Suomessa työtekijät on EU:n uupuneimpia.
45 prosenttia työntekijöistä kertoo kokeneensa viimeisen vuoden aikana stressiä, masennusta tai ahdistusta, jonka työ on aiheuttanut tai jota se on pahentanut.
EU-maista vain Kreikassa osuus oli suurempi.
EU:n työterveys- ja työturvallisuusviraston OSH Pulse 2025 -kyselyssä koko EU:n keskiarvo oli 29 prosenttia.
Vain Kreikassa työ kuormittaa enemmän mieltä
Kreikassa työn aiheuttamasta tai pahentamasta stressistä, masennuksesta tai ahdistuksesta kertoi 49 prosenttia työntekijöistä, kun Suomen luku oli 45 prosenttia.
Vertailun toisessa päässä Tanskassa osuus oli 19 prosenttia, joten maiden välinen ero on huomattava.
Suomen tulos perustuu 1 010 työntekijän haastatteluun, ja EU:n 27 jäsenmaan aineistossa oli yhteensä 25 688 haastattelua ajalta 31. maaliskuuta–14. huhtikuuta 2025.
LUE LISÄÄ: Etkö jaksa tehdä mitään töiden jälkeen? Tällainen väsymys ei ole enää normaalia
Kysely mittaa työn huonontamaa oloa, ei diagnooseja
EU-kyselyn 45 prosenttia ei tarkoita, että lähes puolella suomalaisista työntekijöistä olisi diagnosoitu masennus tai ahdistuneisuushäiriö.
Vastaajilta kysyttiin, olivatko he kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana stressiä, masennusta tai ahdistusta, jonka työ oli heidän arvionsa mukaan aiheuttanut tai jota se oli pahentanut.
Samasta syystä lukua ei voi suoraan rinnastaa esimerkiksi työuupumuksen yleisyyteen.
Kiire ja työmäärä näkyvät Suomessa EU-keskiarvoa useammin
Suomalaisista 51 prosenttia kertoi kokevansa työssään kovaa aikapainetta tai liian suurta työmäärää.
EU:ssa vastaava osuus oli 44 prosenttia.
Heikkoa viestintää tai yhteistyötä työpaikalla koki Suomessa 42 prosenttia vastaajista, kun EU:n keskiarvo oli 29 prosenttia.
Tukea on tarjolla enemmän – silti oireita ilmoitetaan paljon
Suomalaisista 78 prosenttia kertoi, että työpaikalla on tarjolla neuvontaa tai psykologista tukea mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa.
EU:ssa vastaava osuus oli vain 40 prosenttia.
Suomen tuloksessa onkin erikoinen yhdistelmä: tukipalveluita ilmoitetaan olevan runsaasti, mutta työn yhteydessä koettua stressiä, masennusta tai ahdistusta on vertailussa lähes eniten.
Joka neljännellä työuupumusoireilu on jo huolestuttavalla tasolla
Työterveyslaitoksen maaliskuussa 2026 julkaisemassa Miten Suomi voi? -seurannassa yhdeksän prosenttia työikäisistä kuului todennäköisen työuupumuksen ryhmään ja 16 prosentilla riski oli kohonnut.
Yhteensä siis joka neljännellä työuupumusoireilu oli Työterveyslaitoksen mukaan huolestuttavalla tasolla.
Työterveyslaitoksen toisella mittarilla 17 prosenttia työntekijöistä puolestaan kertoo kokevansa melko paljon tai paljon stressioireita, joten EU-kyselyn 45 prosenttia ja kotimaiset luvut eivät kuvaa samaa asiaa.
30–45-vuotiailla työuupumus erottuu muista ikäryhmistä
Vakavaa työuupumusoireilua koki loppuvuonna 2025 peräti 13 prosenttia 30–45-vuotiaista.
Vuoden 2019 lopussa vastaava osuus oli tässä ikäryhmässä kuusi prosenttia, ja oireettomien osuus on samalla laskenut 79 prosentista 70 prosenttiin.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen nostaa esiin ruuhkavuodet: kolmi- ja nelikymppisillä oli muita enemmän epävarmuutta työn tulevaisuudesta, ja he kokivat muita useammin myös muun elämän vievän voimia työltä.
Vain 16 prosenttia uskoo työnsä muuttuvan paremmaksi
Työterveyslaitoksen seurannassa 40 prosenttia suomalaisista oli huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa.
Peräti 45 prosenttia arvioi, ettei pysty ennakoimaan, mitä omassa työssä tulee tapahtumaan, mutta vain 16 prosenttia uskoi työnsä muuttuvan paremmaksi.
Samaan aikaan työyksinäisyyttä koki noin joka viides ja reilua kohtelua työssään 79 prosenttia, vaikka myös tämä myönteinen luku oli hieman laskenut.
EU:ssa valmistellaan nyt uusia sääntöjä työperäiseen stressiin
Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta käsitteli 2. syyskuuta lainsäädäntöaloitetta, jossa komissiolta vaaditaan EU-tason toimia psykososiaalisten riskien, stressin ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi työssä.
Parlamentin virallisen seurantapalvelun mukaan aloite odottaa seuraavaksi parlamentin äänestystä, joten kyse ei vielä ole voimassa olevasta uudesta laista.
Samaan aikaan EU-OSHA on käynnistänyt vuosien 2026–2028 Together for mental health at work -kampanjan, jonka painopisteenä on nimenomaan psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy työpaikoilla.
Yksi kysymys paljastaa työuupumuksen epätasapainon
Työterveyslaitos ehdottaa työuupumusriskin hahmottamiseen yksinkertaista kysymystä: kuinka paljon panostan työhöni verrattuna siihen, kuinka paljon saan siitä itselleni tärkeitä asioita takaisin?
Vastineeksi voidaan ajatella esimerkiksi toimeentuloa, palautetta, onnistumisia ja mahdollisuutta kehittyä ammatillisesti.
Kun panostus jatkuvasti ylittää vastineet, työuupumuksen riski kasvaa.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ
Liikaa ärsykkeitä, liian vähän palautumista? – ADT on aivojen hätätila
Elätkö jatkuvassa selviytymistilassa? Pitkäkestoinen stressi ja traumat voivat uuvuttaa huomaamatta
