Kiertotie

Sukumatkailun ABC. Epäonnistuminen alkaa jo ennen lähtöä. Yksi istuu autossa muut on vielä vaihessa. Kun sitten matkaan päästään puolisen tuntia myöhässä on ensimmäinen etappi tietenkin huoltoasema. Poikkeuksellisesti tällä kertaa tankki ei ollut tyhjä, mutta meni joku 29 litraa kuitenkin. Toinen poikkeus normaalista oli se ettei matkalla tarvinnut pysähtyä kahvilla jossakin.

Seuraava etappi on kartanlukijan valinta. Valitettavasti kartanlukijan paikalla ei ollut silmälaseja eikä paikallistuntemusta. Näin ollen ohi oikeasta risteyksestä. Opasteita seuraten toiselle puolelle kaupunkia oheistapahtuman portille toteamaan- "Ei tämä ole lentokenttä"

Kolmas etappi on opastetaulun etsiminen ja sen selvittäminen kuinka kaukana ollaan. No oikea kaupunki sentään ja hyvää tietä takaisin kokolailla taas puoli tuntia ylimääräistä ajoaikaa- onneksi ei huolta polttoaineen loppumisesta

Neljäs etappi WC:n löytäminen

Viides etappi perille löytäminen. No lopulta kun auto pysähtyy ehtii kuljettajakin katsoa karttaa ja todeta: "Pohjoinen liittymä eli 143 = 1430 nyt ollaan etelässä- kaupungin läpi sinne mistä tultiin niin tie tulee vastaan". No tie tuli vastaan ja opasteet vei perille.

Kuudes etappi mieleisen parkkipaikan löytäminen. Tällä kertaa yhden huonojalkaisen vuoksi se ei ollut ongelma vaan liikenteen ohjaus opasti viemään pääportille ja siitä sit seuraavan järkkärin opasuksella invapaikalle. Normaalisti tuo reilun tunnin myöhästyminen johtaa kaukoparkkiin jonnekin hevon kuuseen itse tapahtumasta.

Seitsemäs etappi itse tapahtuma ruokailuineen. Ne menee yleensä kivuttomasti jos ei ole liikaa risteily / etelä juttuja. Tällä kertaa kun kyydissä oli oikeat savolaisveljekset niin juttua riitti käpyjen keräämisestä koulubussien hinaamiseen.

Ennen sovittiin kohtaamispaikat ja ajat joihin piti pyrkiä. Nykyään sit soitellaan perään jos joku jää juttelemaan liian pitkään.

Kahdeksas etappi eli kotimatka. Tavallisesta poiketen auto löytyi helposti. Niin ikään tavallisuudesta poiketen kukaan kyytiläisistä ei syönyt eikä juonut liikaa, kaatanut juomia kenenkään päälle tai juhlissa kaatunut juhlakalun kanssa tai päälle tai muuten vaan nyrjäyttänyt nilkkojaan. Niin ikään tavallisuudesta poiketen ei tarvinnut pysähtyä syömässä, juomassa tai ABCWC:ssä

Yhdeksäs etappi on normaalisti sisältänyt näillä reissuila repullisen tuliaisia. Tällä kertaa kyytiin tuli vain reilut 27 metriä lakua, joku hylsysarja ja mittakeppi.

Kymmenes etappi alkaa sit siinä vaiheessa kun kaikki matkalla tilatut roinat saapuu, testataan, maksetaan ja mietitään seuraavat kuukaudet oliko ostoksissa mitään järkeä. Täytyyhän myyjiä työllistää kiertämään pitkin maakuntia- siitähän niille palkka maksetaan jotta kiertävät pitkin maakuntaa.