisti - jokaiselle asiakkaalle kun annettiin se kuitti väkisin. Oi Suomi.”

“Tämä kuitin tyrkyttäminen on kyllä sellainen että voi saatana. Tuossa viime syksynä tein hajavuoroja eräissä ruokamarketeissa. Konserni opetti, että ei saa kohteliaasti kysyä asiakkaalta, ottaako hän kuittia ja jos ei ota niin voisin laittaa sen roskiin itse. Pitää vaan olla hiljaa ja yrittää tunkea se sille väkisin. Sitten kun sitä tunki liki asiakasta niin kukaan ei kehdannut olla ottamatta sitä, ja noin 95% niistä kuiteista oli sitten pitkin sitä kassahihnaa ja kassanpäätyä. Sadesäällä niitä sai irroitella irti rapaisesta lattiasta. Ai jeesus että keittää vieläkin.”

“Meillä kävi kerran niin, että asiakas ei tahtonut kuttia kun siltä kysytiin ja sitä ei silloin asiakkaalle annettu. Tässä kohdassa tarkastaja ilmoitti, että "Se ei ole asiakaan päätettävissä tahtooko se kuitin vai ei.”

- Kuitteja vaikka väkisin

Internetin Hannu Karpo löytyy osoitteesta: https://lupaviidakko.fi/