iltahaikua...

se unisuudelma sai mut mietteliääksi koko päivän ajaksi. Ulkoisesti olen ollut oma pirtsakka itseni, mutta heti kun sain hetken yksin vaivuin omiin ajatuksiin. Muistot veivät vuosien taa...

olin 15vee, kun minä ja kamuseni käytiin usein terapiassa (baari jota ei enää ole) juomassa teetä ja viettämässä aikaa. Jouduttiin kyllä lähtemään heti kun kello löi yhdeksän, mutta ei se haitannut. Siellä oli toissä JJ, vaaleatukkainen enkelinassu johon mun kaveri oli totazlisen rakastunut. Se oli sen "oma baarimikko" =). Kerran sitten keväällä mentiin terapiaan koulun jälkeen ja oven edessä oli joku kundi maalamassa sitä. Meinasin törmätä siihen ja se katsoin mua ja mä hukuin sen silmiin. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt, ainakin tunniksi, vaikkei se sitä tietenkään tehnyt. Olin kohdannyt peikkopojan=).

Siitä tuli sitten mun baarimikko ja olin toivottoman ihastunut siihen. Kundi oli oulusta ja mua 9 vuotta vanhempi...en siis voinut elätellä kamalasti toiveita sen suhteen. silti olin sekaisin siitä kuin käkikello=). se oli ihana, vihrewäsimmuinen peikkopoika, ikuinen taivaanrannanmaalari.huokaus! Mutta...eräs ilta se olikin vapaalla ja juteltiin päälle kolme tutia tiskillä. kun kello tuli yhdeksän ja piti lähteä heitin vitsinä..

"mennäänkö teille vai meille?"
"mennään meille."
"siis teille?"
"niin, meille"
"siis että me mennään teille????"
"niin, mennään meille"
"teille???"
"meille..."

en meinannut uskoa että se oli tosissaan, mutta menin sitten sen matkaan ja pussailtiin koko yö=).vuotta myöhemmin toisen kerran. Kun jokunen vuosi myöhemmin puhuttiin jutusta, ja kerroin että olin silloin siihen ihastunut. Ja se kertoi että oli muhun, mutta mä olin liian nuori=/. Kun mun avoliitto ja kihlaus purkautui ja oli 20v niin tapailtiin jonkinaikaa, mutta mä en pystynyt. Se oli muuttunut ja niin minäkin. Ja viiden vuoden takaisen välittämisen varjolla ei pötkitä pitkälle.

tapasin sen toissavuonna meripäivillä. Kundi on totaalisen erilainen kuin silloin, mutta silti muistin miksi siihen niin kovasti ihastuin, kun katsoin sen silmiin ja näin sen ikipilkeen silmäkulmassa ja sen veikeääkin veikeämmän hymyn=).

en haikaile aikaa takaisin, enkä toivo että olis käynyt toisin. Muistan silti aina ja ikuisesti sen vuosien takaisen peikkopojan joka ikuisesti elää muistoissa, muuttumattomana ja rakkaana=).

(hitsi mitä paatosta=D...)