Sunnuntaiajelulauantai

Lauantain ratoksi joutui istumaan aamupäivän tietokoneen äärellä, mutta jos joku olisi sanonut että menet sitten illalla lomakylään saunaan ja kokeilemaan aivan uutta kaasugrilliä- olisin varmaan nauranut.

Tulin kuitenkin työmaalle ajeltuani ja muutaman tunnin touhuttuani siihen tulokseen että tarvikkeita puuttuu ja että ei tule millään valukuntoon vaikka painaisi puoleen yöhön.

Sunnuntainakin lähtö hieman venyi. Ei tosin lauantain tapaan pizzoja paistaen, mutta tarvikkeet kun oli ja tankissa muutakin kuin höyryt alkoi jälkeäkin syntymään.

Aamu hirvittää- siis lähinnä siksi kun odotan jos jonkinmoista tumpelointia betoniauton käynniltä. Yleensä ne on olleet ongelmattomia, mutta 2 edellistä teettivät lisätöitä ja niihen verrattuna tuo seuraava on autolle ainakin kolme kertaa vaikeampi kohde.

Sitten vielä sananen- jos nyt satut tämän lukemaan:
Minun päiväni oli suunniteltu ja pahoittelen etten hyödyntänyt tilaisuutta lähiseudulla lenkkeilemiseen. Noin muuten esittämäsi ehdotus oli kyllä kiinnostava, mutta ei tällä kertaa oikein toteutuskelpoinen.

Jos ehdotus rannalla olisi tullut keneltä tahansa muulta kuin pitkäaikaiselta ex tyttöystövältäni muutaman vuoden takaa niin lopputulos olisi ollut aivan sama. Siis se että nukkuminen saattaa onnistua tietyin edellytyksin, mutta se ei ole minulle mikään itsestäänselvyys tai automaatio että pystyisi edes nukkumaan samassa huoneessa.

Ehkä puhutaan tottumuskysymyksestä tai siitä että tiettyihin juttuihin pitää suorastaan kyllästyä tai ainakin alkaa pitämään itsestään selvinä että teltan saa purkaa ja salon taiteltua kasaan.

Telttakepitkin muistin viimein kaivaa pois lavetin laatikosta, mutta narut ovat vielä hakoteillä.