kotiin on vihdoin päästy miitistä ja sillain…kotona en käynyt kuin kääntymässä, lähdin nimittäin uolevin kanssa kauppatorin rantaan istuksimaan hetkeksi…eikä ole huvittanut palata kotiin…ennekuin nyt…haikea olo.ja silti hyvä.huomenna jää duunipaikka taa, itsensä irtisanomisen juhlaa ilmassa.mutta sen sentään tein (hitsi mtä menin retkahtamaan) että ihastuin miitissä cityläiseen, ja olen nyt ihan taivaassa, eikä ihmisellä ole pienitäkään tietoa asiasta=D…eikä tarvitse ollakkaan…
