TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on TableOnline.
Helsingin vegaaninen uutuus Junk y Vegan aukesi Sanomatalon kylkeen toukokuussa 2021.
Junk y Vegan, ravintola joka kuvailee itseään “total vegan joint” lausahduksella, tarjoilee vegaanista junk-foodia niin sanotusti kaikille ruokavaliosta ja tottumuksista riippumatta.
Junky y Veganissa on upean terassin lisäksi valoisa ja viihtyisä tunnelma.
Lista on laaja, mutta ei puuduttava. On tacoja, kukkakaaliwingsejä, burgereita, flatbreadeja, finger foodia, bowleja. Palan painikkeeksi voi valita esimerkiksi Espoolaisen 8-bit panimon oluita tai vaikka cocktaileja. Juomalista on riittävän laaja, joka kattaa kyllä kaikki tarpeet Junk y Veganin tyylin mukaiseen illallistamiseen.
Trendikkäitä kesäisiä drinkkejä.
Pieni varoituksen sananen. Annokset ovat reiluja ja tyylinsä mukaisesti useat annokset ovat ns. junk-foodia, eli uppopaistamista löytyy jonkun verran. Tästä johtuen kunnon ruokailukokemusta varten Junk y Veganiin kannattaa tulla nälkäisenä ja siis tämähän on hyvä juttu sillä hintalaatu-suhde on annoksissa kohdillaan!
Alkuruokia: No chix nugetteja, kevätkääryle sekä yksi hauskimmista annoksista Happy blossom kukan muotoon paneroitu sipuli höysteillä.
Junk y Vegan sijaitsee erinomaisella paikalla sanomatalon kyljessä entisen sporttibaari Elmon paikalla. Ravintolaan pääsee helposti ja nopeasti mistä tahansa pääkaupunkiseudulta ja miksi ei kauempaakin sillä rautatieasemalle on matkaa vain hieman yli 100 metriä.
Daddy Green burgeri, ladatut ranet sekä erinomaiset Meatningles tacot.
Vegaanisia ravintoloita ei ole hirveästi, etenkään sellaisia missä voisi ihan illallistakin syödä. Bun 2 bun edustaa burgereita, korkeavuorenkadun Magu taas enemmän fine dining-tyyppistä illallisravintolaa. Junk y Vegan ei yritä esittää mitään mitä se ei ole, joten 7 ruokalajin illallisia täällä ei syödä, mutta mistään varsinaisesta pikaruokaravintolasta ei ole kyse. Tästä syystä Junk y Vegan on erinomainen lisä kaupungin ravintolatarjontaan ja onkin otettu hyvin vastaan niin vegaanien kuin sekasyöjien keskuudessa.
Nämähän sopivat aperitiiviksi, välijuomiksi tai vaikka jälkiruoan korvikkeeksi mikäli vatsa ahdettiin jo täyteen listan suolaisia herkkuja.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
TableOnline juhlii ensimmäistä vuosikymmentään yli 30 huippuravintolan kampanjoiden ja tarjousten siivittämänä koko lokakuun. Mukana on ravintoloita ympäri Suomen.
TableOnline.fi/10v
Palvelun ensimmäinen asiakas, ravintola Grotesk, juhlistaa 10v. yhteistyötä 49 euron klassikkomenulla. Huikeasta menusta löytyy tartar, entrecote ja viskillä ja tupakalla maustettu crème brûle.
Grotesk
Lokakuussa synttäreitään juhlii myös Helsingissä Samrat, joka juhlistaa 10-vuotiasta TableOnlinea ja omaa 25-vuotista taivaltaan huipputarjouksella:
Kolmen ruokalajin illallinen valittuna à la carte -listalta ja juoma vain 25 €. Vaasassa juhlii Gustav Wasa, joka täyttää 10v. yhtä aikaa TableOnlinen kanssa.
Maistuvia synttäritarjouksia löydät Helsingin ja Vaasan lisäksi ravintoloista Tampereella, Turussa, Espoossa ja Seinäjoella.
Testaa vaikka kaikki maistuvat kampanjat! Jos. vatsanahka ei veny ihan jokaiseen, voi kaverin kanssa jakaa esimerkiksi seuraavat kokonaisuudet:
Tapaksien ystävien iloksiBar Cónit Flemarilla ja Kampissa vievät juhlan kunniaksi makumatkalle Espanjaan. Sí, ¿Por qué no?
Bar Cón
UutuusravintolaBistro Elo tarjoaa TableOnlinen synttärikampanjassa herkkuja hiiligrillistä kahdelle vain 35 euroa. –Nappaa tarjous ja käy samalla tutustumassa tähän Mannerheimintien varrelta löytyvään uuteen hotellikokonaisuuteen.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Sateisen tammikuun viimeinen päivä oli tarkoitus kuskata muksut mummolaan ja lähteä ottamaan pieni irtiotto harmaudesta Tuusulan Krapihoviin. Pääsimme paikalle perjantaina puoli viiden maissa ja vastaanotto hotelliin oli todella ystävällinen. Meille oli varattu hotellin pieni sauna kuudelta, joten piti nopeasti tsekata sisään ja lähteä saunalenkille pimeään, ja ei niin kovin houkuttelevaan sateiseen ja pimeään iltaan.
Hemmottelusetti saunaan
Lenkki palkittiin Krapihovin hemmottelusaunalla, jossa meille oli varattu valmiiksi saunahunajat ja kuorintavoiteet ja tunnelman täydensi pukuhuoneessa palavat kynttilät. Saunan jälkeen nautimme huoneessa hotellin tarjoamat kuohuviinit. Hotellissa oli ajateltu monia pikkujuttuja, jotka eivät ole hotellille edes kalliita panostuksia, mutta saavat vieraat tulemaan itsensä tervetulleeksi ja heille jää hyvä fiilis vierailusta.
Tervetuloa
Skumppien jälkeen oli aika siirtyä Krapihovin ravintolaan nauttimaan talven pitopöydästä, jossa pääteemana olivat blinit. Krapihovin ravintola on hieno kartano, joka on rakennettu jo 1883 valtioneuvos Souranderin kesähuvilaksi ja on uusittu viime kesänä vanhaa kartanon henkeä kunnioittaen. Ravintolassa tarjoillaan päivittäin pitopöytä sekä lounaalla, että illallisella. Aluksi hovimestari esitteli meille pitopöydän, joka tuli tarpeeseen koska niin montaa sorttia siinä oli, että ilman esittelyä olisi jäänyt tosi paljon taustoja tietämättä. Krapihovin pitopöydän teema vaihtuu viidesti vuodessa ja nojaa vahvasti sesonkeihin ja lähiruokaan. Viime vuosina lähiruoan noustua suosioon, lähes kaikissa trendikkäissä paikoissa puhutaan lähiruokaan panostamisesta. Täällä ei kyse ole kuitenkaan trendeistä tai muutamasta läheltä haalitusta tuotteesta, vaan koko ruokalista perustuu näihin arvoihin ja on perustunut jo pitkään. Krapin alueella on mm. oma palvaamo, lihaleikkaamo, leipomo ja hunajatarha.
Pitopöytä
Pitopöydästä löytyy todella laaja valikoima erilaisia suomalaisia perinteisiä ruokia ja aloitus tuntuu hankalalta, koska vaihtoehtoja on niin paljon. Blinejä, jotka olivat tämän kertaisen pitopöydän pääosassa, oli tietysti maistettava. Näitä syntisen rasvaisia herkkuja on kiva syödä kerran vuodessa, mutta nyt tarjolla oli niin paljon muuta mielenkiintoista, että vatsaa ei kannattanut yhtä lettua isommalla rasvakuormalla täyttää.
Perinteisempien blinitäytteiden lisäksi Cavi-Art merileväkaviaaria vasemmalla
Pitopöydän antimet oli järjestetty seuraavien otsikkojen alle: “Blinit & blinin lisukkeet”, “Talven kylmistä vesistä”, “Maalta ja Krapin kellarista”, “Metsän kätköistä ja Krapin palvaamosta”, “Juustoja & Krapin hillokkeita” ja “Jälkiruokapöydästä”. Jokainen näistä teemoista piti allaan useita ruokalajeja, joten syötävää oli niin paljon, että en voi alkaa kaikista kertomaan.
Toisesta kulmasta
Otetaan kuitenkin muutama nosto. Krapin omassa leipomossa valmistuu ruisleipää yli 100 vuotiaasta juuresta. Tämä toi mieleen oman mummin aikanaan juureen leivotun ruisleivän ja oli ensimmäinen maistelemani joka pääsi suunnilleen samalle tasolle. Omasta palvaamosta valmistuu myös lämpimänä ruokana ollut makkaraa, joka oli pääosin lampaasta, mutta jonkin verran seassa oli possua mehukkuuden saamiseksi. Tämä oli yksi parhaista makkaroista, mitä on tullut koskaan syötyä. Kolmantena tärppinä nostan juustojen kanssa olleet hillokkeet, jotka veivät kielen mennessään.
Herkullista lammasmakkaraa
Illalliseen olisi kuulunut vielä pöytiin tarjoiltuna pääruoka ja vaikka kolme vaihtoehtoa, Savojinkaalikääryle, ahven sekä häränhäntä kaikki kuulostivat todella houkuttelevilta, oli maha niin täynnä, että emme kumpikaan jaksaneet enää näitä tilata. Ruoan päälle iltateetä juodessa juteltiin, että kyseessä oli kyllä yksi mielenkiintoisimpia ja parhaita buffa ruokailuja mitä on tullut koskaan nautittua. Seuralainen mainitsi, että olipa kiva syödä buffaa kun sieltä ei löytynyt buffapöytien vakioruokia mozzarella- tai caesarsalaattia jne. En tiennyt ennen vierailua kovin hyvin, mitä Krapihovin ravintolassa tarjoillaan ja odotuksia ei siksi juuri ollut. Täytyykin sanoa, että harvoin on näin yllättynyt illallisen jälkeen. Krapihovi on sellainen paikka missä kannattaa ehdottomasti käydä syömässä jos on kiinnostunut suomalaisesta ruokakulttuurista ja lähiruoasta. Tämä on sellainen paikka mihin voisi tuoda ulkomaalaisia (tai suomalaisiakin) vieraita tutustumaan suomalaiseen ruokaan.
Jälkkäripöytä
Aamupala tarjoillaan yleensä Krapihovin ravintolassa, mutta tällä kertaa hotellissa ei ollut niin paljon vieraita ja siksi aamiainen oli katettu hotellin aulaan/ruokailutilaan. Myös aamiainen oli mukavan persoonallinen ja jatkoi samaa linjaa illallisen kanssa. Oma suosikki oli yön yli uunissa hautunut ohrapuuro, joka oli aivan taivaallisen hyvää ja sai kaipaamaan leivinuunia kotiin. Tässä voisi vielä nostaa illallisen osalta mainitsematta jääneet oman palvaamon herkulliset leikkeleet, joita aamupalallakin oli tarjolla. Vaimo myös lunasti mieluusti henkilökunnan tarjouksen tilauksesta paistetusta vohvelista mansikkahillolla.
Aamupalan jälkeen oli kiva vielä hetkeksi vetäytyä huoneeseen köllöttelemään ja sitten oli aika lähteä lunastamaan muksut mummolasta. Krapihovi on loistava paikka tällaiselle pikaiselle (tai miksei vähän pidemmällekin) irtiotolle. Meillä oli sen verran kiireinen vierailu, että emme ehtineet paljon tekemään, mutta Krapilta olisi löytynyt mm. pakohuonepelejä ja kesällä golfareita palvelee vieressä sijaitseva Tuusulan golfkenttä. Krapin pajalla järjestetään myös tiheään erilaisia keikkoja. Itseä olisi kiinnostunat AC/DC-coverbändi, mutta valitettavasti se ei esiintynyt perjantaina vaan vasta lauantaina, jolloin meidän piti jo lähteä.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Vuoden ensimmäinen Tallinnan reissu ajoittui tänä vuonna jo tammikuun puoleen väliin. Tiukan toimistopäivän jälkeen oli aika jatkaa kollegoiden kanssa iltaa Vanhassakaupungissa sijaitsevaan Trofe -ravintolaan.
Holvikaarin tuettu sali
Olin aiemmin käynyt paikassa kerran aika tarkalleen vuosi sitten, kun samainen paikka osallistui historian ensimmäiselle Tallinnassa järjestetylle SYO!-viikoille (Virossa kampanjaa kulkee SÖÖ nimellä).
Sisäänkäynti Trofeen on melko huomaamaton ja kadulta tulee laskeutua portaat alas kellariin. Ahtaiden portaiden selvittäminen palkitaan pääsyllä kauniiseen ja tunnelmalliseen, paksuilla holvikaarilla tuettuun ravintolasaliin. Trofessa on kaksi erillistä salia ja sinne sopii yhteensä noin 80 ruokailijaa.
Sillit purkissa
Edellisestä vierailusta oli jäänyt herkullinen ankka mieleen. Nytkin listalta löytyi ankkaa, mutta päätin tällä kertaa kokeilla jotain muuta. Alkuruoaksi valitsin katajanmarjoilla marinoitua silakkaa. Lasipurkki oli kiva tapa tarjoilla silakka, jossa oli aika vahva happo, mutta mukana ollut raejuusto avokado salaatti piparjuurella tasapainotti hyvin makuja. Annokseen kuului myös kannabissiemenleipää. Tässä kohtaa siis lunastan klikkiotsikon lupauksen kannabiksesta.
Kurpitsakeitto
Pöytäseuralaisista toinen valitsi kermaisen kurpitsakeiton alkuun ja kehui sen taivaisiin. Toinen taas valitsi salaatin miedosti savustetusta taimenesta, joka sekin oli kuulemma hyvää, mutta ennen kaikkea se annos oli todella kaunis.
Värikäs taimensalaatti
Hieman houkutti tilata pääruoaksi ankkaa, koska se edellisellä vierailulla oli niin hyvää, mutta tällä kertaa päädyin kuitenkin riistaan ja tilasin annoksen nimeltä Hirvi ja Puuro. Edellä mainittujen pääkomponenttien lisäksi annoksessa oli hopeasipulihilloa ja mustaherukka-punaviinikastiketta. Hirvi oli haudutettu ylikypsäksi ja pienemmät palat annoksessa oli todella sopivan kypsiä, mutta yksi isompi pala olisi vaatinut vähän enemmän haudutusta. Tästä huolimatta annos oli kokonaisuutena onnistunut ja vaikka se oli tosi reilun kokoinen, tuli se tästä huolimatta ahdettua kokonaan naamariin. Ruoan huuhtelin Malbecilla alas, joka oli oiva valinta hirven kyytipojaksi.
Hirveän hyvää hirveä
Jälkiruokaalistalla ensimmäisenä vaihtoehtona oli Eestiläinen Kama ja Omena. Mielenkiintoni heräsi heti, että mikäs se tämä on. Virossa on kuitenkin tullut käytyä useamman kerran vuodessa jo kymmenen vuoden ajan ja sitäkin ennen jo jonkin aikaa ja en ole koskaan vielä tähän perinneherkkuun törmännyt. Paikalliset kollegat kertoivat sen olevan eräänlainen jauhoseos, jota on tapana sekoittaa erilaisiin maitotuotteisiin kuten maitoon, jogurttiin tai piimään. Nykyään sitä saa kuulemma jäätelössäkin. Suomessa vastaava tuote lienee talkkuna, joka on kyllä tutumpi, mutta ei sitäkään ole tullut kovin usein nautittua.
Kamaa lasissa
Kama tarjoiltiin kauniissa pallomaisessa lasiastiassa ja ensitutustuminen kamaan oli lämmin. Se ei ollut kovin makea annos, joka toimii itselle ja päällä ollut marjaomenahillo toi mukavasti vähän hapokkuutta ja syvyyttä jälkkäriin. Nyt oli siis nautittu illallisella sekä kamaa, että kannabista ja vielä kyytipoikana pari lasia viiniäkin.
Seuralaisen jälkkäri oli aivan liekeissä
Tämä oli oiva päätös aterialle ja oli kiva päästä maistamaan jotain uutta. Sen ollessa Viron perinneruokaa, niin vielä parempi. Trofe onnistui tälläkin kertaa varmasti ja läpi illallisen ja paikkahan on oiva vaihtoehto vaikkapa romanttiselle illalliselle vanhojen holvikaarien alla kynttilänloisteessa. Jos olet hyvin pian Tallinnaan menossa, niin Trofe on tälläkin kertaa mukana SYÖ! -viikoilla eli virolaisittain SÖÖ! Tallinn -kampanjassa.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Tallinnan Telliskiven alue on jo jonkin aikaa ollut hipsterien pyhiinvaelluskohde ja viime vuosina sinne on löytänyt myös tavallisemmat tallaajat ja turistit. Itse en ole yhtä aiempaa ruokailua lukuun ottamatta ehtinyt juuri alueeseen tutustua, joten nyt loppukesän aurinkoisena iltana oli hyvä hetki lähteä paikkaan ja sen ravintolatarjontaan tutustumaan.
Jahun pienehkö sali
Ravintola Jahu oli valittu illallispaikaksemme. Kyseessä on uudehko ravintola, jonka omistajille kyseessä on toimivan fast food -brändin laajennus illallisravintolaksi. Jahu Street Gourmet on huhujen mukaan jo pidemmän aikaa ollut Tallinnan parhaiden pizzojen paistaja ja aika ajoin siellä on kuulemma ollut korttelin pituiset jonot. Ravintoloitsijalle ei pizzojen paistaminen kuitenkaan riittänyt ja hän halusi perustaa kunnianhimoisemman projektin, jonka tuloksena syntyi Jahu Resto, joka tituleeraa itseään Viron ensimmäiseksi biodynaamiseksi ravintolaksi.
Itsetehty focaccia oli erinomaisen kuohkeaa
Ravintolan kantavana ajatuksena on siis toimia kestävästi ja suosia luomua ja lähituottajia niin paljon kuin mahdollista. Toinen kantava ajatus on suuri käsityön määrä, joka näkyy mm. sijoituksena pastakoneeseen, jolla tehdään päivittäin tuoreet pastat.
Ruokailu aloitettiin kolmen alkupalan lajitelmalla, jotka jaettiin seurueemme kesken. Tarjolle tuli Tartaria, kampasimpukoita ja Caprese salaattia. Aloitin maistamalla tartaria, joka on perussuosikkejani.
Suomessa viime vuosina olleen, ja nyt jo vähän hiljentyneen, tartarbuumin aikana näitä on tullut syötyä aika monenlaista. Jahun versio tartarista oli perinteinen. Luomuliha oli tässä annoksessa kohdallaan ja maku oli hyvä. Ravintola kertoo panostavansa luomuun, mutta alkuruoan kanssa joimme Itävaltalaista Gruner Veltlineriä, joka siis ei ollut orgaanista, mutta muuten erinomaista.
Toisena kävin kampasimpukka-annoksen kimppuun, joka oli myöskin toimiva kokonaisuus täydellisesti paistettua kampasimpukkaa myöten. Annoksessa oli mukana chorizoa tuomassa hieman tulisuutta ja kampasimpukat oli käytetty pannulla chorizon paistossa tulleesta rasvasta. Lisukkeena oli varhaisperunaa ja hieman majoneesia.
Törkeän hyvä Caprese salaatti
Viimeiseksi jätin oman osuuteni Caprese salaatista, joka koostui virolaisista tomaateista ja Italiasta tulleesta burrattasta ja basilikasta. Kaksi muutakin alkuruokaa olivat kelpo esityksiä, mutta tämä vei kielen mennessään. Lähituottajalta tulleet luomutomaatit olivat todella makeita ja ne yhdistettynä tuoreeseen burrattaan oli kaikessa yksinkertaisuudessaan täyden kympin annos.
Välipastat
Alkuruokien jälkeen oli tarkoitus maistaa ravintolan itse tekemiä ja kovasti mainostamia pastoja. Saimme eteemme kolme eri pastaa, mutta tällä kertaa emme jakaneet niitä vaan saimme jokainen oman annoksen. Minulle tuli casarecce pasta-annos, jossa oli rapuja ja fetajuusto. Pastasta kyllä maistoi, että se on tuoretta ja kun kypsyys oli täydellinen ja myös lisukkeet tuoreita ja maukkaita, niin ei voi valittaa tästäkään annoksesta. Tai itseasiassa voi. Se oli nimittäin aika reilun kokoinen ja kun aikomus oli vielä syödä pääruokakin, niin sitä tavoitetta ei annoskoko palvellut. Olisi pitänyt ehkä jo etukäteen kommunikoida, että aikomus on syödä vielä pääruokakin ja silloin annos olisi osattu tehdä vähän maltillisemman kokoiseksi.
Pastaa ja natuviiniä
Pastojen kanssa pääsimme myös maistelamaan ravintolassa tarjoiltavia natuviinejä. Oli mahtava kuunnella, kun omistaja kertoi heillä myynnissä olevista natuviineistä, jotka pyritään valitsemaan niin, että rypäleet kasvaisivat vulkaanisella maaperällä. Oli kiva kuunnella kuinka innostuneesti hän näistä viineistä kertoi ja sanoi itse hyljänneensä perinteiset viinit kokonaan. Ja olivathan ne hyviä viinejä. Maistoimme kahta erilaista vulkaanista natuviiniä ja näistä etenkin ensimmäinen jäi vahvasti mieleen poikkeavana jopa natuviinien kategoriassa, jotka itselle eivät niin äärettömän tuttuja kuitenkaan ole.
Viinien maistelu oli siinäkin mielessä sopivaa, koska pastojen täyttämä vatsa kaipasi vähän lepoa ennen pääruokia ja pyysimme pientä taukoa tähän kohtaan.
Luomu kvaak kvaak
Pääruoaksi meille tuli ankkaa, pihviä ja turskaa, joista minä valitsin itselleni ankan. Pääruoka oli senkin takia saatava syödä, että saimme maisteilla myös punaista vulkaanista natuviiniä, joka toimikin ankka-annoksen kanssa todella hyvin. Ankka ja entrecote olivat sekä luomua, että lähituotantoa ja kyllä se luomuliha vaan useimmiten, kuten tälläkin kertaa, paremmalta maistuu. Maistoin hieman myös kolmatta turska-annosta, joka sekään ei ollut huono, mutta ei mielestäni aivan yltänyt kahden muun annoksen tasolle.
Vihreä turska-annos
Alkuruoat, reilu pasta-annos ja pääruoka olivat tehneet tehtävänsä ja olo oli hieman tukala. Omistajalla oli tähän kohtaan pelisilmää ja hän ehdotti ruoan painikkeeksi limoncelloa. Jälkiruoan olin jo päättänyt olla syömättä, mutta yksi seurueestamme oli jo aiemmin vieraillut ravintolassa ja pakotti meidät maistamaan paikan cannoleja, jotka ovat kuulemma syntisen hyviä. Onneksi ne ovat myös melko pieniä, joten pakkohan niitä oli maistaa. Oikein hyviä cannellonit olivatkin, mutta tässä kohtaa ruokahalu oli jo sen verran hyvin tyydytetty, että ehkä niistä ei osannut niin paljon nauttia, vaikka kahvin kyytipoikana menivätkin oikein hyvin.
Kahvia ja cannelloneja
Nyt oli ruokailu suoritettu, mutta omistajan tullessa kysymään haluammeko vielä jotain, kuulin suustani tulevan lauseen "yksi Hendrick’s gt kiitos". Tähän mennessä olimme juoneet vain viiniä, paitsi yksi seurueestamme, joka ei juo alkoholia, oli nauttinut parikin kappaletta alkoholittomia gin & toniceja. Varmaan tästä johtuen gt-hammastani oli alkanut kolottamaan.
Juttelimme vielä lopuksi omistajan kanssa ja kehuin hänelle, että Jahu on loistava italialainen ravintola. Hän otti tyytyväisenä kehut vastaan, mutta huomautti, että kyseessä ei ole italialainen ravintola. Tällaista ei tosiaan missään ollut sanottukaan, mutta sellainen mielikuva minulle oli paikasta muodostunut. Muun muassa itsetehdyt pastat, limoncello ja jälkkäricannelonit olivat vieneet mielikuvani saapasmaan suuntaan. Tähän yhdistettynä laadukkaat, pääosin orgaaniset viinit, toivat kokonaisuudesta jotenkin mieleen Suomessa jo kulttimaineeseen nousseen Baskeri ja Basso -ravintolan. Tämä lienee sellainen kehu, että sitä ei tarvitse sen enempää selitellä ja tähän on hyvä lopettaa.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Heinäkuussa Korkeavuorenkadulle auennut Paisano edustaa vielä toistaiseksi harvinaista keittiötä suomessa, nimittäin filipiiniläistä. Toisaalta Paisano muistuttaa olevansa 'new filipino kitchen' eikä perinteinen filippiiniläiskeittiö, joka antaa annosten suunnittelussa enemmän liikkumavaraa ja vapauden erilaisille twisteille.
Ravintolan taustalla on käytännössä sama taustajoukko kuin Pobressa, kuten Justine Caoibes, mutta hän korostaa Paisanon koostuvan kirjaimellisesti paisanosta, eli perheestä tai ystäväporukasta (voi myös tarkoittaa talonpoikaa/maalaista) eikä ketään ole tarkoitus nostaa erikseen esille.
Paisano on parhaimmillaan pöytä täyteen tilattuna erilaisia annoksia, joiden koko on alkuroan ja pääruoan välistä, mutta hinnoittelu selkeästi lähempänä alkuruokaa. Entrecôtea, grillattua kalmaria, nuudeleita, bataattia, pratha-leipää.
Mielenkiintoinen lista on paljon monipuolisempi kuin Paisanon sisarravintolassa Pobressa. Keittiö uudessa ravintolassa on huomattavasti isompi ja grilli, jota ei ollut mahdollista saada Kampin Pobreen, mahdollistaa monipuolisemmat valmistusmenetelmät.
Kahdestakymmenestä annoksesta olen nyt kahdella käyntikerralla ehtinyt testata viisitoista, eikä eteen ole sattunut yhtään hutia. Liha-annokset sekä merenelävät (etenkin grillattu kalmari) ovat Paisanossa erinomaisia, mutta kasvis- ja vegaanivaihtoehdot ansaitsevat erityismaininnan. Näistä erikseen haluan nostaa esille munakoison, käsintehdyt nuudelit sekä sormisyötäväksi tarkoitetun bataattiannoksen.
Grillattua kanaa, kirjolohta kookoskreemillä sekä suussa sulavaa grillattua härän kieltä.Paisanon sisusta on sopivan pelkistetty, avoin sekä huolella mietitty. Tunnelma illallisella on erinomainen. Taustalla soinut huolella valittu old school west coast räppi sointui ravintolan teemaan erinomaisesti.Kaikki kolme jälkiruokaa maistelusettinä. Etualalta löytyy ehdoton henkilökohtainen suosikkini: Calamansi.
Vaikka aiemmin Kamppiin auennut sisarravintola Pobre Filipino olikin oiva ravintola kaikin puolin, ei se jostain syystä päätynyt kantapaikaksi, mutta kahden erittäin onnistuneen käynnin myötä Paisano näyttää päätyvän sellaiseksi. Siellä kun kaikki asiat kohtaavat mukavan herkullisessa harmoniassa. Hinta-laatusuhde illalliselle on erinomainen sekä jokainen yksittäinen osa-alue kerää helposti neljä tai viisi tähteä: cocktailit, sisusta, tunnelma, ruokalista läpi linjan, musiikki, palvelu.
En varmasti ole ainoa, joka on hurahtanut tähän rentoon illallistamiseen, missä on helppo tilata pöytä täyteen erilaisia makupaloja ja tilata viiniä sekä cocktaileja yksi toisensa jälkeen pelkäämättä loppuillan laskua. Tämä trendi on kailtaisteni ravintolakävijöiden onneksi näkynyt viimeaikoina vahvasti Helsingissä ja pikkuhiljaa muissakin kaupungeissa.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Helsinkiin junantuomana reilut 20 vuotta sitten saapuneena pääkaupunkiseutu on tullut jo melko tutuksi. Vesiltä käsin kaupunkiin tosin ei ole tullut niin paljon tutustuttua, mitä nyt silloin tällöin tulee mentyä lautalla Suomenlinnaan tai Lonnaan. Oli siis kiva ajatus lähteä Royal Linen illallisristeilylle. Laiva lähti lauantai-iltana klo 19 kolera-altaalta. Vaihtelevan kesän jälkeen sattui olemaan mukavan kaunis elokuinen ilta, joka sopi loistavasti saaristoristeilylle. Ruokailu tapahtuu lautan sisätiloissa, joten huonommallakin kelillä illallisristeily onnistuu, mutta fiiliksen ja näkyvyyden nimissä toki auringonpaiste oli parempi vaihtoehto.
Risteily lähti ja palasi kolera-altaalle
Risteily käynnistyy kapteenin puheella, jossa hän toivottaa vieraat tervetulleeksi ja kertoo lyhyesti risteilynkulusta. Risteilyn kesto on kaksi ja puoli tuntia, ja sen aikana nauhoitukset kertovat ohittamistamme kohteista. Sekä kapteenin puhe, että kuulutukset tulevat suomeksi ja englanniksi, joten myös ulkomaalaiset vieraat ymmärtävät kerrotut tarinat. Voisi kuvitella, että tällainen risteily onkin enemmän turisteille suunnattu, mutta yllätyksekseni valtaosa ruokailijoista puhui suomea. Samaan aikaan on myös mahdollista tehdä sightseeing risteily laivan yläkannella ja sinne tuntui suuntaavaan enemmän aasialaisia turisteja.
Alkuskumppana proseccoa
Olimme myös juhlimassa vaimon syntymäpäivää, joten siksikin alkuun sopi hyvin ottaa kuohuvat samalla kun aluksemme lipui Suomenlinnan ohi. Ruokia ei tarvinnut valita, koska tarjolla on kolmen ruokalajin illallinen, josta on kaksi erihintaista vaihtoehtoa tarjolla. Kalliimmassa on pääruokina naudan sisäfilettä tai nieriää ja jälkiruoka on upgreidattu mustikkapiirakasta suklaafondanttiin ja nämä valinnat olimme jo tehneet etukäteen. Aikaa oli hyvin siis keskittyä proseccon siemailuun ja maisemien katseluun.
Menomatkalla ohitimme Suomenlinnan
Kuulutuksien volyymi ulkona näkyvistä kohteista oli juuri sopivalla tasolla. Tai hieman joutui pinnistelemään ne kuullakseen, mutta toisaalta ne eivät häirinneet keskustelua, mikäli ei ollut niin kiinnostunut selostuksista.
Alkuruokana tarjoiltu saariston tapaslautanen
Illallisen aloitti Saariston tapaslautanen, joka sisälsi Skagenia, lohicevicheä ja savulohta. Hyvä kyytipoika tälle lautaselle oli suppeahkolta viinilistalta löytynyt Sauvignon Blanc. Tapaslautasen komponenteista kaikki kolme olivat hyviä. Loheen oli saatu yllättävän vahva savun maku mukaan ja kun itse raaka-aine oli tuoretta ja suolaa oli sopivasti niin avot. Cevichessä oli lohipalat jätetty melko isoiksi, mutta niissä oli hyvä happo mukana, joten nekin katosi nopeasti lautaselta. Skagen taas on omia ehdottomia alkuruokasuosikkejani ja ei pettänyt tälläkään kertaa. Kun se vielä tarjoiltiin saaristolaisleivällä, eikä paahtoleivällä, niin kyllä kelpasi.
Pihvi punaviinikastikkeella ja saaristolaismaisemallaNieriää voitillikastikkeella
Alkuruoan jälkeen katseltiin taas rauhoittavaa merimaisemaa ja keskusteltiin henkeviä siihen asti kun pääruoat saapuivat. Seuralaiselle tuli nieriä annos ja minulle naudan sisäfile. Laivan viininä oli Cabernet Sauvignon, jonka päätin nauttia pihvin kanssa seuralaisen jatkaessa Sauvignon Blancin juomista. Olin tilannut pihvini medium miinuksena, koska valitettavan usein pihvin saa lautaselle astetta pyydettyä kypsempänä. Nyt pihvi kuitenkin tuli lautaselle juuri sopivan verisenä punaviinikastikkeen ja röstiperunan kera. Vaimon nieriä annos oli myös mukavan rapsakaksi paistettu ja hyvin suolattu.
Aterian päätti juuri sopivan kokoinen herkullinen suklaafondant jädellä ja marjoilla
Itsellä oli pienet epäilykset laivan ruokien suhteen. Pelkona siis oli, että kokemus on pääosin turisteille suunnattu ja ruoat olisi valmistettu vain katteen maksimointia ajatellen. Tämä pelko oli onneksi turha ja kaikki syömämme annokset olivat hyviä ja pieteetillä valmistettuja. Hintataso illalliselle oli samaa luokkaa kuin kolmen ruokalajin illalliselle maissa. Täytyy myös mainita, että alkuruoaksi nautittu laivan tapaslautanen vastasi lähestulkoon kolmea annosta, joten ”vain” kolmen ruokalajin illallinen kyllä vastasi helposti kulinaristiin tarpeisiin ja myös vatsa tuli sopivasti täyteen. Kokemuksena tämä oli siis sellainen jota voi lämpimästi suositella. Vaikka ei olisikaan kiinnostunut niin paljon Helsingin itä-saaristosta ja sen nähtävyyksistä, niin voi olla mukavaa vaihtelua nauttia illallinen merimaisemia katsellen.
Varaa pöytä TableOnlinesta Royal Linen illallisristeilylle Helsinkiin tai Espooseen
Ville/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Tallinnan näkyvin maamerkki, Vanhankaupungin muurien jälkeen, löytyy kun kääntää katseensa koilliseen. Sieltä löytyy vajaan kymmenen kilometrin päästä satamasta Tallinnan televisiotorni, jonka masto nousee 314 metrin korkeuteen. Teletornin ja siellä pidettävien erilaisten näyttelyiden ja aktiviteettien lisäksi paikasta löytyy myös korkeatasoinen ravintola, kirjaimellisesti. Ravintola ja näköalatasanne sijaitsevat 175 metrin korkeudessa, joten näkymät ravintolasta ovat kohdallaan.
Teletornin ravintolan sali näyttää upealta ilta-auringossa
Teletornin ravintolan omistaja vaihtui reilu vuosi sitten, kun monissa Tallinnan huippuravintoloissa työskennellyt Küllike Tammelaan lunasti paikan itselleen. Omistajan tausta monissa kaupungin tasokkaissa ravintoloissa nosti illallisen odotuksia. Saavuimme Teletorniin keväisenä torstai-iltana alkuillasta. Ravintola ei ollut vielä kaikille auki, mutta omistaja oli halunnut kutsua meidät paikalle hieman aiemmin, että ehdimme jutella ennen kiireisen serviisin alkua. Kyseisenä iltana ravintolassa oli livemusiikkia ja paikka oli täyteen varattu.
Alkuun saimme tietysti virolaista mustaa leipää
Keittiön ja omistajan ruokafilosofia perustuu pitkälti trendikkäästi lähiruokaan painottuviin raaka-aineisiin. Tässä tapauksessa tämä lähiruokaan keskittyminen oli myös helppo uskoa, koska seuralaiseni sanoi, että edellisellä kerralla täällä käydessään viime syksynä, omistaja oli juuri tullut metsästä sienikori kädessään häntä vastaanottamaan.
Suolasiika-tartar. Omnom
Aikataulu vierailulle ei ollut siinä mielessä paras mahdollinen, että menun vaihto oli juuri tulossa, mutta vielä uuden menun annoksia ei päässyt maistelemaan. Toisaalta eipä tuo alkukevään menukaan huonolta näyttänyt ja itse valitsin listalta alkuun Suolasiika-tartarin. Annoksessa oli kalan lisäksi viiriäisenmunakokkelia, ruohosipulikastiketta ja rapeita leipälastuja. Annos hipoi täydellisyyttä. Ainut asia mikä jäi harmittamaan, oli se, että se ehti tulla melko nopeasti ja en ollut ehtinyt tilata mitään sopivaa viiniä annoksen kanssa. Nautin sen siis perinteisen alkucocktailin eli G&T:n kanssa. Meni kyllä alas niinkin ihan sulavasti. Muutkin valitut alkuruoat saivat seurueeltamme kiitosta.
Seuralaisen keväisen vihreä kuha-annos
Pääruoaksi päätin valita virolaisen hirvenfileen. Lisukkeena oli juurisellerisosetta, tuoretattaria ja mustaherukkaviinikastiketta. Annos oli jälleen loistava ja fileen kypsyys oli myös täydellinen.
Hirveän herkullinen hirvi
Ankka päätyi kahdelle lautaselle seurueestamme ja myös se sai varauksettomia kehuja. Pääruoan kanssa nautin espanjalaista Tempranilloa omistajan suosituksesta enkä voi valittaa tästä parituksesta.
Kvaak kvaak
Annokset olivat kooltaan melko isoja, joten varsinaisesti ei enää nälkä alku- ja pääruoan jälkeen ollut, mutta tokihan meidän oli vielä jälkiruokia maisteltava. Itse valitsin lehmuksenkukkareemin, tattarijäätelöllä ja tyrnimarengilla. Myös Suklaa-ruismallaskakku löysi tiensä meidän pöytäämme ja samalla varmalla linjalla keittiö jatkoi myös jälkiruokien kanssa.
Tyrnimarenki kylpee valossa
Illallinen alkoi olla pikkuhiljaa paketissa ja illan bändi viritteli soittimiaan jo tulevaa keikkaa varten. Meidätkin kutsuttiin jatkamaan iltaa bändiä katsellen ja viiniä siemaillen, mutta tällä kertaa meillä oli illalle vielä muita suunnitelmia, joten emme voineet paikalle jäädä.
Korkeatasoinen maisema
Omistajan kanssa vaihdoin lähtiessä vielä muutaman sanan ja suosittelin ottamaan listalle maistelumenut. Keittiön tekeminen oli niin vakuuttavaa, että mieluusti olisi useammankin ruokalajin maistellut mahtavia maisemia katsellen. Ja näin kuulemma oli jo suunniteltu tehtävänkin. Uuden menun julkaisun jälkeen vielä toukokuun aikana pitäisi maistelumenutkin saada listalle, viiden ja kuuden ruokalajin mittaisina. Lähtiessä vielä ihastelimme hienoja maisemia raikkaassa keväisessä auringonpaisteessa, joka oli hyvä päätös Teletornin ruokailulle. Jos et ole vielä tässä Tallinnan matkailukohteessa käynyt, niin tätä paikkaa voi suositella myös kulinaristeille. Kiva oli myös huomata, että hintatasossa ei ollut korkeuslisää, kuten tämän tyylisissä paikoissa joskus on nähty, vaan hintalaatu -suhde oli hyvin järkevällä tasolla.
Ville/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Bangkok 9 sijaitsee Makkaratalossa, eli virallisemmalta nimeltään Kauppakeskus Citycenterissä. Verkkokaupan vallatessa markkinoita perinteisemmiltä kivijalka- ja ostoskeskusten liikkeiltä ovat kauppakeskukset laajentaneet toimintaansa enemmän viihdekeskusten suuntaan. Jokaisesta uudesta keskuksesta löytyy jos jonkinlaista pakopeliä, lentoputkea tai vähintäänkin perinteisempää leffateatteria houkuttelemaan kuluttajia paikalle. Yhä isompaa roolia kauppakeskuksissa näyttelevät myös ravintolat, joita löytyy uusista kauppakeskuksista nykyään ällistyttävän paljon.
En ole ihan varma, miten suhtaudun tähän ilmiöön. Periaatteessa on kiva, että tulee uusia ravintoloita, mutta valitettavan usein uusien ostoskeskusten valikoima koostuu lähes pelkästään eri ketjujen pikaruokaravintoloista. Ehkäpä tämä sitten tyydyttää ostoskeskuksissa vierailevaa kansaa, mutta jotenkin näkisin, että tässä vähän aliarvioidaan kuluttajia ja ollaan menty liian kunnianhimottomalla ja mielikuvituksettomalla lähestymiskulmalla. Mainittakoon nyt toki tässä kohtaa ilahduttavana poikkeuksena Kampin Kortteli.
Äskeiseen ketjupaikkavuodatukseen liittyen Citycenterissä sijaitseva Bangkok 9 on mukava poikkeus tähän sääntöön. Etnisen(kin) ruoan ystävänä odotin vierailua tähän ravintolaan, koska olin kuullut siitä paljon hyvää. Kauppakeskuspaikoissa on myös usein hieman ongelmia tunnelman kanssa. Bangkok 9:ssä ravintolan etuosaan oli rakennettu pienen rantakahvilan näköinen drinkkibaari, joka peitti sisäpuolelta näkymän kauppakeskukseen ja ratkaisi tämän ongelman. Meidän pöytä oli keittiön edessä, joka ei ollut varsinainen avokeittiö, mutta isohko luukku avasi melko hyvin näkymän keittiöön ja oli kiva katsella kokkien touhua ruokia odotellessa.
Myös Kungfu girliä oli kiva siemailla ruokia odotellessa
Bangkok 9 on thaimaalaiseen katuruokaan keskittyvä ravintola. Olimme liikkeellä aikaisin ja pöytävaraus oli jo klo 17, mutta siitä huolimatta paikka oli lähes täynnä. Kyseessä oli perjantai-ilta, mutta silti oli yllättävää, että jo tähän aikaan ravintola oli täynnä. Myös muut kuluttajat ilmeisesti olivat kanssani samaa mieltä ketjupaikoista, koska muissa kauppakeskuksen ravintoloissa, jotka enimmäkseen edustivat ketjuravintoloita, oli paljon tilaa. Pöytävaraus oli siis todellakin tarpeen, muuten olisimme joutuneet kauppakeskuksen käytäväpaikoille, jotka eivät vaikuttaneet kovin houkuttelevilta. Kaikki pöytävarauksen tehneet oli sijoitettu hyville paikoille keittiön läheisyyteen.
Thaitapas valikoimaa
Aika usein blogikeikoilla tulee syötyä tastingmenu tms, mutta nyt, kun kyseessä oli katuruokaan keskittyvä paikka, ei varsinaisia menuja ollut tarjolla. Tästä huolimatta en halunnut itse valikoida ruokia vaan menin keittiön luukulle juttelemaan omistajan kanssa ja pyysin häntä valmistamaan edustavan otoksen keittiön parhaita ruokia. Ruokajuoman sentään valitsin itse. Juomaksi valikoitui pullollinen Kungfu Girlin rieslingiä, jonka arvelin olevan suunmukainen mausteisen thaikku-ruoan kanssa.
Possua kahdella tapaa ja riisipaperirulla
Alkuruoaksi keittiö loihti meille täytetyn riisipaperirullan ja possua parilla eri tyylillä. Kun kävin ruokia tilaamassa, niin minulta vielä erikseen kysyttiin, että saako olla tulista. Tähän tietysti vastasin, että saa ja pitää olla. Ja tämän kyllä huomasi. Tykkään tosi paljon tulisesta ruoasta ja kotonakin käytän srirachaa kuin muksut ketsuppia. Sitä tulee siis lisättyä melkein kaikkiin ruokiin lautaselle kun valmistusvaiheessa ei kovin tulista voi tehdä, että ruoka kelpaisi muillekin. Nyt siis tosiaan annokset olivat tulisia, mutta ei kuitenkaan liian, niin että muutkin maut pääsivät esille. Ja chilikastiketta oli laitettu myös erilliseen astiaan tulisuuden säätämiseksi oman maun mukaan.
Porsasta osterikastikkeessa
Pääruoaksi tuli possua ja mereneläviä. Possuannos oli wokattua possunkylkeä osterikastikkeessa kiinankaalin, valkosipulin ja chilin kanssa. Merenelävät olivat taas wokattu red curryssa ja annoksessa komeili mm. kokonainen langustiini. Molemmissa annoksissa olivat maut kohdallaan ja ne tekivät hyvin kauppansa.
Mereneläväisiä
Annokset olivat kaikki melko hyvän kokoisia ja maha alkoi olla aika täynnä. Jälkiruokaa ei siis oikein olisi enää jaksanut, mutta listalla ollut vihreä tee jäätelö sai mielenkiinnon heräämään ja samalla tuli tilattua toinenkin jäde, jossa oli kyytipoikana vielä paistettua banaania ja kondensoitua thai-hunajamaitoa ja manteleita. Tämä banaaniannos olikin todella herkullista ja sitä olisi voinut ahtaa vielä vaikka lisääkin. Runsaan chilin syönnin jäljiltä jäätelö toimi myös hieman polttelevan suun neutralisoijana oikein hyvin.
Taivaallinen banskujäde
Vihreällä teellä maustetun jäätelön ensi puraisu tuntui tosi vahvasti teemäiseltä ja ei niin kamalan hyvältä. Tässä oli kuitenkin jännä ilmiö, kun jo toinen lusikallinen maistui melkein normaalilta jäätelöltä ja ensin niin vahvana tuntunut vihreän teen maku, ei tuntunut enää ollenkaan liian vahvalta. Tämä annos voisi toimia tosi hyvin myös suunraikastajana pitkän menun välissä.
Eksoottinen vihreä tee jäätelö
Kovin usein ei nykyään lounasruokailuja lukuun ottamatta tule käytyä ulkona syömässä etnisissä ravintoloissa. En oikein tiedä miksi, koska tykkään tosi paljon mm. Kaakkois-Aasian ruokatarjonnasta. Aikanaan tuli asuttuakin siellä jonkin aikaa ja silloin thaimaalaisen ruoan lisäksi suosikiksi nousi malesialainen ja intialainen ruoka. Helsingissä ei kuitenkaan kovin paljon löydy tasokkaita ravintoloita näissä kategorioissa ja ehkä siinä syy harvempiin vierailuihin. Bangkok 9 lunastaa kyllä helposti paikan yhtenä parhaista thai-ravintoloista pk-seudulla ja ruokailun jälkeen voin todeta, että siellä tarjotaan autenttista thaimaalaista ruokaa. Jos et ole siis vielä ehtinyt tätä ostarin helmeä testaamaan niin kipin kapin varaamaan pöytä ja nauttimaan!
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Syksyinen sunnuntaipäivä on oiva hetki mennä brunssille. Puotilan Kartanon brunssia olen kuullut kehuttuvan useita kertoja ja nyt oli viimein aika mennä itse testaamaan, pitävätkö kehut paikkansa. Pöytävaraus oli tehty brunssin loppupuolelle klo 14 ja pelko ruokatarjoilun loppumisesta sai meidät olemaan paikalla jo varttia vailla. Edellisillan fudisjengin saunailta hieman kolotti päässä ja viritti ruokahalun oikealla tasolle brunssista nauttimiseen.
Kuva tyhjentyneestä salista brunssin jälkeen
Ajankohtaan sopien Puotilan Kartanossa oli tällä kertaa brunssin teemana Oktoberfest ja tarjoilut oli viritetty teeman mukaiseksi. Onneksi tarjolla oli kuitenkin muutakin kuin bretseleitä, hapankaalia ja makkaraa. Menimme tosiaan paikalle brunssin loppuvaiheessa ja muutkin olivat ilmeisesti kuulleet kehuja paikasta, koska se oli edelleen melkein täynnä. Iloinen puheensorina täytti salin ja asiakaskunta oli hyvin kirjavaa. Paljon perheitä, mutta myös pariskuntia ja kaveriporukoita oli tullut nauttimaan sunnuntaibrunssista.
Alkupalat ja aikuisten ja pienten juomat taustalla
Meille löytyi mukava pöytä uloimmasta salista, jossa on isot ikkunat kartanon pihalle. Alkuun tilasimme lasilliset valkoviiniä ja sitten oli aika lähteä tutustumaan mitä alkupalapöydästä löytyy. Lapset olivat tietysti nälkäisimpiä tai ainakin haluttomimpia odottelemaan, joten oma nälkä piti hetkeksi unohtaa ja käydä heille valikoimassa alkuruoat. Alkuruokapöytä koostui noin kymmenestä sortista ja ehkä leimallisimmin oktoberfestiin sopivana oli Baijerilaista perunasalaattia. Kaali lienee myös tyypillinen oktoberfestiin kuuluva tuote, ja sitä oli nytkin tarjolla, mutta ei hapankaalin, vaan lehtikaalin muodossa, josta oli tehty salaatti yhdessä omenan ja västerbotten juuston kanssa. Tämä oli todella herkullinen salaatti ja sellaista on tullut brunssin jälkeen jo kotonakin tehtyä. Sesonkiin sopien tarjolla oli myös pikkeloityjä sieniä ja satokasviksia. Lisäksi pitää vielä nostaa esille Jokirapu & katkarapuskagen, joka on ehdottomasti omia suosikkejani ja ei pettänyt tälläkään kertaa.
Oktoberfest henkiset pääruoat
Alkuruoat olivat jo niin hyviä ja täyttäviä, että pääruokia ei välttämättä olisi edes tarvinnut, mutta toki niitäkin piti maistella. Pääruokien puolelta sitten löytyi kuitenkin myös tuo hapankaali ja bratwursti. Omaksi suosikiksi kuitenkin osoittautui pitkään haudutettu porsaankylki tummassa olutkastikkeessa. Myös rapeat kanansiivet toimivat hyvin, kuten sesongin mukainen paahdettu myskikurpitsakin. Lapsille upposivat myös lihapullat oikein tehokkaasti.
Jälkkärivalikoima
Sitten oli aika siirtyä erityisesti lasten jo innokkaasti odottamaan jälkkäripöytään. Siellä tarjolla oli mm. pannacottaa, tuulihattuja, macaroneja, tuoreita marjoja ja namuja. Sitten oli brunssi paketissa ja oli aika siirtyä mahaa pidellen kohti kotia ja päivälepoa.
Kaapelikela oli saanut uuden elämän
Ravintolapäällikön kanssa lähtiessä vielä vaihdoin pari sanaa ja kiitin hyvästä brunssista. Hän oli iloinen, että paikalliset ovat löytäneet hyvin Puotilan Kartanon ravintolan ja erityisesti sen brunssin ja lounaan. Brunssin ja lounaan lisäksi ravintola tarjoaa myös Á la Cartea keskiviikosta lauantaihin ja sekin pitänee tulla vielä testaamaan. Ravintolapäällikkö pyysi myös muistuttamaan blogin lukijoita siitä, että Puotilan Kartano on auki läpi vuoden eikä suinkaan vain kesäravintola, niin kuin yllättävän monet ravintolan asiakkaat kuulemma luulevat. Minä taas omana havaintona sanoisin, että Puotilan kartano sopii todella hyvin erilaisiin yksityistilaisuuksiin niin kesällä kuin talvellakin. Vanha tunnelmallinen kartanomiljöö alle kilometrin päässä metroasemalta on aika harvinanen yhdistelmä.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.