TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on Helsinki.
Pian viisi vuotta täyttävä Patrona oli perustettaessaan yksi ensimmäisistä uuden aallon meksikolaisista ravintoloista Helsingissä. Viime vuonna se myytiin ja tämän jälkeen paikka on saanut kävijöiltä sekä ruusuja että risuja. Itse olen vuosien varrella käynyt muutaman kerran Patronassa ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Nyt lähdimme katsomaan oliko ravintola muuttunut ja testaamaan juuri valmistunutta uutta menua.
KUUMA TUNNELMA
Kontrasti oli melkoinen kun astuimme viileänä tammikuisena iltana sisään Patronaan. Vaikka paikka ei ollut läheskään täynnä, niin silti tunnelma oli kuin Tijuanassa; iloista puheensorinaa ja yleistä hälinää, avokeittiöstä leijaileva herkullinen tuoksu ja pienehkön ravintolan ääriään myöten täyttävä lämpö. Suosittelenkin itseasiassa pukeutumaan niin, että pystyy keventämään lyhythihaiselle, sillä Patronassa on todella kuuma ja tulinen ruoka ei taatusti helpota tilannetta.
Tunsimme olomme heti hyvin tervetulleiksi. Meidät ohjattiin ovelta oitis pöytäämme ja saimme listat eteemme. Tarjoilija puhui englantia, mikä on nykyään aika normaalia pääkaupunkimme etnisemmissä ravintoloissa ja on ollut Patronassa tuttua alusta asti. Varmasti tämäkin on omiaan lisäämään kansainvälistä fiilistä. Ravintolassa istui varsin kirjavaa väkeä; ryhmä opiskelijatyttöjä, seniorimpi rouva aikuisen poikansa ja miniänsä kanssa, erilaisia ja -ikäisiä kaveriporukoita sekä pariskuntia.
Tilasimme alkuun cocktailit. Itse valitsin reilun kymmenen juoman listalta Sol Negron, joka on Patronan versio Averna Sour -drinkistä. Seuralaiseni tiedusteli alkoholittomia aperitiiveja ja kävi ilmi, että useampaa listan juomaa voidaan rakentaa myös ilman prosentteja. Valituksi tuli mojitomainen Picante Y Fresco. Kummatkin juomat maistuivat, mutta hyvin freesi ja chilinen holiton liemi kenties jopa paremmalle.
CHILIVETTÄ – MEKSIKOLAISTA CEVICHEÄ
Aperitiivien nauttimisen ohella saimme tilattua alkupalat ja nämä saapuivatkin verraten nopeasti. Perinteinen nacho-salsa-guacamole-setti sekä lohi-aguachile, joka on meksikolaisten voimakkaasti maustettu versio cevichestä. Lime-habanero -liemessä raakakypsynyt lohi oli annoksena paitsi kaunis niin myös erittäin herkullinen. Tämän kanssa nautittavaksi tarjoilijamme suositteli espanjalaista Blanc de Pacs -luomuvalkkaria ja tuo hedelmäinen viini kieltämättä sopi todella hyvin raikkaan ja tulisen alkuruoan ohelle.
Pääruoaksi valitsin kuningasrapua ja Pipian Verdeä, joka on kurpitsansiemeniin ja tomatilloihin (ei tomaatteihin) pohjautuva klassinen meksikolainen kastike. Annos oli jälleen näyttävä, mutta maultaan se ei valitettavasti yltänyt vanhojen Patrona-suosikkieni tasolle ja niin maukkaan alkuruoan jälkeen jäi hivenen vaisuksi. Sen sijaan seuralaiseni tacot revityn kanan kera olivat kuulemma mehukkaita ja ihania. Kooltaan kummatkin annokset olivat erittäin runsaita.
BACK TO THE ROOTS
Pääruoat syötyämme kello lähenteli kymmentä ja Patrona oli jo sen verran hiljentynyt, että kehtasimme pyytää meistä hyvää huolta pitänyttä ja iloisesti meille tarjoillutta Juan Pabloa juttusille. Tiedustelimme muun muassa millaisia ajatuksia on uuden ruokalistan takana ja millaisia muutoksia on tehty omistajanvaihdoksen jälkeen. Juan Pablo osasi kertoa, että tuore menu on meksikolaisen pääkokin suunnittelema ja linjana on paluu juurille. Tacotkin kun ovat alkaneet kärsiä samanlaista inflaatiota kuin sushit jo aiemmin, niin nyt olisi tarkoitus tehdä entistäkin autenttisempaa meksikolaista. Ruokaa, joka maistuu sikäläisten isoäitien tekemältä, mutta näyttää paremmalta.
Keskustelumme koventuneesta kilpailusta uusien ravintoloiden myötä keskeytyi iloiseen huutoon läheisestä pöydästä. Kosinta! Sormus nimettömään ja vilpittömän onnelliset ilmeet. Meillä on ollut täällä oikein hyvä ilta, mutta eräillä taitaa olla vielä astetta ikimuistoisempi. Onnea heille.
Juan Pablo mainitsi vielä, että menuja viilataan edelleen ja palautteeseen reagoidaan. Listalle on myös palaamassa neljän ruokalajin tasting menut, joita ei vielä ollut saatavilla. Hän myös suositteli tekemään pöytävaraukset Patronaan ajoissa, sillä pieni ravintola täyttyy usein isommista ryhmistä.
Mukavan rupattelutuokion jälkeen olo oli edelleen hyvin kylläinen, mutta tilasimme makeaa siihen toiseen mahaan. Oma valintani oli Lime-piiras, vaan Juan Pablohan saikin minut vaihtamaan sen paahtovanukkaaseen mustikkakastikkeella ja pähkinämuruilla. Eikä vaihtaminen jäänyt harmittamaan, sillä vanukas oli kerrassaan suussa sulava. Seuralaiseni nautti kevyemmän limesorbetin, joka oli ihan hyvää, mutta ei mitenkään yllättävää.
SUMMA SUMMARUM
Kuten alkuun mainitsin, Patrona on jakanut kovasti kävijöiden mielipiteitä omistajanvaihdoksen jälkeen. Nyt voin omasta puolestani todeta, että pidin vanhasta Patronasta ja pidän uusiutuneesta myös. Tunnelma on pysynyt hyvin samanlaisena. Annokset ovat toki muuttuneet, mutta makumaailma ei paljoakaan. Jos pidät chilistä, limestä ja korianterista sekä haluat hieman Meksikon lämpöä räntäpäivien keskelle, niin Annankadulta löydät varmasti hetken helpotuksen.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Clarion-hotellien yhteyteen Helsinkiin sekä Vantaalle avautuneet Marcus Samuelssonin suunnittelemat Kitchen & Table -ravintolat herättivät jo ennen avajaisia paljon kiinnostusta – ja avaamisen jälkeen paljon loppuunvarattuja iltoja – joten myös TableOnline lähti katsastamaan mistä ravintoloissa mahtaa olla kyse.
Talon kekseliäitä cocktaileja
Ravintolatila Jätkäsaaren Kitchen & Table Helsingissä on sisustettu skandinaavisen pelkistetysti, jolla on saatu avara tila kauniin kutsuvaksi. Onpa sisustuksen sekaan ripoteltu myös humoristisia elementtejä ja hauskoja ideoita. Ravintolan ikkunoista avautuvat maisemat ovat Jätkäsaaressa maininnan arvoiset ja niihin pääsee tutustumaan tarkemmin myös hotellin yläkerran cocktailbaarissa.
Hot Doggi Dog ja Fried Chicken Bites
Alakerrassa sijaitsevaan ravintolaan mahtuu kerralla useita seurueita, osaa pöydistä tosin varataan hotellin asiakkaille. Ruokalista on suuri, niin annosten lukumäärän, kuin fyysisen kokonsakin puolesta ja makukirjoa on valittavana ravintolan idean mukaisesti paikallisten pientuottajien tuotteista aina New Yorkin kaduille saakka. Snackseista ja alkuruoista kokoamassamme alkupalavalikoimassa ravintolan ideana toimiva ”Harlem kohtaa Helsingin” avautuu lisää. Snack-kokoisista annoksista valikoidussa Fried Chicken Bitesissä (8€) kana on rapea, mutta siinä on silti mukavasti rasvaa. Ohessa tarjoiltu salsa on ihanan tuoretta ja majoneesi sen kaverina mukavan mietoa. Hauskasti nimetyn Hot Doggi Dog -hodarin (6,50€) makkaran tulisuutta taittaa erinomaisesti katkarapusalaatti, joka on mehevä sekä yllättävä lisä. Yrtit raikastavat annosta sopivasti ja erikoisplussa täytyy antaa hodarin sämpylästä, joka on kivan rapea, eikä liian pulla. Alkuruokien puolelta valittu The Tartar (12€) on yllättävä, jopa erikoinen, mutta myös erinomainen. Itse liha on hyvää ja lisäkkeinä olevista wasabista ja inkivääristä johtuen annoksesta välittyy sushimaisuus, joka toimii! Annoksessa on myös melkoinen kasa perunalettuja, jotka ovat kuin toisesta maailmasta, joka taas muistuttaa ravintolan ydinajatuksesta. Perunaletut ja tartar ovat kokonaisuutena raskas, mutta maut toimivat hyvin yhteen. Suolaa annoksessa on riittävästi ja kiitos wasabin ja inkiväärin siinä on paljon muitakin makuja. Paistinpannulta tarjoiltu tartar on leikkisä ja hieno idea!
Tartar inkiväärillä ja wasabilla
Alkuruokien kanssa meille tarjoillaan lasit kuohuvaa, mutta myös ravintolan cocktailit olisivat olleet ehdottomasti suosittelemisen arvoisia. Pääruokia valitessa pääsemme tutustumaan myös näihin talon kekseliäisiin juomiin. Hauskasta cocktail-listasta valittu Jackie Brown on rehevä, mausteinen, jopa uskalias ja se maistuu itsetehdyltä. Kaveriinsa verrattuna mieto Paloma on aivan erilaisesta makumaailmasta ja on jopa aika laimea juoma. Cocktail-valikoima ravintolassa on hyvä se sisältää sekä klassikoita että ihan uusia, ravintolan omia juttuja. Mummonkurkkuja sisältävää drinkkiä olisi kannattanut ehdottomasti suositella jo heti alkuun, se olisi toiminut hyvin ruokahalunherättäjänä.
KT Kimchi Burger on yksi ravintolan suosituimmista annoksista, syystäkin
Kitchen & Tablen suosituimpiin annoksiin kuuluvassa KT Kimchi Burgerissa (18€) liha on mehevää ja miedosti maustettua. Hampurilaisen välissä olevassa kimchissä taas on paljonkin potkua ja se tekee hampurilaisesta mehevän ja erilaisen. Burgerin kanssa tarjoiltujen ranskalaisten maustamiseen on käytetty tulista mausteseosta, kivan poikkeuksellista.
Butcher’s & Gardner’s flank steak
Butcher’s & Gardner’s -annoksen (27€) kylki näyttää kauniille ja hyvin kypsyneelle ja se onkin myös erinomaisen makuista. Tomatillo- ja jalapeno-salsa on hauska ja erilainen lisäke. Annoksen toiseksi lisäkkeeksi saa valita ranskalaiset tai salaatin, joista sivusalaatti yllättää positiivisesti. Se on ihanan raikas ja rapea, juuri sellainen salaatti, joka kannattaa kattaa tähän annokseen. Viiniksi suositeltu Fog Head Pinot Noir sopii lihaisiin pääruokiin mainiosti.
Italian neighbor Helsingin Meijeriliikkeen jugurtilla
Italian Neighbor -jugurttipannacottajälkiruoassa (10€) on kaikki kohdallaan. Tyrni tuo annokseen pirskahtelevaa raikkautta ja lakritsista leviää suuhun ihanan hento mutta täyteläinen jälkimaku. Annoksessa on lisänä hunajakennoa, joka toimii aina. Pekaanipähkinäannos (10€) on pähkinäisen runsas ja täyteläisen tahmea, jota yrtit raikastavat. Vaikkei muissakaan eteen kannetuissa annoksissa ole valittamista, ovat jälkiruoat ehdottomasti illallisen parasta antia. Jälkiruokaviineiksi suositellut italialainen vaaleampi Hekate Passito sekä Dow’s Nirvana portviini sopivat annoksiin pisteeksi iin päälle.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Pacific7 on Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva ravintolakokonaisuus. Baarin puolella rentoa menoa ylläpitää vaihtuva tarjonta live-musiikkia ja urheilua isoilta screeneiltä. Päivisin rauhallisessa ja tilavassa ravintolassa tarjoillaan noutopöytälounas ja lounasajan ulkopuolella listalta löytyy mainio kattaus runsaita annoksia, joissa vilahtelee erilaisia etnisiä makuja. Ruokalista on napakan tiivis, mutta valinnanvaikeus iskee silti. Haluamme kaikkea!
Palvelu ravintolassa on erinomaisen huomaavaista, mutta silti rentoa. Meille annetaan hyvin aikaa tutustua listaan ja siihen kehotetaan paneutumaan rauhassa Ron de Jeremyn kanssa. Pacific7:n erikoisuuksia on drinkeissä käytettävät Ron de Jeremyn ginit ja rommit. Ginipohjainen drinkki tarjoillaan kalamaljaa muistuttavasta lasista ja sekaan lisätään tonic-vettä, rosépippuria, kanelia sekä appelsiininkuorta. Joulukausi maistuu myös toisessa juomassa, johon Ron de Jeremyn 15-vuotias XO-rommi saa seurakseen glögiä, karpalomehua, sitruunaa ja limeä. Juomavalikoima on muutenkin oikein mainio, erikoisoluina hanasta suositellaan lakritsa-portteria tai vehnäolutta, jotka ovat molemmat suomalaisia.
Ruokalistasta on vaikea valita mieleisiä ja päätämme syödä vähän kaikkea. Alkuun pyydämme kokoamaan annoksen listan snacks & sides -osiosta. Pöytään kannetaan rapeita perunankuorista tehtyjä sipsejä, pikkelöityjä kauden kasviksia, rapeaksi paistettua kukkakaalia sekä steam buneja. Bunit maksavat 8€ ja muut sivusyömiset hyvin maltillisesti 3,5€ kappale. Koska naposteluun tarkoitetut sormisyötävät eivät ole annoksina erityisen isoja, otamme alkuun myös keittiöstä suositellun Kingi beeffi -salaatin (15€). Salaattikaan ei ole suurensuuri ja se toimiikin parhaiten juuri snacks & sides -annosten rinnalla tai pieneen nälkään. Ruokaisuutta annokseen tuo pohjalta löytyvä perunasalaatti. Annos on kaunis ja kesäisen keveä, jopa raikas, vaikka liha onkin nimensä mukaisesti annoksen kingi. Myös salaatissa on käytetty hyväksi pikkelöityjä kasviksia, joissa on mukavan miedosti makua. Etikka ei hallitse liikaa vaan kasvikset ovat peräti hieman makeita.
Kingi beeffi -salaatti pieneen nälkään
Pienistä sormisyötävistä koottu annos näyttää turmiollisen houkuttelevalle ja ulkonäön lisäksi myös maussa on kaikki kohdillaan. Perunankuoret ja kukkakaalit ovat pelkistetyn yksinkertaisia ja niiden kanssa tarjoiltavat lisukkeet toimivat hyvin; tahini on sopivan mieto ja sen pähkinäisyys on kukkakaalille mainio makupari. Perunankuoria on kiva dipata aioliin sekä korianterimajoneesiin, jossa korianteri tulee esiin mukavan mietona. Ja ne Steam Bunit! Useita höyrytettyjä possusämpylöitä elämänsä aikana syönyt avec ei ylisanoja säästellyt. Kertoipa hän Pacific7:n versioiden maistuvan melkein samalle, kuin millaisia saa New Yorkin parhaimmista bun-paikoista korealaisten kokkien tekeminä. Alkuun kaadettu Jacob's Creek Reserve Barossa Riesling toimii mainiosti annosten kanssa.
Snacks & Sides ja Steam Bunit laudalla
Alkuruokien ollessa pieniä ja aika keveitä, ovat pääruoat eri maailmasta. Annokset ovat isoja ja tuhteja. Perinteinen meksikolainen kanapata, Pozole (19€), hurmaa kirpeydellään. Maku on todella raikas, vaikka avokado, smetana ja maissi tuovat ruokaisuutta annokseen.
Kivan kirpeä Pozole
Lohiannoksessa (21,50€) riittää syömistä. Kala on hyvää, se on grillattu kivasti ja sitä on paljon. Kalan kaverina on käytetty trendikkäästi myskikurpitsaa ja lehtikaalia. Punaviiniksi suositellaan Jacob's Creek Reserve Barossa Shirazia, joka sopii pääruoille erittäin hyvin.
Paahdettua inkivääri-sesamlohta
Koska jo alusta alkaen ilta lähti överimmälle linjalle, annetaan sen jatkua. Talon burgereita kehaistaan erinomaisiksi, joten pitäähän sitäkin kokeilla. Savupekonihillokkeella kruunattu hampurilainen toimii ja hilloke tekee burgerista mehevän erilaisen. Savun maku on silti maltillinen, sitä ei ole liikaa. Tämäkin annos on iso, nälkä lähtee varmasti.
Burgeri savupekonihillokkeella
Pacific7 on tähän asti ylittänyt odotuksensa annos annokselta, eivätkä jälkiruoatkaan tuota pettymystä. Xoxocolate -kakku (9€) kolmesta suklaasta ja maapähkinävoista on kunnon pähkinäpamaus! Maapähkinämousse on ihanaa; yhtä aikaa makeaa, suolaista ja rasvaista. Vaniljajäätelö on tarpeellinen lisä ja se raikastaa annoksen. Toinen jälkiruoka, valkosuklaata, vadelmasorbettia ja lakritsia sisältävä Lèlle (6€), on täysi kymppi. Valkosuklaa-namelaka ei korostu liian makeana, sillä vadelmasorbetti tuo sen rinnalle raikkautta ja lakritsa suolaisuutta. Paahdettu valkosuklaa kruunaa kaiken, se rouskuu kivasti hampaissa muuten pehmeässä annoksessa. Näitä on pakko päästä maistamaan pian uudelleen!
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan - on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Tällä kertaa vierailumme kohteena on luolaravintola Caverna, joka on erityisen kuuluisa brasilialaisista churrasco -lihavartaistaan ja japanilaisesta teppanyaki -kokkaustavastaan. Churrasco on brasilialaistyylistä grilliruokaa, joka valmistetaan erityisessä grillivartaassa ja sana teppan tulee japaninkielisestä sanasta rautalevy ja yaki tarkoittaa grillattua tai friteerattua. Kokki valmistaa siis annoksen kuuman rautalevyn päällä, yleensä asiakkaan nähden.
Sen lisäksi, että ravintolassa on tietojemme mukaan pohjoismaiden ainoa churrasgueira eli varrasgrilli, sekä churrasgueiro, vartaita valmistava kokki, on saliin palkattu myös pasadore, joka kiertelee salissa vartaan kanssa, veistäen siitä lautasellesi haluamasi kokoisia annoksia.
Saapumisestamme lähtien, koko ilta tuntuu siltä kuin olisimme ulkomailla ja päätyneet lomakohteemme suosittuun ravintolaan. Ensin sitä saapuu hieman hämmentyneenä hyvin valoisaan kellarikerrokseen, etkä oikein tiedä miten kaikkeen tulisi suhtautua ja seuraavaksi löydät itsesi opastetulta turistikierrokselta!
Ensin jotain eksoottista ja raikasta!
Ja ennen kuin huomaatkaan, olet pulassa ylitsevuotavan ruokatarjonnan kanssa! Sillä se, jos mikä, on noutopöytäruokailun haaste: miten selviän tästä ilman, että syön liikaa ja miten varmistan, että osaan valita ruokataivaasta juuri ne parhaat herkut? Onneksi ravintolapäällikkö Antti Ruotanen oli antanut hieman vinkkejä etukäteen, muuten varmaan kiertäisimme edelleen buffetia ympäri ruuanhimosta kiiluvin silmin.
Kuulet ympärilläsi niin suomea, englantia, saksaa kuin espanjaakin, kuten kunnon turistikohteessa konsanaan ja asiakaskunta on monenkirjavaa opiskelija- ja kaveriporukoista aina perheisiin ja turisteihin asti.
Tilaaminen tapahtuu pöytään tuotavan padin avulla. Päästäksemme alkuun, opastaa hovimestarimme huolellisesti, miten laitetta käytetään. Apua, näin teknistä tilaustilannetta minulla ei aiemmin ole ollutkaan, vaikka tapa on hyvin yleinen ulkomailla!
Tilaukset tehdään padilla
Aperitiiveista nauttiessamme , tarjoilija avaa tilaamamme viinipullon ja olemme valmiina koitokseen! Iltamme sujuu tästä eteenpäin hyvin selkeän kaavan mukaan: käymme buffetista noutamassa haluamamme tuotteet, siirrymme pöytään ruokailemaan ja toistamme tämän lukemattomia kertoja illan aikana! Osa tuotteista on heti valmiina nautittavaksi kuten keitto, sushit ja erilaiset kylmät alkupalat, mutta suuri osa raaka-aineista on esillä vain sitä varten, että valitset niistä mieleisesi teppanyaki-kokin kypsennettäväksi. Henkilökunta keräilee tyhjiä lautasia edestämme parhaansa mukaan ja täyttää viinilasimme säännöllisin väliajoin.
Vuosikerrat rivissä!
Kumpikin meistä pitää sushista, joten skippaamme salaattipöydän ja siirrymme suoraan asiaan. Testi-iltana sushit ovat raikkaita ja tuoreita. Tarjoiluvadit ovat vuorotellen tyhjinä, kun innokkaat illastajat täyttävät lautasiaan. Nigirit pysyvät hyvin kasassa ja makirullissa on mukavan napakka koostumus. Soijan sekaan lorautamme buffetista löytynyttä makeahkoa lientä ja tulemme vahingossa luoneeksi illan suosikkikastikkeemme!
Salissa on useampi buffet-pöytä ja jossain vaiheessa iltaa etenemisemme hidastuu uhkaavasti. Housujen nappi kiristää ikävästi ja muutenkin olo on epäilyttävän pinkeä?!
Tämä toteamus vaarantaa lähes kokonaan suunnitelmamme, sillä emme ole ehtineet maistamaan lähellekään kaikkea mitä aioimme. Niinpä joudumme tekemään pikaisesti pienen muutoksen suunnitelmaamme ja päätämme harkita tästedes valintojamme hieman tarkemmin.
Sushi-buffan antimia
Emme kuitenkaan epäröi, kun churrasco-varras tuodaan pöytäämme. Tuo ihanan rasvainen, tirisevä pala suussa sulavaa picanhaa ( Picanha on ruohon osa, joka löytyy eläimen selkäpuolelta, hännän juuresta.) leikataan pöydässä lautasellemme ja en voisi olla onnellisempi! Tämä paikka on todellinen liha- ja grilliruokia rakastavan taivas! Toki osa lihasta on kypsempää kuin muu, mutta suurin osa on ihanan punertavaa ja mehukasta. Kastikkeeksi riittää hyvin pöytään ilmestynyt talon oma versio chimichurrista, jossa yritit, valkosipuli ja sitrus sekoittuvat miellyttävästi ja antavat hienon säväyksen lihalle.
Seuraavana vuorossa on teppanyaki, jota olemme lihavartaan ohella hartaasti odottaneet. Illan teppanyaki-kokki on myös aivan omaa luokkaansa! Hyväntuulinen showmies, Rodolfa, jaksaa viihdyttää ja naurattaa asiakkaitaan. Loppuillasta käy ilmi, että hän on myös mitä mainioin laulaja ja haastammekin toisemme jossain hamassa tulevaisuudessa tapahtuvaan leikkimieliseen karaoke-kisaan. Ja tiedoksi teille kanssalaulajille: Cavernasta löytyy äänieristetty pieni karaoke-huone, jonne voi siirtyä illallisen jälkeen tai jonka voi halutessaan vuokrata omalle seurueelleen! Tätä aion testata ystävieni kanssa pian!
Kun viimein koittaa jälkiruuan aika, on selvää, että nyt on oltava varovainen. Pulppuava suklaalähde, tuo viikonloppujen syntinen jälkiruokaherkku, vetää kuitenkin puoleensa magneetin lailla, emmekä voi vastustaa kiusausta: dippailemme hedelmiä ja keksejä syntiseen kaakaolaavaan. Muut makeat jätämme suosiolla odottamaan seuraavaa vierailukertaa.
Ihana teppanyaki-annoksemme!Syntinen suklaalähde
Cavernan valikoimaan on listattu myös tuttuja à la carte-annoksia, mutta mielestäni kyseinen lista on jokseenkin turha tässä ravintolassa. Jos halutaan nostaa esiin talon spesialiteetteja; lihavartaita ja teppanyakia, miksi sekoittaa pakkaa? Liian laajaan ruokalistaan on moni ravintolatoiminta kompastunut ja buffetissa on kyllin valikoimaa kaikille.
Caverna sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa, Yliopistonkadulla. Sijainnin tulisi kaiken järjen mukaan olla todella ihanteellinen, mutta jostain syystä kyseisen kiinteistön historia ravintolatoiminnan saralla on ollut tähän mennessä jokseenkin pitkä ja kivikkoinen. Osoitteessa on toiminut niin salsaravintola kuin karaokekuppilakin ja pihvilihaakin on jo tarjottu aiemmin monessa eri muodossa. Miksi siis tällä kertaa kaikki olisi toisin?
Ehkä siksi, että tällä kertaa asiakkaat tuntuvat viimeinkin olevan valmiita tällaiselle konseptille. Lisäksi ravintolan buffet-valikoimassa on totisesti jokaiselle jotakin, eikä hinnankaan pitäisi olla esteenä.( 38€, syö niin paljon kuin jaksat! )
Suosittelen paikkaa erityisesti isommille seurueille, sillä ravintolassa on runsaasti tilaa ja buffet-tyyli soveltuu suurien seurueiden illanviettoon hyvin. Pikkujoulut, syntymäpäiväjuhlat, yritysjuhlat, tyttöjen ilta -you name it- tänne mahtuu kyllä! Toki perjantai- ja lauantai-illat ovat jo näin loppuvuodesta kysyttyjä, joten suosittelen tekemään ajoissa varauksen!
Millainen iltamme sitten kokonaisuudessaaan oli?
Ilta oli kerta kaikkiaan sydämellinen ja todellinen irtiotto perusravintolavisiitistämme. Kaiken ei aina tarvitse olla aseteltu millilleen lautaselle eikä kaikki ole aina sitä miltä näyttää. Kun itse saapuu paikalle avoimin mielin, voi kitschinkin ulkokuoren alta löytyä ravintolaelämys vailla vertaa!
Cavernan tulisi ehdottomasti ratsastaa lihavartaiden ja teppanyakin lisäksi myös palvelualttiilla ja vieraanvaraisella henkilökunnallaan.
He tekivät illastamme juuri niin onnistuneen kuin se oli!
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Bröd on maijaillut Punavuoressa Bulevardi 26:ssa Hotel Indigon yhteydessä noin vuoden päivät. Nyt kuitenkin vuoden vaihteen tienoilla ravintola uudisti konseptiaan yhdessä uuden keittiömestarin, Jarmo Pihkalan, kanssa. Jarmolla on pitkä historia keittiössä hääräämisestä, yhteensä kunnioitettavat 36 vuotta. Kokemusta on kertynyt mm. Le Havresta (Seurahuone) sekä Lähi-idästä, jossa Jarmon maustamistaidot ovat hioutuneet nykymuotoonsa.
Keittiössä Jarmo arvostaa maanläheisiä, vain muutaman komponentin annoksia. "Brödin ruoka suunniteltiin uuden menun myötä helpommin lähestyttäväksi. Perinteet kunniaan ja turha kikkailu jätetään pois, pääraaka-aineita korostetaan esimerkiksi kastikkeilla sekä lisäkkeillä.", Jarmo tiivistää.
"Karitsanpotka on esimerkiksi maustettu hieman kanelilla. Tälläinen kevyt maustaminen on jäänyt käteen Lähi-idästä jossa ruoka ei välttämättä ole maustettu tulisesti" Jarmo lisää.
Uusi ruokalista on täynnä helpommin tunnistettavia annoksia sekä pitkistä maistelumenuista on luovuttu. 3-ruokalajin Menu Bröd vaihtuu kuukausittain ja saattaa sisältää annoksia ruokalistan ulkopuolelta. Ruokalista on sopivan lyhyt, joskin sisällöltään hieman tylsähkön kuuloinen. En kuitenkaan halua tehdä hätäisiä johtopäätöksiä, juurihan Jarmo kertoi jättäneensä kaikki kikkailut pois. Lautaselle ei ole käytännössä tarkoitus ilmestyä mitään mihin pitää tokaista mikähän helkkari tuokin on?
Mikä Bröd sitten on? Bistroksi sitä ei voi kutsua vaikka assosiaatioita siihen suuntaan saattaa syntyä. Bröd ei myöskään ole fine dininga. Annokset ovat suomalais-skandinaavisia pienellä kansainvälisellä twistillä sekä reilun kokoisia. Hinta on kohdallaan, esimerkiksi Menu Bröd (39,50€) antaa rahoille erinomaisen vastineen.
ALKUUN samettista maa-artisokkakeittoa. VIINI Trimbach Riesling, Alsace. Taustalla Brödin herkullinen leipävalikoima. / PÄÄRUOKA Meri-Lapin Karitsanpotkaa, palsternakkapyrettä. VIINI Ogier Crozes-Hermitage Heritages Syrah
Aperitiivit hoidettiin cocktailin muodossa. Brödissä cocktaileja voi selata hauskasta kuvilla varustetusta cocktail-listasta. Cocktailit ovat käytännössä valmiita sekoituksia, kuitenkaan drinkkipohjissa ei ole kyse mistä tahansa sekoituksista, niiden takana ovat Son of a Punchin (Liberty or Death, 100 Dogs, Trillby & Chadwick) cocktailvirtuoosit.
Brödin paikan päällä paistetut leivät tuodaan pöytään pikaisesti. Valikoimasta löytyy aprikoosi-, porkkana- sekä saaristolaisleipää. Varsinkin aprikoosileipä oli lähes täydellistä! Leipätarjoilu jäi kaipaamaan sormisuolaa sekä leipälautasta, nyt ei tiennyt mihin leivän olisi luontevasti laskenut alas.
Alkuun samettinen maa-artisokkakeitto höystettynä muutamalla salaminpalasella. Keitto oli herkullista, kuten salamitkin vaikka jäimme hieman pohtimaan niiden tarpeellisuutta annoksessa. Alsacen alueelta tullut Trimbach Riesling oli erinomaista vaikkakin sitä tarjoiltiin valitettavasti liian lämpimänä. Pääruokana ollutta pitkään haudutettua Meri-Lapin karitsanpotkaa nautittiin pitkään, hartaasti sekä varoen. Luu irtosi lihasta ajatuksen voimalla kuten pitääkin. Hyvällä tavalla yksinkertaisesta annoksesta kaikki ĺautaselta löytyneet komponentit olivat siellä oikeutetusti. Jarmon Lähi-idässä hioutunut maustamistekniikka toimii annoksissa erinomaisesti. Kanelilla twistattu karitsanpotka antoi juuri oikeanlaisia makuvivahteita kumminkaan peittämättä karistan luonnollista makua. Ranskan Rhonesta peräisin oleva Syrah kruunasi kokonaisuuden, suosittelemme!
Molemmat valitsemamme jälkiruoat: Mustalla teellä maustettu Crème Caramel sekä Brödin sorbettivalikoima, vaniljaviikunoita. VIINI Brown Brothers Orange Muscat & Flora.
Jälkiruoaksi otimme tarkoituksella eri vaihtoehdot. Minua kiinnosti nähdä minkälainen on Brödin sorbetti, ystäväni valitsi Mustalla teellä maustettu Crème Caramelin, joka saikin osakseen kovaa ylistystä. Musta tee tasapainotti sopivasti makeaa jälkkäriä sekä kirpeät punaherukat saivat hymyjen saattelemaa peukkua. Sorbettivalikoima oli hyvä, joskin olisin kaivannut enemmän marjaisaa raikkautta sekä jäämäistä rakennetta.
Muutama huti tai omituisuus ei vaikuttanut illallisen lopputulokseen jota voikin hyvillä mielin kutsua onnistuneeksi. Uudistunut Bröd hakee ruoissaan selkeämpää linjaa. Kaikki kikkailu ja fine dining -meininki ei kuulu Jarmon keittiöön. Nämä muutokset keventävät keittiön painetta sekä antavat mahdollisuuden keskittyä olennaiseen, annoksen valmistamiseen oikein. Ilmapiiri on rento eikä jäykistely kuulu Brödiin. Olen testannut Brödiä myös entisessä muodossaan, annokset olivat pienempiä sekä vaativat keittiöltä paljon isomman panostuksen per pöytäseurue. Vanhan konseptin pitkä maistelumenu oli erinomainen mutta ravintolalle ongelmallisempi. Vaikka Bröd ei nykymuodossaan tuonut mitään jalat alta vievää WOW-efektiä, on linja selkeämpi ja siihen tässä muutoksessa on nimenomaan pyritty: tehdään joku asia tuhat kertaa hyvin ja tasalaatuisesti mielummin kuin otetaan turhia riskejä asiakkaan kustannuksella.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Hakaniemeen on hiljattain noussut uusi cocktailbaari sekä ravintola nimeltään BRO. Ravintolan nimi lausutaan 'bruu', joka viittaa siltaan eikä veljeen, eli niihin parhaisiin kavereihin, joiden yleinen kutsuhuuto on "Hey bro!". BRO avasi ovensa virallisesti 19. joulukuuta 2015, joka suoritettiin tarkoituksella kaikessa hiljaisuudessa keskellä joulua. Näin menua, palvelua ynnä ravintolan kokonaisuutta päästiin testaamaan rauhassa.
Miltä BRO sitten näyttää? Sanalla sanoen sisusta on upea, se sisältää paljon tutkittavaa sekä ihmeteltävää. Kuparia, tumman sinisiä tuoleja, tumman ruskeaa väriä kaikkialla, upea pitkä baaritiski, katosta roikkuvat lamput sekä JBL:n kaiuttimet. Mikään ei tavallaan täsmää, hyvällä tavalla. Noin 240 paikkainen ravintolasali on avoin sekä varmasti korkeimpia saleja Helsingissä. Pöytiä on sijoitettu ympäri salia, niitä erotellaan erilaisilla kiinnostavilla sisustuselementeillä, esimerkiksi isoselkänojaisilla tuoleilla sekä hyllyillä.
Äänimaailma on vaikuttava. Jättimäisessä ravintolasalissa ei kaiu sekä musiikki on toteutettu erinomaisella tavalla. Kaiuttimet roikkuvat joitain metrejä pään yläpuolella. Salin yläpuolelle on asetettu mikki joka mittaa melutasoa jatkuvasti, tätä kai kutsutaan jonkinlaiseksi galatoiminnoksi. Näistä syistä musiikki on kirkasta sekä äänenvoimakkuus on jatkuvasti erinomainen, se ei häiritse oman pöytäseurueen keskustelua millään tavalla. Sen lisäksi salin sekä viereisten pöytäseurueiden horina ei juurikaan kuulu. Musiikki ansaitsee myös erityiskiitokset. Musiikki soi taustalla erittäin chillinä loungemusiikkina kunnes siihen alkaa keskittymään. Tunnistin useita biisejä ruokailun aikana ja jos muutamalla sanalla pitäisi luonnehtia soittolistaa, tulisi mieleen sanat: skandinaavinen, lounge, indie. Soittolistassa onkin konsultoitu muutamaa helsinkiläistä DJ:tä.
BRO:n sali on valtava ja täynnä tutkittavaa, cocktailbaari houkuttelee istuutumaan. / Havut sekä cocktail-lista toivottavat lämpimästi tervetulleeksi. / Tulisija on upea, sen ympärillä mielellään nauttisi muutaman cocktailin. / Varaaja ilmoitetaan p
BRO:ssa kaikkialla kuljetaan maku edellä. Menuissa korostetaan cocktailien, oluiden sekä ruokien pääasiallisia makuja yhdellä tai kahdella sanalla. Toki menuissa kerrotaan tuotteista enemmän ja muutkin raaka-aineet pääosin listataan. Ruokailijan on tarkoitus tehdä nopeita ja helppoja päätöksiä itsenäisesti jo pelkkien makumaailmojen perusteella. "Ei voida esimerkiksi olettaa asiakkaan tietävän useiden kymmenien eri oluiden makuja ja tyylejä pelkästään nimien perusteella", kertoo BROn vetovastuussa oleva Jani Jernström.
"Päätöksenteosta sekä omien lempimakujen yhdistelystä tehdään ruokailijalle huomattavasti helpompaa", Jani täydentää. BROn henkilökunta mielellään kertoo tuotteista lisää ja auttaa valitsemaan sopivat ruoka- ja juomayhdistelmät. Viinin tai oluen sijaan ruoan kanssa nautittu annoksen makuja täydentävä cocktail ei ole nykyään mitenkään poikkeuksellista.
BROn cocktaileissa käytetään omatekoisia siirappeja. / Cocktailien raaka-aineet ovat houkuttelevasti esillä. / Roddy tarjoilee BROn näkemyksen Moscow Mulesta oikeaoppisesti kuparimukista.
Ravintolan yhteyteen tuli myös Hakaniemen ensimmäinen cocktailbaari. BRO signature cocktailit ovat vodkapohjaisia. Muitakin cocktaileja tietenkin tehdään ja asiakkaan toiveita mielellään kuunnellaan, baarimikot tykkäävät haasteista. Kokeilin mm. Moscow Mule tyyppistä drinkkiä, löytyy listalta nimellä GINGER. Drinkissä käytetty vehnäolut sisälsi hitusen banaanin makua, se mielestäni pilasi drinkin. Myöskään lime tai inkivääri ei tullut tarpeeksi esille cocktailista, osittain ehkä edellämainitusta syystä. Roddy kertoikin huomanneensa tämän epäkohdan ja mahdollista korvaavaa vehnäolutta ollaan mietitty. Myös drinkkilista on kauden raaka-aineiden mukaan vaihtuva.
Huomasin baarin seinällä ihan kohtalaisen rommivalikoiman ja aloin tilailemaan niistä erilaisia cocktaileja. Baaria pyörittänyt Roddy sai tehtävänantona läjän raaka-aineita, jonka jälkeen kerroin drinkin valmistustavan ja lisämaustamisen olevan hänen käsissään. Yksi näistä cocktaileista sisälsi mm. maustettua rommia, inkiväärisiirappia, paljon limemehua, ginger alea sekä jäämurskaa. Cocktail oli herrrrrrkullinen, ottakaa tämä listoille tai edes johonkin tiskin alle muistiin, kiitos. ;)
BRO Signature Cocktailit kustantavat 9 / 13 / 16€. Niissä käytetään tuoreita raaka-aneita sekä BROn siirappeja sekä mehuja, jotka valmistetaan paikan päällä tuoreista marjoista ja hedelmistä. Alkoholittomia cocktaileja eli mocktaileja on tarjolla yleensä aika harvassa. Brossa kaikki signature cocktailit on valittavissa alkoholittomana 9€ hintaan, joka on varmasti monelle tervetullut vaihtoehto!
Ekologisesti kierrätysmateriaaleista valmistetut työasut ovat Touchpointin käsialaa. Champagne de Castellane Brut nautiskellaan ostereiden kanssa. / Leipäkorista löytyy mm. voita lipstikalla sekä naturel. Brossa valmistettu tumma leipä on herkullista
BROn keittiöstä vastaa Joona Paananen. Joonan tiimissä on liuta ravintola-alan ammattilaisilla, jotka ovat kartoittaneet kokemustaan matkailemalla sekä työskentelemällä ympäri maailmaa. Vaikka BROn keittiö määritellään kansainväliseksi, on selkein lähestymiskulma ruokatuotteeseen tuoreet pohjoismaiset raaka-aineet sekä mahdollisuuksien mukaan hyödynnetyt luomu- ja lähiruoat.
Ruokalista koostuu kolmesta osasta. Makuja-menusta, joka sisältää 3 / 4 / 5 ruokalajia hintaan 42 / 54 / 68€. A la carte on sopivan lyhyt, 4-6 vaihtoehtoa per ruokalaji. Näiden lisäksi tarjolla on vielä ravintolan aukioloaikoina voimassa oleva rennosti-lista, jota esimerkiksi hyödynnetään iltapäivisin lounaan ja illallisen välissä. Jos tarkoitus oli tulla pelkästään cocktaileille ja alkaakin hiukoa, voi rennosti -listalta vetäistä naamariin jotain helppoa syötävää.
Fine de Claire -osterit oriental + naturell, viini: Champagne de Castellane Brut. / Alkupala numero kaksi, Punajuuri + vuohenmaito, viini: Black Cottage Sauvignon Blanc.
Ilta lähti rakentumaan cocktaileista baaritiskillä, jonka jälkeen suunnistimme pöytään. Osa seurueesta päätyi valitsemaan erikseen listalta, itse nappasin 5-ruokalajin makuja-menun viineineen. Menun voi ottaa myös kolmella tai neljällä ruokalajilla, jolloin asiakas saa koota makuja-menun sisältä itselleen sopivat annoskokonaisuudet esim. kaksi alku- ja yksi pääruoka tai kaksi pää- ja yksi jälkiruoka -tyylisesti.
Samppanjan siivittelemänä alkuun tarjoiltiin osterit orientalina- sekä naturellena. Oriental (soija, lime, chili, korianteri) ei jäänyt mitenkään erityisesti mieleen, naturelle sen sijaan toimi erinomaisesti!
Seuraavaksi pöytään tuotiin kasvisannos Punajuuri + vuohenmaito. Annoksen suositusviini oli Black Cottage Sauvignon Blanc, joka natsasi kasvisannoksen kanssa erinomaisesti. Soignon-vuohenjuusto sekä koko annos oli erinomainen, poislukien persiljasorbetti, joka liiallisella makeudellaan ei istunut viinin tai annoksen muiden komponenttien kanssa. Tarjoilijahenkilökunta jo ennalta arvasi kommenttini koskien sorbettia, sitä onkin kuulemma jo aikaisemmin viilailtu, näemmä ei tarpeeksi.
Ensimmäinen pääruoka, myskikurpitsaravioli muskottivoikastikkeella oli mahtisuoritus! Raviolit olivat juuri sopivasti al denteksi jätetty sekä annoksen maut olivat selkeät. Kuvittelin ennakkoon punajuuri + vuohenjuustoalkupalan varastavan shown, olinpas väärässä. Tšekkiläinen Cuvée 4 Fantome natsasi annoksen kanssa oikein mahtavasti. Vaikka viinissä on yllättävän paljon jäännössokeria, ainakin tuotekuvauksen perusteella (28,6 g/l), löytyy siitä sopivasti hapokkuutta tasapainottamaan makeutta.
Alsacen alueelta tuleva Arthur Metz Gewürztraminer lupasi hyvää, vaikkakin annoksena oli kananpoikaa, joka on ainakin omaan korvaan tylsähköltä kuulostava annos verrattuna makuja-menun muuhun tarjontaan. Pöytään tuodaan panko-paneroitu kananpoika, papaijasalaatti, maleasialainen vihannescurry -annos. Kana-annoksen valmistusmenetelmässä on otettu vaikutteita KFC:stä, brändi jonka suurin osa varmasti tietää. Annos oli hyvä, mutta ei mitenkään mieleenpainuva, ehkä odotukseni nousivat liian korkealle viinin takia. Annoksessa oli yksi selkeä kompastuskivi, malesialainen vihannescurry hukutti liikaa viinin makuja sekä hapokkuutta.
Suosittelemme muuten myös testaamaan pääruokaa poro + kataja! Annoksen saapuessa pöytään leppäsavun tuoksu on valloittava sekä poro suussa sulavan mureaa!
Illan viimeinen osuus häämöttää. Tilaamme pöytäseurueen kesken jälkkärit niin, että pääsemme maistamaan koko tarjonnan. Oma jälkkäri oli menuun sisältyvä pistaasikakku inkiväärigellatolla. Kakku oli muistaakseni valmistettu ilman kananmunaa tai maitoa. Teoriassa kiva idea, mutta nyt kakku oli niin kova ettei sitä meinannut saada luontevasti lusikalla pilkottua. Inkiväärigellato oli herkullinen, silti hitusen jäin kaipaamaan lisää inkiväärin potkua. Vaikka en ikinä ole ollut portviinin ystävä, sopi Burmester Tawny Port annokseen erinomaisesti.
Kolme muuta pöytään tuotua jälkkäriä aiheuttivat hieman annoskateutta, varsinkin suklaa + aprikoosi, joka vei selkeän voiton ainakin näyttävyydessä. Ternimaito + sitrus -annoksessa oli aivan mahtavat värit. Päärynä + kaneli -annoksen tarte tatin oli maultaan erinomainen, mutta rakenteeltaan hieman liian sitkeää, tämä aiheutti lieviä ongelmia lusikkaa ja haarukkaa käyttäessä.
Uutuusravintola BRO vakuuttaa monipuolisuudellaan sekä cocktailbaarina että ruokaravintolana. Sisustus, musiikin äänenlaatu sekä soittolista muodostavat viihtyisän kokonaisuuden.
BRO oli kokemuksena erittäin onnistunut vaikka viilattavaakin on. Aikaisempia kirjoituksiani lukeneet ovat jo varmasti huomanneet, etten takerru yksittäisiin raaka-aineisiin, valmistusmenetelmiin tai nyansseihin, ne eivät määrittele illalliseni onnistumisprosenttia. Minulle kokonaisvaltainen kokemus ratkaisee, tähän sisältyy aina huteja sekä onnistumisia. En usko täydellisyyteen, se tarkoittaisi yllätyksettömyyttä sekä estäisi kehittymistä ja uuden oppimista.
Henkilökunta oli silmin nähden innoissaan uudesta ravintolakonseptista sekä rankalla kädellä remontoiduista tiloista. Plussaa siitä, että ainakin osa annoksista esiteltiin kokkien toimesta. Tarjoilun osalta oli pieniä huteja viinien kanssa, osa valkkareista olivat liian lämpimiä vaikka ne pulloa kokeilemalla tuntuivat viileiltä. Epäkohta korjattiin heti maistattamisen yhteydessä laittamalla viinit takaisin jäihin. Kaiken kaikkiaan tarjoilu oli toimivaa, ystävällistä ja mutkatonta, joka sai aikaan tervetulleen sekä rennon olotilan.
Tällä hetkellä BRO tarjoaa illallisen lisäksi aamiaista, arkena lounasta sekä iltapäivisin rennosti-listaa. BRO on auki viikon jokaisena päivänä. Sunnuntaibrunssi lanseerataan kevään aikana sekä kesäksi ravintolan kylkeen tulee pieni terassi.
BRO on mahtava (teko)syy liikkua sillan toiselle puolelle Hakaniemeen. Siirtyminen on helppoa, ratikalla sekä metrolla pääsee aivan viereen. Oikeastaan Kalliosta, Kaisaniemestä tai rautatieasemalta kävelykään ei ole huono vaihtoehto, ainakaan kauniina kesäiltoina.
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Yksi kiinnostavimmista talven uutuuksista on varmasti Ravintola Grön, onko se sitten uutuuksien parhaimmistoa? Yhdellä sanalla: Kyllä. Sopiiko se kaikille? Ei varmasti. TableOnline testasi Marraskuun lopulla auenneen Grönin tasan viikko avajaisten jälkeen.
Ystävykset Lauri Kähkönen sekä Toni Kostian ovat etsiskelleet kauan sopivaa tilaa toteuttaakseen pitkäaikaisen unelmansa. Koko projektiin meni itse asiassa noin kaksi vuotta ideasta toteuttamiseen. Mikä sitten tekee Grönistä erikoisen? Perusteellinen läpileukkaus illallisesta toivottavasti avaa hieman asiaa. Pähkinänkuoressa voitaisiin sanoa Grönin murtavan perinteisen sesonkiajattelun. Laurin ja Tonin ajattelumallia sekä luovaa säilömistapaa voitaisiin hyvinkin hyödyntää myös arkielämässä. Jos talvet ovat kylmiä ja pitkiä, saattaisi onnenkyynel valua poskea pitkin kesällä poimittuja tuoreen makuisia kotimaisia marjoja ja kasviksia maisteltaessa... oikeastaan tätä vartenhan on Lauri ja Toni. Tätä varten on Grön.
Grönin "yrttiseinä" on vaikuttava / Pekka Rantala, Lauri Kähkönen sekä Toni Kostian käyvät menua sekä viinejä läpi.
Grön on pieni, sopivan pelkistetty, sympaattinen ravintola Albertinkatu 36:ssa. Ravintola sijaitsee virallisesti Kampin alueella. Sijainti onkin erinomainen, juuri sopivan sivussa keskustan valoilta ja pahimmalta hälinältä. Gröniä voisi luennehtia kortteliravintolaksi; sijainti hieman sivussa, tunnelma on erittäin rento, musiikki sopivan chilliä, palvelu ystävällistä muttei tahditonta. Grönissä hyvän fiiliksen on tarkoitus valua keittiöstä tarjoiluhenkilökuntaan ja sitä kautta pöydissä istuville herkuttelijoille sekä sama prosessi toisin päin.
Raskaan työviikon jälkeen suositeltiin Whiskey Souria, punaherukkasiirapilla, by Pekka Rantala / Rapeaa hapanjuurileipää, paahdettuja pellavansiemeniä, voita, sormisuolaa twistillä.
Saavuin vajaan vartin myöhässä ravintolaan jossa ystäväni jo odottelikin. Aikataulutimme ruokailun heti työpäivän päätteeksi jotta pääsisimme rauhassa keskustelemaan, nautiskelemaan ja jottemme häiritsisi liikaa muita asiakkaita valokuvauksellamme. Vastaanotto näiden tyyppien kanssa on aina yhtä lämmintä, paikalle saapuessani Pekka, Lauri sekä Toni huutelevat keittiön suulta jotain, varsinainen huutelun sisältö hukkuu innostukseeni testata Gröniä nyt, heti, äkkiä, mennään jo! Olenhan jo käytännössä kesästä asti odotellutkin tätä hetkeä!
Lähestymiskulmamme ruokailuun oli selkeä, vedetään koko setti niin ettemme tiedä mitä pojat ovat valinneet meille. Grön-Menu + juusto sekä Pekan valitsemat viinit. Varsinaista viinipakettia ei Grönissä ole. Pekka tykkää leikitellä viineillä sekä alati vaihtuvat raaka-aineet (pääasiassa tuoreuden sekä saatavuuden mukaan) aiheuttaa positiivisen haasteen Pekalle viinien valikoimisessa. Ennen kuin aloitamme, haluamme hetkeksi pysähtyä paikoillemme, vaihtaa kuulumiset sekä päivitellä raskasta työviikkoa. Aperitiiviksi otamme meille suositeltua Whiskey Souria Pekan twistillä, nimittäin makeuttamiseen käytetäänkin punaherukkasiirappia a la Grön, täydellistä! Jottemme ala järsimään pöytälevyjä tahi syömään steariinia kynttilästä, tuodaan pikavauhtia pöytään hapanjuureen leivottua Grönin rapeakuorista leipää jonka voi tuunailla itselleen sopivaksi paahdetuilla pellavansiemenillä, voilla sekä sormisuolalla. Meille kerrottiin lyhyesti tarina leivän valmistuksesta, kaikki tapahtuu paikan päällä sekä pitkän kaavan mukaan. Mitään ylimääräistä tässä ei tarvita, yksinkertaisuus on kaunista ja tuunattu leipä täydellistä!
Juran alueelta Champ Divinin Cuvee Pollux Biodynaaminen viini / PERUNATATTARIRIESKAA tattivoilla sekä METSÄSIENISALAATTI, rouskua, kuusenkerkkää, puolukkaa
Juran alueelta tuleva Biodynaaminen Cuvee Pollux. Pekka on rohkea! Perinteiset viininjuojat saattavat jopa hieman pelästyä Pekan röyhkeyttä viinivalinnoissa. Erinomainen viini synnytti keskustelua Pekan, minun sekä ystäväni kesken. Mietiskelimme pitkään mikä tuttu tuoksu mielenkiintoisesta Polluxista tuli mieleen, päädyimme sherryyn, olimme tyytyväisiä itseemme.
Ensimmäinen annos tuodaan eteemme, kaksi lautasta. Hetkonen, onko toinen näistä possunleike? Mitä täällä tapahtuu? Hämärä ravintola hämää silmiämme, kyseessä on aivan uskomattoman houkuttelevan tuoksuinen perunatattaririeska paistettuna tattivoissa. Kulhossa metsäsienisalaatti, rouskulla, kuusenkerkällä sekä raikkailla puolukoilla. Grönin rento tunnelma huokuu myös astioissa ja aterimissa. Mikään aterimissa ei täsmää ja ne valitaan omatoimisesti pöydän reunalla olevasta kulhosta. Esillepano on maltillista, enemmän panostetaan makuihin ja annosten rehelliseen olemukseen. Viininä nautittu Pollux muuntaa itseään aivan tyystin ruoan kanssa, raskas tattivoi sekä raikkaat puolukat tekevät tehtävänsä. Ensimmäinen annos on enemmän kuin osasin odottaa!
Alkaako tästä alamäki? Kannattaako luovuttaa vielä kun on voitolla?
Mosse on pelkästään väriltään jo niin mahtava että sitä voisi ihailla pitkään! Pekka osaa hommansa, siitä ei pääse mihinkään. Biodynaamisesta Mossesta irtoaa makeaa aprikoosin tuoksua. Kaavailin seuraavaksi ruokalajiksi mahdollisesti jotain kalaa. EI! Raakakypsytettyä nautaa, etikoitua hapankermaa, graavattua keltuaista, perunankuoret rapeutettuna (jäivät muuten yli perunatattaririeskasta). Herkulliselta kuulostava annos lattiasta kattoon, kuitenkin graavattu keltuainen vei huomiomme. Toni Kostian tuo meille keittiöstä maisteltavaksi pari nokaretta keltuaista ja kertoi säilöntätekniikoistaan vähän enemmän. Keltuainen muistutti rakenteeltaan hieman kovettunutta marmeladia. Hetkeäkään ei ole ollut sellainen fiilis etteivätkö sällit tietäisi mistä puhuvat ja tähänastinen ruokailukokemus tukee vahvasti mielikuvaa.
Tämä ns. nautatartar oli erinomainen! Etikoitu hapankerma antoi mukavan imelän maun naudan kyytipojaksi. Naudan alle piiloon jääneet perunankuoret olivat parempia kuin yhdetkään maistamani sipsit tai ranskalaiset.
Pääruoaksi MAA-ARTISOKKAA, pikkelöityä vihreää mansikkaa, hopeasipulia, valkosipulin kukinnon versoa, siianmätiä, "redusoitua" kermaa, tattikreemiä pohjalla / Biodynaaminen Trauben, Liebe und Zeit Rosé Karmin Nro 4
Pääruoaksi meille tuodaan kasvispainotteinen kala-annos.. tai siis oikeastaan kasvisannos siianmädillä. Erittäin positiivinen yllätys. Kaikki tässä annoksessa on herkkua! Maa-artisokka sekä kermat tekee annoksesta yllättävät täyttävän. Rakastan siianmätiä ja kerrankin sitä on ravintola-annoksessa reilusti! Vihreä mansikka oli mahtava uusi tuttavuus. Sällien mukaan mansikka on muutaman päivän periaatteessa kypsä, vihreän värinen ja maultaan jopa hieman sitruksinen ennen kuin se muuttuu mehevän punaiseksi. Valkosipulin kukinnon verso sekä hopeasipuli tuovat mukavan kitkerän maun annokseen. Viininä nautittu Karmin nro 4 on herkullinen biodynaaminen rose, ei mikään tylsä perinteinen raikas terassirose. Tästä tuli yksi illallisen suosikeistani ja haluaisinkin törmätä tähän tulevaisuudessa uudestaankin.
Nyt alkaa vähän tökkimään. Rehtien annoksien varjopuoli on luonnollisesti täyteen tuleminen. Grönissä ei tarvitse vetää koko menua lähteäkseen kylläisenä pois. Ehkä hitaampi tahti olisi ollut paikallaan.
Grande Maison Cuvee du Chateau, Monbazillac. / Extraruokalaji SINIHOMEJUUSTOA, hapanjuurinäkkileipää, päärynähilloa ja hunajaa
Grande Maisonin Monbazillac on vanha tuttavuus, nyt siis vuorossa juustot. Erittäin hedelmäistä viiniä on mukava siemailla ennen annoksen saapumista.
Extraruokalajina toimii laktoositon sinihomejuusto Ahlmanin tilalta. Hillo on grillatuista päärynöistä. Kylkeen vielä suurikokoinen pala näkkäriä auringonkukansiemenillä sekä kehäkukkahunajalla. Näkkäri on mahtavaa mutta herkullista hunajaa on ehkä aavistuksen liikaa. Ahlmanin sinihomejuusto yhtäaikaisesti uskomattoman päärynähillon ja viinisiemauksen kanssa rauhoittaa vatsaa sekä saattaa leveän hymyn kasvoille. Tämä tuli tarpeeseen.
Itse ruokailun viimeinen vaihe on tuloillaan. Hieman jännittää koska en ole perso makealle, useimmiten jätän jälkkärit kokonaan väliin.
melkein kaksi litrainen Heiwa Shuzo - Tsuru-ume Suppai! / SYYSOMENAA, omenasorbettia, valkosuklaata ja omenaviinietikkakinuskia.
Pekka astelee pöydän luokse naurettavan kokoisen viinipullon kanssa joka sisältää oranssia nestettä! Kyseessä on Koben alueelta tuleva luumuviini tsuru-ume suppai. Suppai tarkoittaa hapanta. Tämä on toinen viini joka pitää laittaa korvan taakse.
Varsinaiseksi jälkiruoaksi tarjoillaan omenasorbee, paahdettua syysomenaa, suolaheinän siemeniä, männynkerkkää sekä valkosuklaakreemiä. Annos viimeistellään pöydässä Laurin toimesta omenaviinietikkakinuksilla, joka on sopivan juoksevaa eikä liian makeaa. Valkosuklaakreemi on herkullista, omaan makuun sitä on hitusen liikaa. Omenasorbee on juuri sitä mitä jälkiruokaan toivoinkin! En usko että näin täydellä vatsalla osaan arvostaa annosta tarpeeksi, joka tapauksessa erinomainen suoritus varsinkin luumuviinin kanssa!
Barista Arda kaataa Etiopialaista käsinsuodatettua kahvia / Lauri kuljettaa rikkomaani tuolia takahuoneeseen, Toni kiittelee ja hyvästelee poistuvaa asiakasta, Pekan vauhtia kukaan ei voi pysäyttää.
Ennen poistumista vielä kahvi ja leivos. Käsinsuodatus on muuten tarkkaa puuhaa, sitä oli ilo seurailla vierestä vaikka en kahvista juuri mitään tiedä. Etiopialainen kahvi on sitruunainen sekä luonnostaan hieman mausteinen. Kahvi on erittäin samettinen, maidolla tätä emme missään nimessä halunneet pilata. Kakkukahvi oli kahvikakku. Kakku oli tehty suodatetuista kahvipuruista siirapilla höystettynä. Turha heittää mitään roskiin!
Grön on täyttävämpi kuin osasin odottaa, pojat eivät pelleile kun kertovat vannoutumistaan rehellisen ruokailukokemuksen nimeen. Tästä on todisteena ruokailun loppupuolella takamukseni hajoittama tuoli, ehtiväthän ne noin viikon olla käytössä! Lauri käy noutamassa tuolin pois salista, naureskelemme tilanteelle. Salin ainoa miinuspuoli on sen ahtaus, akustiikka on ok. Ravintolassa on 24 asiakaspaikkaa, kaikki pöydät ovat irtopöytiä ja tuolit kohtalaisen leveitä. Salin ollessa täynnä elämää on vessaan kulkeminen hieman työlästä varsinkin jos vetää Pekan koko viinisetin. Viinikappi löytyy muuten vessasta, kaappi on valitettavasti lukossa.
Vaikka Pekalla ja keittiöllä on mukavasti aikaa jutella ja avata vähän annoksia pintaa syvemmältä, tuntuu tahti ehkä vähän turhan tiiviiltä. Annokset ja viinit ovat mielenkiintoisia ja herkullisia, niitä tekisi mieli maistella kaikessa rauhassa, nyt seuraava annos alkaa valimistumaan keittiöstä liian sopivasti edellisen annoksen loppumiseen. Myönnettäköön, kello viideltä aloitettu ruokailu vaikuttaa tähän huomattavasti, ilta ei ole vielä kiireinen ja keittiössä haetaan tahtia illan kiireisintä hetkeä varten. Seuraavan ruokailuni Grönissä aion aikatauluttaa loppuillalle jotta näen salin hälinää enemmän ja pääsen sällien kanssa juttelemaan mahdollisesti vielä serviisin jälkeisiä fiiliksiä.
Hintataso on maltillinen ravintolan tasoon nähden. 4-ruokalajia (kaksi alku-, yksi pää- sekä jälkiruoka) kustantaa 49€ jota voi nokittaa extraruokalajilla, eli juustolla, kuuden euron lisähintaan. Annoksia voi tilata myös erikseen. Alkuruoat kustantaa 10-12€, pää 20-24€, jälkkäri 10-12€. Viinipaketin puutos saattaa hieman jännittää hintojen puolesta, siitä ei kannata kantaa huolta. Pekka mielellään kertoo viineistä enemmän sekä maistattaa viinit pöydässä ja tarpeen mukaan vaihtaa viinin lennosta asiakkaan toiveiden mukaisesti. Toisaalta Pekan rohkeus, tai oikeastaan röyhkeys, viinien kanssa saattaa pelotella kokeiluhalutonta viininjuojaa. Pekan valitsemissa biodynaamisissa viineissä makua ei ole korjattu tai hienosteltu mitenkään. Lisäaineettomissa viineissä on maakellarin ja jopa lannan tuoksu. Grönin viinien tuoksut, värit sekä maut aiheuttavat pöydässä positiivista hälinää, maistelua, mietiskelyä sekä loputonta haistelua. Pekka innostaa esimerkillään biodynaamisiin viineihin tutustumiseen.
Keittiössä on hyvä fiilis! / Grönin julkisivu on melkein pelkkää ikkunaa ja muutenkin sopivan pelkistetty / "Yrttiseinästä" löytyy vaikka mitä mielenkiintoisuuksia.
Grön on monille, kuten minulle, unelmien täyttymys. Ei valkoisia pöytäliinoja, rehdit ja selkeät annokset, uskomaton palvelu, ravintolan sijainti sekä sisusta ovat kaikkea mitä toivoinkin virtuoosiystävyksiltä. Ravintola tuntuu ja näyttää Tonin ja Laurin tyyliseltä kaikilla sen osa-alueilla.
- Kimi / TableOnline.fi
P.S. pahoitteluni mahdollisesti maailman pisimmästä ravintolablogikirjoituksesta, en millään malttanut jättää mitään pois.
Annokset & viinit:
VILLI- Suolasäilöttyjä metsäsieniä, tattivoita ja fermentoitua tattaririeskaa
VIINI Champ Divin Cuvee Pollux
LIHA- Raakakypsennettyä nautaa, graavattua keltuaista ja etikoitua hapankermaa
VIINI Anjou Blanc Rene Mosse 2013
KALA- Grillattua maa-artisokkaa, hopeasipulia, sienikermaa ja reilusti mätiä
VIINI Trauben, Liebe und Zeit Rosé Karmin Nro 4
EXTRA Sinihomejuustoa, hapanjuurinäkkileipää, päärynähilloa ja hunajaa
VIINI Grande Maison Cuvee du Chateau, Monbazillac
KASVI- Syysomenaa, omenasorbettia, valkosuklaata ja omenaviinietikkakinuskia
VIINI Heiwa Shuzo - Tsuru-ume Suppai
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
La Maison on uusi Helsinkiläinen huippuravintola Eirassa, jonka keulahahmona toimii pitkän linjan ravintoloitsija Mari Kärkkäinen, joka on tuttu kasvo mm. Carelia, KuuKuu, Kuu -ravintoloista sekä ravintoloitsijana edesmenneestä La Petite Maisonista, jonka tiloissa toimii nykyään Chef & Sommelier, Michelin-tähdellä varustettu Eiran kortteliravintoloiden helmi. TableOnlinessa olemme ehtineet testaamaan La Maisonia jo useampaan kertaan ja nyt viimeisimpänä kertana, keskiviikkona 28.10., ravintolassa oli uudet kujeet.
Pauli, Kimi, Mari sekä Toni romanttisessa loossissa.
Otsikossa mainitulla uudella alulla viitataan uuteen keittiömestariin, Pauli Novitskyyn, joka on kartuttanut kokemustaan mm. Fishmarketissa ja on nyt La Maisonissa myös osakkaana. Pauli onkin uudistanut ravintolan ruokalistan hieman omannäköisekseen silti noudattaen La Maisonin rentoa linjaa. Salin viihtyvyydestä Marin lisäksi huolehtii nuori, mutta jo paljon kokenut kokkitaustainen sommelier Toni Aikasalo. Mari on silmin nähden innoissaan uudistuksista, sällit nimittäin jakavat Marin kanssa filosofian ravintolan pyörittämisestä: Hauskaa tulee olla, ruoan sekä viinien tulee herättää tunteita mutta turha jäykistely jätetään ulko-oven kylmemmälle puolelle. La Maisonissa vastaanotto on lämmintä, huoleet ja murheet unohtuvat kun illallinen alkaa.
Mari esittelemässä aperitiivinä tarjoiltua Robert & Bernard Plageoles Mauzac Nature 2014.
Testasimme Marin, Paulin ja Tonin yhdessä valitseman 5-ruokalajin menun sekä suositusviinit. Pian Alkumaljojen jälkeen pöytään tuotiin herkullisia La Maisonin omia leipiä. Erityishuomiona mainittakoon, että yksi seurueesta ei juo alkoholia, joka otettiinkin La Maisonissa erinomaisesti huomioon Val de Francen kuplivalla luomumehulla! Asiakkaat alkavat vaatia muutakin kuin limuja ja vettä alkoholin tilalle. Nykyään onkin mukava huomata laadukkaita kuplivia mehuja, alkoholittomia oluita ja muita juomia joiden tarkoitus ei ole vain kostuttaa suuta, vaan täydentää annoksia kokonaisuutena.
Château de la Selve, Saint Régis 2014 - PIKKUKALAA JA KAVIAARIA - ”muikkua, kaviaaria, paahdettua paprikaa ja briossia”
Pikkukalaa ja kaviaaria pariutettuna erinomaisen, entuudestaan täysin tuntemattoman, raikkaan Saint Regiksen kanssa. Annos ei ollut pelkästään näyttävä, vaan upposi koko pöytäseurueelle mainiosti. Itse väittäisin annoksen olevan illan paras tai vähintään jaetulla toisella sijalla. Suurin osa pöytäseurueesta varmaan torppaisi tämän vannomalla pääruoan nimeen.
Riesling Rosenberg 2012, André Stentz. LAVARET JA FOIE - ”siikaa, ankanmaksaa, omenaa ja macadamiaa”
JES! Mietin pitkään mistä tämä herkullinen Riesling oli tuttu, sitten se välähti... La Maisonista! Pari kuukautta takaperin nautin La Maisonissa 14-ruokalajin illallisen ennen muutosta, josta löytyy kuva-albumi sekä pieni kertomus TableOnline.fi:n Facebookissa. Rieslingiä tuli siemailtua ja tutkittua koko pöytäseurueen kesken ennen annoksen saapumista niin hartaasti, että uusi kaato oli tarpeen. Siika oli suussa sulavaa sekä ankan maksa ihan ok, mutta omaan makuun ehkä hivenen liian tuhti ja rasvainen, maksan maku pääsi oikeuksiinsa vain muutamassa suupalassa. Toisin sanoen: siikaa enemmän, ankanmaksaa maltillisemmin.
Gamay Sans Tralala 2014. ANJOY-KYYHKYÄ - ”tryffelillä täytettyä kyyhkyä, tummaa kyyhkylientä, rakuunaa, huhtasientä ja porkkanaa”
Taas tuttu viini La Maisonista! Sans Tralala tarkoittaa suurin piirtein "Ota Rennosti". Leikittelevä viini kielii itsestään jo etiketissä. Väri on aivan mahtava (joka toivottavasti tulee kuvasta edes hieman esille), viinin tutkiskelussa vierähtikin pöytäseurueella tovin sekä mielestämme oli hyvä pari kyyhkyn kanssa. Kyyhky itsessään oli annoksena huippu! Kuten aiemmin mainittu, moni pöytäseurueesta varmasti torppaisi mielipiteeni ja laittaisi kyyhkyn illan ykkösannokseksi, enkä hirveästi voi väittää vastaan. Kyyhky tuotiin pöytään pienessä kulhossa, jonka Toni viimeisteli vielä pöydässä tummalla kyyhkyliemellä. Paahdettu porkkana ansaitsee myös erityismaininnan.
SUNNUNTAIN JA MAANANTAIN VÄLISENÄ YÖNÄ - ”konjakkia, limeä ja inkivääriä”
Suun puhdistajalla sekä samalla ensimmäisellä jälkiruoalla oli enemmän kuin osuva nimi. Mari kertoikin meille että idea annokseen oli tullut Paulille sunnuntai-maanantai välisenä yönä, toisin sanoen ravintola-ammattilaisten viikonloppuna :) Saimme arvuutella mitä annoksessa oli, veikkauksia sateli ginistä roommiin sekä viskiin. Myöhemmin paljastettiin annoksessa olevan Paulin lempijuotavaa, alkoholia, eikun konjakkia. Tämä raikas annos oli aivan nappiosuma muutaman tuhdin annoksen perään ja kieltämättä enemmän omaan mieleen kuin seuraavaksi tarjoiltu varsinainen jälkiruoka.
Grande Maison Cuvee du Chateau, Monbazillac. VALKOISTA- JA TUMMAA SUKLAATA - ”maito-, valko- ja tummaasuklaata, mustaherukkaa ja jogurttia”
Erittäin hedelmäinen sekä tuhti viini jälkiruoan kanssa, olematta kumminkinkaan liian makea. Jälkiruokana suklaata, suklaata sekä suklaata. Mukana tasapainottamassa herukka sekä jogurtti, joista varsinkin herukka tervetullut lisä makean suklaan kylkeen. Kuka tahansa allekirjoittaneen ravintolakäyntejä lueskelleena tietää, että nyt on se hetki kun heittäydyn puolueelliseksi ja kerron kuinka jälkiruoat ja muutenkin makea eivät sovi minulle. Tällä kertaa kuitenkaan jälkiruoka ei ollut liian makea, joskin annos oli omaan makuun aika kookas. Suklaata sekä jälkkäreitä rakastavat henkilöt varmaan antaisivat avokämmentä näistä ajatuksista, otan sen riskin. Joka tapauksessa mahtava päätös illalle ja upeaa nähdä La Maisonin uudistuksien toimivan. Mikä onkaan parempi palkinto raskaan illan päätteeksi ravintolan henkilökunnalle kuin hymyssä suin ja haikein mielin ravintolasta poistuvat asiakkaat, ja niitä oli myöskin tänä iltana paljon.
Vasemmalla keittiömestari Pauli Novitsky esittelemässä jälkiruokaa. Oikealla aina hymyilevä ravintoloitsija Mari Kärkkäinen sekä sommelier Toni Aikasalo.
Marin kysellessä minulta ruokailun jälkeen miten tämä kerta meni verrattuna edelliseen vierailuun, jouduin vastaamaan rehellisesti olevan epäreilua verrata kahden kuukauden takaista vierailua tähän iltaan. Edellisellä kerralla olin kaksin viettämässä 14-ruokalajin noin viiden tunnin illallisen... tai siis kokemuksen! Nyt seurue oli isompi ja ruokalajeja vähemmän. Molempi parempi, vaikka edellisellä kerralla La Maison pääsi paremmin näyttämään osaamisensa minun niin rakastamien alkuruokien ja pikkunaposteltavien parissa.
TableOnline.fi suosittelee La Maisonia varauksetta, joka on ehdottomasti ydinkeskustasta Eiraan siirtymisen arvoista. Pienehkö La Maison on juuri oikeanlainen ravintola romanttisen tai muuten rauhallisen, lyhyen- tai pitkän kaavan, illallisen viettoon. Täällä pääsee hetkeksi karkuun keskustan pahinta hälinää ja viekin kielen sekä fiilikset perinteisen Ranskalaisen keittiön saloihin modernilla otteella. La Maisonissa voisikin kuvitella olevansa jossain trendikkäässä pienessä Ranskalaisessa maalaiskylässä.
Hintataso on kohtuullinen sekä annosten koko sopiva. Täältä ei todellakaan lähdetä nälkäisenä pihalle, eikä toisaalta myöskään pyörien. 3-ruokalajia kustantaa 42€ ja 5-ruokalajia maltilliset 55€. Varsinaista viinipakettia ei ole, asiakkaan toiveita kysellään aktiivisesti sekä rautaiset ammattilaiset osaavat käyttää pelisilmää. Marin mukaan La Maisonissa myös pyritään siihen että viinit ovat kohtuuhintaisia ja ettei niitä löytyisi kaikkialta. Edellisellä 14-ruokalajin vierailulla viineillä päästiin leikkimään hieman enemmän. Toisaalta ilokseni huomasin viinikaapeista sekä hyllyiltä löytyvän ainakin suurin osa myös edellisen vierailun huippuviineistä.
Ensi kertaan La Maison, Mari, Pauli sekä Toni! Uskallan sanoa näin koska tämä ei ollut ensimmäinen kerta, eikä myöskään viimeinen!
TableOnline.fi - Löydä ravintola makusi mukaan, on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
