Kauppalistaansa mumiseva, työvaiheitaan ääneen kertaava ja avaimiaan etsiessään itselleen puhuva ihminen tekee jotain yllättävän tavallista.
Tutkimuksissa itselle puhumisesta on havaittu lisäävän mitattavaa hyötyä muistille ja keskittymiselle.
Ratkaisevaa ei ole puheen määrä vaan se, mitä sanotaan ja missä tilanteessa.
Ääneen puhuminen paransi muistitehtävän tuloksia
Xinqi Guon ja Karen Dobkinsin tutkimuksessa 103 nuorta aikuista pelasi korteilla muistipeliä kahdella eri tavalla; ensin ääneen puhuen ja sitten täysin hiljaa.
Ääneen puhuttaessa tulokset olivat parempia, joskin itse koe kattoi vain yhden rajatun muistitehtävän.
Hiljaisissa osuuksissa eniten kärsivät ne, joilla oli ennestään vahva tapa puhua itselleen: juuri heidän tuloksensa laskivat, kun hiljaisuus määrättiin tehtävänannossa.
LUE LISÄÄ: Aivotutkijat varoittavat: tämä yleinen somekäyttäytyminen heikentää muistia
Sanoittaminen pilkkoo tehtävän osiin
Monimutkainen tehtävä selkiytyy, kun sen vaiheet sanoittaa järjestyksessä ääneen.
Alexander Latinjakin ja hänen kollegoidensa katsauksessa käytiin läpi 559 itsepuhelua käsittelevää tutkimusta, ja tavoitteellinen itselleen puhuminen erottui omaksi lajikseen: se ohjaa tekemistä sen sijaan, että kommentoisi sitä.
Ääneen lausuttu ohje toimii silloin kuin oma työohje, joka pitää seuraavan vaiheen kirkkaana mielessä.
Huomio seuraa sanoja
Keskittymisessä olennaista ei ole äänenkäyttö vaan se, mihin sanat ohjaavat huomion.
Thessalian yliopiston Evangelos Galanisin ja kollegoiden kuudessa kokeessa 255 osallistujaa teki tarkkaavaisuustestejä ennalta valittua avainsanaa käyttäen.
Tutkijoiden päätelmä oli, että etukäteen valittu itselleen puhuminen auttaa säätelemään tarkkaavaisuutta ja pitämään sen yllä.
Melu ja väsymys eivät vieneet hyötyä
Tutkija Lu Gengin kokeessa 43 aloittelijaa heitti tikkaa häiriömelussa.
Ennen heittoja heidän itsehillintänsä oli kulutettu vähiin erillisellä tehtävällä.
Ohjaavaa itsepuhelua käyttänyt ryhmä katsoi taulun keskustaa pidempään ja suoritti heitot tasaisemmin kuin verrokkiryhmä.
Itselle puhuminen ei siis vaadi ihanneoloja, vaan se auttoi juuri silloin, kun voimavaroja oli vähiten jäljellä.
Vaikutus toistuu 32 tutkimuksessa
Antonis Hatzigeorgiadisin meta-analyysiin koottiin 32 itsepuhelututkimusta ja 62 erillistä tulosta.
Itselle puhuminen paransi suorituksia keskisuurella vaikutuksella.
Hyöty oli suurin uutta taitoa opeteltaessa ja pienin jo rutiiniksi muuttuneissa suorituksissa.
Kaikki itselle puhuminen ei ole samaa
”Muista maito, avaimet ja laturi” tekee aivoille eri työn kuin päässä pyörivä itsensä sättiminen.
Tutkimuksessa erotettiin spontaani itsepuhelu, joka syntyy itsestään, ja hyödyllisempi tavoitteellinen itsepuhelu, joka valitaan etukäteen tiettyä tehtävää varten.
Puheen määrä ei siis yksin kerro mitään siitä, miten tehokkaasti aivot työskentelevät.
Ohjeen muoto ratkaisee
Jack Sampsonin ja hänen kollegoidensa kokeessa 36 osallistujaa heitti 60 tikkaa neljällä eri ohjeella.
Tarkimmat heitot syntyivät, kun ohje kohdistui heiton kohteeseen tai kannusti yrittämään, ja epätarkimmat silloin, kun ohje käski tarkkailla oman käden liikettä.
Oman suorituksen yksityiskohtainen erittely siis häiritsi tarkkuutta enemmän kuin auttoi sitä.
Ääneen sanominen tekee ajatuksesta konkreettisen
Päässä pyörivä tehtävä tuntuu usein epämääräiseltä, kunnes sen sanoo ääneen ja kuulee itse.
Itsepuhelun tehtäviksi on tutkimuskirjallisuudessa kirjattu työmuistin tukemisen lisäksi toiminnan suunnittelu ja omien tunteiden säätely.
Itselleen puhuvaa ihmistä ei siis kannata pitää hajamielisenä, sillä ääneen sanottu lause auttaa pitämään paketin kasassa.
Avainsana kannattaa harjoitella etukäteen
Meta-analyysin selkein löydös koski harjoittelua: tutkimukset, joissa itsepuhelua harjoiteltiin ennen suoritusta, tuottivat suuremmat hyödyt kuin ne, joissa ohje vain annettiin.
Sama toistui tikanheitonkokeessa, jossa koeryhmä harjoitteli avainsanaansa kolme päivää ennen varsinaista koetta.
Yksi ennalta valittu lause, joka kertoo mitä seuraavaksi tehdään, kantaa siis pidemmälle kuin hetken mielijohteesta syntyvä pulina.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Aivosi tekevät päätöksen ennen kuin ehdit ajatella asiaa – tutkijat löysivät mekanismin
Liikaa ärsykkeitä, liian vähän palautumista? – ADT on aivojen hätätila
Neurotieteilijät selvittivät, miksi tietyt kesätuoksut jäävät muistiin vuosikymmeniksi
