Yokin aasialaisfuusio sai innostuneen vastaanoton Turussa

Tarjolla on myös makuja Pohjois-Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

Yokin keittiössä tehdään maukasta.

Turkulaisen gourmet´n keskittymä Vähätori Aurajokirannassa sai viikonloppuna uuden ravintolan, kun Yoki avasi ovensa. Yokin fuusiokeittiö yhdistelee luovasti eri maiden reseptejä ja raaka-aineita kulmakivenään aasialainen keitiö. Mukaan on otettu ripauksia Pohjois-Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Vaikka konsepti saattaa kuulostaa kikkailevalta, on kyseessä selkeä linjaus: haetaan parhaat maut sieltä, mistä ne ikinä löytyvätkin.

Yokin keittiötä johtaa brittiläinen keittiömestari Martin Langford.

[AD]

Yoki on saanut avajaisviikonlopun asiakkailta kiitosta rennosta palvelusta ja luontevasta kansainvälisestä fuusiotyylistä. Esillepanoa on kehuttu tyylikkääksi ja annoksia kekseliäiksi.

Yokin à la carte menu jakautuu aasialaiseen, pohjoisafrikkalaiseen ja eteläamerikkalaiseen. Tarjolla on myös sormisyötäviä sekä kolme eri kokonaisuutta: pitkä maailmanympärysmatka, lyhyt maailmanympärysmatka sekä kasvismenu, joka sopii myös vegaaneille.

Ravintola sijaitsee Turun kaupunkialueen vanhimmassa rakennuksessa, Casagrandentalossa.
Kellari tarjoaa aikamatkan 1500-luvulle.

Yokin alkumetrien suosio vaikuttaa siltä, että pöydän tilaaminen on ehdottoman kannattavaa. Joulukuun loppuviikkojen illat ovat muutamia irtopöytiä lukuunottamatta loppuunvarattuja ja varauksia otetaan vastaan jo tammi- ja helmikuulle.

Ravintolan sisustus nojaa sekä talon pitkään historiaan että aasialaisiin vaikutteisiin. Ravintola on jaettu pienempiin tunnelmallisiin tiloihin ja peremmälle käydessä voi nauttia drinkin tai aterian esimerkiksi Aasia-vaikutteisen loungen matalilla sohvilla. Jaettu tilaa sopii hyvin myös erilaisten yksityistilaisuuksien järjestämiseen.

Lasilattian alta löytyy Aleksanteri I:n hevoskärryn jäljet.
Jengi viihtyi avajaisissa.

Talon omistaa Benito Casagrande, joka on restauroinut tilat huolellisesti. Vanha aika ja historialliset kerrostumat näkyvät, esimerkiksi käsittelemättömän tiiliseinän muodossa. Alakerrassa on pätkä 1600-luvun puuportaita ja kellarit ovat 1400-luvulta. Arkeologiset kaivaukset paljastivat kellareista yli 500 esinelöytöä. Näistä yläkerran lasilattian alle on laitettu näytille muun muassa pätkä vanhaa katukiveystä, jossa näkyy talossa vierailleen Aleksanteri I:n hevoskärryn jäljet.

Suomalaisen ravintolatoiminnan katsotaan alkaneen tässä talossa, kun Johan Seipel sai luvan harjoittaa hotelli- ja ravintolatoimintaa liki 260 vuotta sitten.

Suosittelemme