Raskaan työn raatelija

Työpäivä venähti tänään kellon ympäri. Mukavaa tulla sairaslomalta kun kaikki kaatuu päälle ja päivät on yhtä tulipalojen sammuttelua. Eikä illalla muista enää mitä on aamulla tehnyt... Alkavaa dementiaa, maybe:) Mutta hyvillä fiiliksillä kuitenkin, saa olla onnellinen että yleensäkin on töitä. Monella on asiat kehnomminkin.

Alkavasta dementiasta johtui varmaan sekin, että lähdin tänään ystävän kanssa lenkille ja unohdin tietysti avaimet ja puhelimen sisälle. Työpaikan avaimet KYLLÄ oli kädessä kun läimäisin oven kiinni. No onneksi vara-avaimet löytyivät ja pääsin sisätiloihin uinumaan.

Sain viime viikolla runon, hurmaavaa!

Linnuikäv

Jos mää saissin tomse linnun,
kuustiaise iha omaks.
Vartois munt koto ja tahtois tul syli
Pelkäis kaikki muit mut munt ei lainkka
Nii mitä mul sil olis
Lähtisinks keskel päivä töist jos se olis kippi
Jättäsinks juhla väli jos sil olis ikäv
Valvoisink yä ja pitäissin kät pienellä kuumesel ottal
Annasink tehr pesän kaurakryynipussi
Kuustiaist mää en saa.
Ei ol mittä mil maksaa.

(Heli Laaksonen)