Lääkkeistä ja vähän muustakin

Ihmettelen kyllä, että miten jotkut voivat vetää noita Panacodeja ihan huvitusmielessä. Vaikka en ole syönyt kuin puolet määrätystä annostelusta, niin siltikin olo on unelias, välillä pahoinvointia, kädet vapisee ja mieli on aivan jähmeä. Miksi ihmeessä kukaan tahtoo tällaista oloa? Miksi ylipäätään se pää pitää saada sekaisin? Kävin tänään mummomaisen rauhallisella kävelyllä ja katselin Torkkelinmäellä makaavia narkkeja. Hirveä mesoaminen ja leuhotus kuinka monta kuukautta kukin on ollut täysin kartanolla. Nuoria, jänteviä miehiä ja naisia, elämällä olis niille vaikka mitä tarjota.

Leikkauksesta toipuminen hyvässä vauhdissa. Veli oli tehnyt kalasoppaa ja ystävällisesti kiikutti sitä mullekin. Mixerissä surrrrrr ja kitusiin! Nam! Hyväksi havaittu myös kypsä avocado ja raejuusto. Koko pienen yksiöni lattiapinta-alan on täyttänyt hirmuinen määrä ruokareseptejä, joita leikkaan ja liimaan. Olis pitänyt ruveta taittajaksi, on nimittäin mukavaa hommaa:D Vanhimmat leikkeet on vuodelta 1998, osa herättää muistoja vuosien varrelta. Sussun teeleivät, joita opiskelujen alkuvuosina tehtiin usein. Mummun uunipannari. Airan horny chicken.