Blogi

Maanantai on aina suolesta. Niinpä taas maleksin töihin niin iso sauva otsassa, että vetää Holmesille vertoja! Eikä muuten juuri kiinnostanu mikää. Sitten vielä eräski hienorouva dösässä tuli aamusta heti vinkumaan, että; ” Sun ei tarvi kuunnella mun musiikkivalintoja, joten ei minunkaan tarvitse sinun1”. Mä sanoin tälle lehtokurpalle, että ”Kuules huuhkaja, tää musa koskee just sua!” ja laitoin kovemmalle luureista kuuluvan Skandaalin Hautajaismusiikki- biisin. Se rotko tepasteli omalle paikalleen ja istu naama sitruunalla koko matkan. Mullehan ei vittuilla!

Muuten sitten päivästä ei oo muistikuvia, paitsi että eräskin elokuvakriitikko Maskula vois alkaa valkkaa raakasti leffat, joita Maikkari esittää….tulispahan ääntä maailmaan! Ainiin, kävin mä akkamaisesti lohdutussafkalla Hessunbaarissa, se ku oli laittanu tyrkytykseen taas jonku niin mahtavan burgerin. Otin niitä kolme (á 3,5 Öröö), söin ne viidessä minuutissa ja taas alko vituttaa. Miksei miehille tehdä eri hamppareita ku Mikki Hiirille????!!!
Mutta aina mielessä on aina mielessä…näillä mennään! Onneks maanantai oli ja meni!

Ah, aina niin ihana sunnuntai. Sillon ainoota tuskaa yleensä on se, että tietää maanantain tulevan helvetin vauhdilla ja mä en vihaa mitää muuta niin paljo ku maanantaita! Paitsi kusipäisiä pomoja, keitettyä kaalia, ja hitaita ihmisiä (joihin osa pomoista lukeutuu)! Viimeistään sunnuntai on pyhitetty muutamalla päiväoluelle, hyvän ravitelisafkan seurana jos ei oo nimittäin tullu muuten viikonloppuna tenutettua. Mikäs mukavampaa ku omassa ylhäisessä seurassaan kaataa pari kylmää olusta?!? No liittyyhän siihen tietty aina muutama mukava ja tuttu baarimikkokin! Sitten voi vielä käydä lyömässä mustaa kepillä, jos siis saa riiattua jostain tarpeeks häviönhalusen kaverin! Mä oon nimittäin sen verran keppiä heilutellu palloineen, etten oo ihan mikää tavallinen noviisi tossa pelissä. Ja ku mä pelaan, sillon on verka ruvella ja tahroja täynnä ;)!
Ei menny nallekarkit vieläkään tasan, vaan heräsin ennen kukonlaulua kattelee mobiilisudokua vanhasta Salorasta. Aamupala huiviin ja viikon kokkiohjelmat repeattinä verkkokalvoille ja perään jo toistamiseen Salkkarit! Kaheltatoista sitä onki sitten valmiina päikkäreille…vauhdinjuhlaa suorastaan tää vapaallaolo!

Ei siis mitää rentoutusta ennen paskamaista viikkoo! Ja pakko vielä avautua; kuluneen viikon kohokohta on, ku TurkuTeeveestä tulee ”opi ja harrasta”-ohjelma, jossa tällä kertaa kerrottiin ”kaikkea kivaa napeista”. Ja ei, tuo ei käsitelly Tinatuopin vakkariasaikkaiden harrasteita vaan vaatteisiin laitettavien nappien monikäyttöisyydestä! Herrajumala, en tienny, et niitä voi käyttää jopa sisustuselementteinä (laittamalla lasipurkkiin, ja tässä auttaa huomattavasti jos purkki on enempi läpinäkyvä)!
Onneks illalla tuli Ketonen&Myllyrinne, että oli edes jotain hauskaa koko illassa!

ps. Kiukuttaa koko saatanan Jungeri ku se varmaan itte henkkoht räplää digin ja analogisen välillä, tälläki viikolla monta kertaa sai salkkareissa arpoo vuorosanoja ku kuva oli yhtä puuroo!!

Ekaa kertaa oli hyvä fiilis; ei mikään jyskytä, varsinkaa se kiva paikka, jossa suurimmalla osalla on kuulemma sydän. No kivimiehellä on eri fysiikka.
Mut kyllä sitä ois voinu suussa maistua vähän eilinen päivä, ja mielikuviin palata kaikki hauska ja jännä mitä OLIS tullu tehtyä. Noitahan on kauheen kiva muistella ”aamupuron” ääressä. Ja mikäs sen kivampaa vielä oliskaa, jos kämpästä heräis joku samat harrasteet omaava kaveri. Sitä voitas sitten yhdessä kokoontua kuuntelemaan ”Päivänavausta”. Nimittäin tulee jokseenki euforinen olo just avatusta nallelimpparista, hätätilassa Ohviki käy. Se ääni on hunajaa korville, kuten just muuton tehneen pääskysen viserrys homostelevalle lintubongarille, joka nahkahousut jalassa tiiraa pöheikössä tavallisia siivekkäitä. Se on katsos tollaselle bilsanopelle ainoo kerta ku voi rohkeesti olla oma ittensä!! Kotona sitten lintukirja tai miehinen käsityökirja kädessä kuritetaa tattia!
Normaalisti tästä päivänavauksesta ois kätevästi aasinsillalla päässy siirtyyn luontoon nauttiin suomalaista aamiaista, joka tässä tapauksessa ois ainoo aukioleva ruokapaikka ja ”eri joukkueessa pelaavien” kantamesta. Suoraan sanoen siis Turun lepakkoluola! Vanha kettuhan nauttii piristeensä just siellä missä se on otollisinta. Eikä siinä vikaa oo, hintahan tuolla mehumukille on suorastaa mieltä ylentävä!

Eipä menny peli taaskaan ihan noin tällä kertaa. Sen kuitupitosen hiilariaamupalan jälkeen piti miettiä tekemistä. Tuohan osottautu näinki kätevälle ja mielikuvitukselliselle urokselle varsin mahdottomaks. Eiku klesat niskaa ja ulos. Vittu että päässä soikin biisi; ”Terveisiä Jaanalle, naula päähän ja baanalle…”

Hetken pyörin cityssä, ku ryssä Anttilassa ja olin hukassa ku sokee nudistirannalla. Päätin mennä reippaasti vaan kotii pohtii uusia kujeita. Kamala maltaanmaku suussa vaan pusersi, mut ei auttanu. Oli pakko siis kokkailla, et saa edes jotain suuhun pantavaa (Kaikki kottaraisetki kaikonnu, oon varmaan ärsyttävä nollatoleranssina ;))! Tuli syötyä hyvin ja alko väsyttään…eikä yhtää tehny mieli kaljaa tai edes ulkoileen…EIPÄ! Onneks ne on alkanu Ylellä kuunteluttaa vanhoja Koeläinpuisto- kuunnelmia , joten ihan kiva oli niitä muistella ja istua himassa. Mutta, sitten se iski…alko vituttaa kotona riekkuminen. Sekalaiset tunteet valtas tän tyhjän päänupin ja sitten oltiinki tunti-kaks kahdenvaiheilla. Mä olin jo päättäny, et lähen ihmistenilmoille kiusaan juopuneita kanssatovereita ja vittuuntuneita baarimestareita. Sitten iski taas vaiheisuus päälle, ku syyttäjä Uotin veljeksiin. ”Mitä jos mä ratkeen, mitä jos tenutan aamuun jnejne….??” No sittenpähän sekin nähää!!
Eiku taas uus kuosi ylle ja radalle. Oli se vittu lystiä katella tuttujen annostelijoiden (niitä ovimiehiä) ja baariheppujen ilmeitä ku marssin selvänä sisään ja tilasin kokista tai holitonta kuraa nimeltä Nikolai (tais olla paska jätkä ku sen nimellä myydään tollasta soppaa, joka ei ees kovimmille absolutisteille maistu)! Hermoraunioks sitä tulee, ku kattelee miten ihmiset on onnellisia (no hetken vaan, mutta silti), tekee kaikkee idioottimaista ja jätkillä on uskomattomat peliliikkeet, ILMAN MUA STNA!! Vanhaan hyvään aikaan oisin roikkunu tätimäisen sedän kaulassa ja örissy tiskin yli että; ”Millä vitun oikeudella sä et muka mulle enää myy..?” Ja vastauski oli jo tiedossa; ”A-oikeudella….” ! Joo, mut ei siis tänä lauantaina, vaan kiltisti sanoin päivää ja tilasin lasin nörttimehua eli Spepsiä..!
Taas ois meili tehny mennä edes juttelee muutamille hyväpyrstösille Sturnus vulgaris- yksilöille, mutta eihän ne tällasta selvää tapausta ois pitäny minään.

--> Kotiin tyhjin käsin, vaikka tosin kotona tilanne ei enää ollu sama ;))!

Perjantai tuli taas ja tyypillisesti oltas kellokorttimokkulan luona notkuttu jo ennen kolmee ja 15.05 olisin ollu jo Sevillan hullunhalpa huurteinen huulilla. Tällä konstilla helposti unohtaa kimittävän persenaamapomon, ja vielä idiootimman kusipääpomon ja edellä mainitun sikaoksennus- tiimiläisen piipitykset kauas taakse. Siitä kun ois sitten vielä jatkanu ”lukemaan päivän lehdet” Deili Nyyssiin erittäin halpaan opiskelijahintaan, niin JOHAN ois puntti ja viikset tutissu kohti osuuskaupan ruokaloita. Perjantainahan on tapana juoda ittensä mukavaks ja työnkorroosioimat leidit kauniiks heti töiden jälkeen. Tällä tyylillä yks asia olis ollu varmaa; unimatti viereilee kello kakstoista. Mutta mitäpä tuosta, lauantai ois taas kuitenki uus temmellyspäivä, uni saakin tulla ku Manulle illallinen.
Näinhän se ei sitten mennyt tipaton numero kahdeksan. Istuin töissä saatana puol kasiin asti, kiltisti palvellen itte pirua. Ja sen taas tietää miten käy raskaan viikon jälkeen tollasessa touhussa; kiltisti kotiin alapesulle ja kattelee Matin tuomia unikuvia!! Ihqua, huomenna on tipaton lauantai ja VASTA saatana toinen!!

Tulihan se sitten torstaikin toivoa täynnä!. Helvetillinen kiire ja yleensä se ois vaan hyvä, tulis seuraavaks perjantai ja sais ilolientä niin, että munuaisiin sattuu. Tällä kertaa ei. Päivällä olis vielä legotohtorillakäynti. Yleensä tollasia palveluammatissa olevia lekureita mä tuppaan kiusaan olan takaa. Edellisenä iltana nautitulla 15 kappaleella kiinalaista valkosipulia ja saman määrällä suomalaista nallelimpparia. Johan loppuu se ihmisten kiusaaminen ja suunronklaaminen. Mutta, STNA, JANNELLA ON TIPATON!

Reippaasti tohtoristädille (odotin suu auki, suu kii ja mee kotiis-menttaliteettia) ja istuin tuoliin. Se ihana typykkä nappas suurimman piikin varmaan minkä kaapista löys ja tuuppas sen mun kitalakeen, KIITSA! Siellä se sitten oli Nissanin varaosapihdeillä, repimässä ekaa leegoo irti ennen, ku ehdin ees päivää sanoo! 5 minuuttia ja luunkappaleet oli ulkona. "Sähän pääsit helpolla, jatketaankos, jookos kookos?" Mä sitten vaan helvetin rohkeena läpällä, et "revi nyt vittuun toi viisaudenhammas ylhäältäki, ku niitä pihtejäs siinä heilutat!" Eikä aikaakaan, ku oli taas saatana neula kitalaessa, ennen ku ehdin läpän lopettaa. Nyt se jopa tuntu, ku juuret lähti ilmeisesti aivolohkosta asti irtoileen! Noin 7,5 minuuttia ja jo oli leegoo pöydällä ku lastentarhassa!

Sitä sitten bussilla takas töihin, fiilis perseessä asti, että naama on toiselta puolta ku jalkapallo ja kuola valuu suupielessä ku keharilla Kupittaalla! Taas vitutti ja oksetti, vähän tais itkettääkki. Menin takas töihin, heiluin ku puolihullu. Vähän aikaa tuumailtuani, ilmotin reippaasti tiimin pahimmalle sorsalle "khhää lhähen kny khottii" naama turvoksissa! Sinne se kurppa jäi omat tekarit vilkkuen ihmettelee artikulaatioo. Vittuuks se mun vika on, jossei se ymmärrä mun turun murretta (ite se kato on Salosta)!

Nyt todella ois olut maistunu, vaikka väsytti ja leuka oli jumissa, ku ladan vetonivelet kesän jälkeen! Ois se ollu komiaa juoda vaikka Tiniksessä pari temppulientä pillillä, keskustellen henkeviä piripäiden kanssa! Ne ois varmaan ymmärtänykki mun jokellusta!

Reippaasti kuitenkin menin kotii ja vedin hetulaan muutaman tropin ja seikkailinki sitten seuraavan 2 tuntisen holtittomasti humalassa...meinaan unissani! Oon mahtanu olla todellaki entisessä elämässä kamelina Turkissa, koska heräsin turkkilaisiin kirosanoihin joita tuli omasta suusta eikä muu vois selittää uskomatonta kykyä juoda vaikkei oo ees jano!

Perjantai on pahin, mutta vaan tän kuukauden....sitä ootellen!

Keskiviikko tuli, eikä taaskaan ollu ilo ylimmillään, kuin pojankoltiaisella bordellissa. Takaraivossa oli vahva tunne siitä, että jotain diipadaapaa tulee tänään tapahtuun. Se intuitio selkis sitten heti aamulla töissä. Herra iso herra, herra sadanpäämies on tulossa pitään jotain **TUN infotilaisuutta. Siellä se pöhöttöny ja Hesan suurin mulkun ruumiillistuma selittäs, miten ihanasti firmalla menee (PASKAA)! Mammoilla on tän lafkan Don Juanin takia tippa pöksyissä, ja aivan turhaan!!!. Siinä on niidenki kurppien elämän kohokohta, voi vittu!

No niin siinä sitten kävi, että senki infotilaisuuden paras hetki oli aamukahvin kanssa saatu helvetin kuiva sämpylänkäntty missä oli paperista (aamun lehdestä leikattu) taiteltu kivoja tomaatinkuvia, hiukan herra snellmannin mainoksesta otettuja kinkunkuvia ja melkeen aitoo kurkkua! Onneks niitä sai edes nopeimmat kaks! Taaskaan en kuunnellu läheskä puolia, mitä näillä järjenjättiläisillä oli sanottavaa, vaan punoin jekkuja tulevaa varten. Sitten oli vielä oman pomon paskapuheet päälle ja tätien kyselytunti. Tätit oli, ku ei ois miesvehkeitä nähny moneen vuoteen ja pomo oli ku valmis poimittavaks oleva tomaatti…ei yhtä mehukas vaan punanen!

Onneks on niinki komiaa keksitty ku naamakirja, sitä mä sitten harrastin koko lopun päivää! Eipäs edes oo kalja ollu mielessä edes, EIPÄ!!
Keskiviikko on muutenki taas niin tuskaa, ku tietää miten halpa tai lähes puoli-ilmanen keitto virtaa TOKin hanoissa. Ehän mä niissä mitää keskiviikkona edes juoksis, kuhan nyt oon kyltit pihalla nähny.

Sitä sitten kärvisteltii koko keskiviikko ja myöhään töissä, ettei tuu paheita mieleen. Ja taas himaan kauheen safkasatsin kera. Sais edes haistaa miltä olut tuoksuu. Siinä on toki vaaransa, että kieli on jo pullon pohjassa, ku hattu lähtee nallelta päästä!
Nukkumassa jo 22.00 näkees ihana kuivia unia....ZZZZZ

Tekis mieli sanoo, että ”ei muistikuvia”, vaan ei taaskaan menny nallekarkit tasan. Tiistai on aina tiistai. Aamuisin yleensä kiva fiilis, kun tietää, että paskamaanantaista on päästy ja jo viikonloppu yhden askeleen lähempänä. Sitä vois vaikka töistä poiketa moikkaan tuttuja oluselle. No *ttu joo…kuiva päivä, eikä edes kujeita mielessä. Onneks oli sen verran kiire (LUE: Naamakirja työllisti, oi kun taas tuli niin kivoja uusia applicationeja että…)! Kalja tietty maistu suussa melkee koko päivän…..
No, sai mut sitten yks kaveri puhuttua kahville ”yhteen kuppilaan”. Eikö VITTU tässä nimenomaisessa kuppilassa ollu aamunsa viinalla alottaneita opiskelijarenttuja asentajahaalarit niskassa. Vittu mikä viinankäry, tai sitten mun kolvi on niin ylikehittyny, et se huomaa vaan parhaimmat aromit. Eihän siellä voinu istua kahvikupppia ja spriitä…eiku spritee kauempaa. Perkele, vettäki sato ja kaikkia vitutti. Taas oli meterologi Pasanen NIIIIN oikeessa, ois pitäny kuunnella vaan sitä.
Siitä sitten kotiin ja ruokaa kitusiin…monen päivän ja hevosen edestä, simpsonien jälkeen helvetin kylmään suihkuun ja unta kaaliin. Jumalazion, että se whiskypottu kummittelee kämpännurkassa, pitäsköhän viedä se kaniin tipattoman ajaks. Sais lisää vauhtipahvia ituihin….EN tiä saatana sitäkää. Mahtaskohan joku lähtee mun kaa vloppuna lankabaariin vähän hilluun ja virkkaan vaikka pipoo ja villapöksyjä…STNA!

Maanantait on aina perseestä ja niin tälläki kertaa! Herääminen on, ku tumputtas 120:llä santapaperilla ja aivan sama ootko ottanu viikonloppuna vai viettäny kirkollisia menoja yksin himassa tyyliin; ”Herra ottaa,Herra antaa”! Vittu miten voi väsyttää ja vituttaa, itkettää ja oksettaa.
Sain tuttuun tapaan raahattua itteni töihin ysiks…ja taas, hiukan myöhässä. Teki jo mieli soittaa aamulla et; ”jumalauta, moon oksentanu nielurisatki yöllä…ja nelivärihaukotusta muutenki tullu taukoomatta”! Sen verran oli moraalia jäljellä, et tosiaan laahauduin töihin ja oispahan mammat saanu taas miettiä et ”se on kuitenki vittu ollu Fortessa tiirailees chicksejä (joita siis nää tötteröhatut ja liinapäät piirittää niin, ettei valkoselle setälle jää mitään!) ja juonu ittensä ihan änkyrään. Tällä kertaa toivoin, et se ois ollu totta mutta PASKAT!!.
Eikös ensimmäiseks eteisessä tää, enemmän perseestään ku älykkyydestään tunnettu, pomonheitukka astele vastaan. Ja heti alko taas piipittään jotain, mistä en edes halunnu saada selvää. Onneks Jannella on niin helvetin kultivoitunu kuuloaisti, et se kuulee vaan kottaraisen viserryksen kaukaa tai sen, kun nallelimpparilta lähtee hattu päästä kaks kerrosta alempana! Mammat voi selittää ummet ja lammet siitä, miten ihania ja hemasevia persoonia ne oli nuoruudessa tai miten taas niiden vitun Chihuhauhau on voittanu lähiön paras lohensyöttipalkinnon! Tai, että meidänpä lapset menestyy; poika on Nokialla ja tyttö isossa mediafirmassa. Totuushan on, että senkin idiootin jälkeläisistä toinen pakkaa laatukapulaa pahvilootaan ja toinen jakaa seitsemänpäivää- lehtee. JEEJEE!

Kauheeta miten mallas maistuki koko maanantain suussa. Oisin voinu vaikka pikkupanimon keskikuraa maistella, ihan vaan sen maun takia. Mutta ei, niin EI… Odotellaan! Lupasin tässä angstipäissäni vielä, et varmaan jatkan maaliskuulle asti. Varmaan on kohta maksa ja munuaiset kuin ylikehittyneellä mini-ihmisellä! Säästyypähän wiskikin paremmille ajoille, pitää varmaan oikeen pyytää kaikki kaverit (joita siis näin ihastuttavalla persoonalla on tasan 0) jaolle!

Istuinpa sitten vielä myöhään töissä, ettei varmaan oo mitää virikkeitä ja motivaatioita edes miettiä mitään nesteitä. Kaikille tiedoks, etten kuitenka maanantaisin mitää jois, enkä edes EHKÄ tiistaina (RedHotChilies häppäri ti-ke, Sevilla joka arkipäivä kuten myös Shamrock, jepjep!)
Olin just poistumassa töistä, ku puhelin soi. En vastannu tuttuun tapaan, ku näytti olevan mulle tuntematon numero (eikä ois mitenkä ihme jos Jungeri ite soittelis melkeen maksetun TV-luvan perään). Fonectasin sitä samalla, ku känny soitti Mäkitorppaa, sepäs oliki paikasta jonne hain jokin aika sitten. Vitutti sekin ku en vastannu ja se et tiesin mistä soitto tuli. Pitäs siis siirtyä 5-vuoroduuniin Saloon…no oispas tipatonta kaikki kuukaudet. Sais vaan tehdä töitä ja olla sekasin ku seinäkello miettien, et oonko tulossa töistä vai vasta menossa! Yks asia tässäki on varmaa, pääsis vittuun tästä kusipäiden täyttämästä lafkasta!

Pieni selvennys tohon edelliseen, tai pikemminki esimerkki. Pomo soitti lafkan toisesta päästä ja pyys kattoon sen printteriä; iso vika kuulemma! Mä sinne sitten juoksujalkaa, samalla ku tää pässi lirkuttelee puhissa vaimolleen kauppalistaa. Kattelin sekunnin sen valopään printteriä, lisäsin paperia ja sanoin et nyt pelittää. Tää samanen heeba väittää olevansa lähes atk-nero. Ja siis kaikkee muuta ton lisäks. Ilmeisesti se on saatana A-oikeudet omaava sähkömieski kun se kysy kerran (hankittii lisätiloja alakerrasta) et, ”Saadaanko me Janne nuo sähköt ite vedettyä tonne alakertaan, sähkömies ku maksaa kymppitonnin ku se taas tulee???)
Ja nyt rehellisesti; Kuka on sitä mieltä, et mulla on mahtava pomo? Ja ne jotka vastaa kyllä, voin kertoo, että tänne on haku päällä hela tiden. Siitä vaan kuponki täyttämään vaikken kyllä suosittele!
Täällä ei oo muuta postiivista, ku klamydiatesti ja pyhää ainoostaan sunnuntai!

Eikös tää tipaton saa kauheita seurauksia, söin päivällä hevosen annoksen makaranolådaa ™ ja salaattia! Lähdin töistä kuuden jälkeen ja suoraan Subiin. Isoin ja komein mitä löytyy. Puolen tunnin päästä, ku olin lähimarketin kassalla muiden juoppojen kanssa, niin eikö korista löytyny kolme isoo äitientekemää hampparia ja iso grahampiirakka (UUTUUS). Ne sitten sukelsi syvyyksiin sunnuntaina tehdyn makaronisalaatin kera. Olin mä sitten vielä hommannu 5 örön säkin makuunikarkkeja ja paahdettuja pähkinöitä. Sitten iltapalaks vielä 3 isoo appelsiinia! En tiä pitäskö lopettaa syöminen ja lähettää ne lapsille Nigeriian. Jatkais tenuttamista vaan, kuten hyvin on tähänki asti menny…..En tiä saatana…

Maksa jodlas siihen malliin että päätin pitää sitten tipattoman helmikuun (ja voin 2 päivän kokemuksella sanoo, et vitun hyvältä tuntuu ;))! Kun vielä matti kukkarossa liitty kuoroon, niin eihän sellasta sekalaista säkkijärvenpolkkaa kukaan kuuntele päättämättä jotain noin typerää! Ikävä kyllä 1.helmikuuta on perjantai, eikä tuskaa lievittäny yhtään tieto, et taas takana oli paskamainen viikko. Sermin takana piipittää sikaoksennus eikä sitä hiljennä edes kourallinen muttereita suussa. Sitten ku vielä jakoavaimen älykkyysosamäärällä varustettu "pomo" piipittää epätaidottomuuttaan niin laulu on valmis, ja se laulu menee helvetisti nuotin ohi! Viikonloppu kuitenki meni hujauksessa, vaikka joka puolella oli kaljamainoksia, jotka puhutteli mua ku 5.luokan ope lumisodan jälkeen. Vittu ku vielä lauantaina oli Heikki Hepin Ja Kia Klitoriksen (nimet muutettu pornonimigeneraattorilal identiteettisuojan vuoksi. Jos ite sitä etit, KVG) muuttotalkoot ja tuttuun tapaan tarjolla ois ollu joka pojan joulukalenteri ja lähes raittiin pariskunnan juomattomat viinat...(tippa linssissä ja pala kurkussa katoin miten hyvän keiton pohjat valu viemäristä ku Variksen olympiahaaveet!) Vitut mä ois Camparia juonukka, mutta ois sitä ny voinu edes maistaa! Ja kyllä perkele tollasessa 10 tunnin muuttohuhkimisessa suu on kuiva ku beduiinin sandaali ja olut ois maistunu enemmän ku hyvältä mut EI niin EI! Kun olin himassa illalla ja olin vetäny Perezin mahtavan perhetikkataulun ja suihkun jälkeen näytin (ja tuoksuin) taas edes puoliks ihmiseltä, ois ollu näppärää tehdä vanhalla sukureseptillä kuumaa jallua. Tämän innoittamana ois voinu hypätä dösään ja huristaa hakeen nuottiöljyä Konttorista. Eka kymmenenen ois varmaan menny ihan vaan ikeniin ja lopuilla tuopeilla musta ois tullu hirveen mukava. JA mikäs sen kivampaa ois sunnuntainakaa ollu, ku ois menny ottaa päiväoluset ja sitten värit päällä kokkailla jotain tosi hehkeetä esim.tonnikalapitsa kahdella hernekeitolla.
Onneks sain kyllä puhuttua mun mahtavilla lahjoilla luokseni kielten opettajan, joka auliisti anto tukiopetusta. Tälla kertaa vaan kävi niin, että opettaja sai karttakepistä ja huusi ku sika pienenä. Tää oli se mun kosto opettajakuntaa kohtaa, kaikki mun kohtaamat vääryydet tullaan korjaamaan. No, opehan huuteli saksaks jotain, mistä en ymmärtäny mitään, samalla kun mä kovensin tahtia. Sama juttu vielä myöhemmin yön tunteina ja opetus tuli annettua! Aamulla heräsin outoon saksalaiseen uneen, jossa puna-asuinen pvc-kottarainen sai rankaisua karvasen vara-Jeremyn tunkiessa pesusientä neidon pyhimpään. Tämä oli enneuni ihan selvästi, joten ajatuksen voimalla heppi ojoon, keppi koloon. Herrasmiehenä toki käytin karheeta kissankieltäni kostuttaakseni tuon Pandoran lippaan ensin.

Viikonloppu meni ja muutama edessä, nyt jo miettiny, että jos jumaleizzon vaikka jatkais sitä vielä maaliskussaki ja sitten helvetillisellä ryminällä lopettas tipattoman korkkaamalla tuon puolijumalan (synttärilahjaks saadun 4,5 l) whiskypotun. Ellei sitten se ollu suvun tiukka jäynä ja leka onki täynnä vihreetä hippimehua. Aika näyttää senkin...mut se on varmaa, ettei helpolla luovuteta. Testatkaa vaikka...nyt voitte vapaasti kokeilla tarjoo ilmasia iltoja STNA! Katotaas miten viikko ja kuukausi jatkuu...sen te voitte lukee täältä!!

PS. Rakas Blogi, ostin perjaina vielä kynttilöitäki. Joten pliis, se joka mut toimittaa hoitoon, on paras kaveri! Vai oiskohan sittenki pitäny viettää heroiinitönHelmikuu?!?