Maanantaina väsyttää, työpäivä tuntuu pitkältä ja viikonloppua odottaa tavallista enemmän.
Työuupumuksessa väsymys on kuitenkin jotain muuta, sillä Työterveyslaitoksen mukaan juuri väsymys käynnistää yleensä muiden oireiden kehittymisen.
Noin yhdeksän prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista kärsii todennäköisestä työuupumuksesta ja 16 prosentilla riski on kohonnut, kertoo Miten Suomi voi? -tutkimus.
Kehittyminen kestää tyypillisesti vuosia
Työuupumus on pitkittyneestä työstressistä kehittyvä häiriö, jossa ihmisen voimavarat ehtyvät.
Sen neljä ydinoiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen, kognitiivisen hallinnan häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriöt.
Kehittyminen kestää tyypillisesti vuosia, joten omaa oloa tulee helposti verranneeksi eiliseen eikä siihen, millaista jaksaminen oli kaksi vuotta sitten.
Väsymys tulee yleensä ensin
Työuupumukseen liittyvä väsymys on kroonistunutta, ei yhden raskaan viikon jälkeen koettua olotilaa.
Väsymys tulee ensin useimmilla, mutta ei kaikilla.
Väsymykselle on lukuisia muita syitä, eikä yksittäisen oireen perusteella voi päätellä, että kyse olisi työuupumuksesta.
LUE LISÄÄ: Onko jatkuva itsensä kehittäminen tullut tiensä päähän? Uusi trendi kapinoi suorittamista vastaan
Muisti ja keskittyminen seuraavat
Jatkuvasta väsymyksestä seuraa Työterveyslaitoksen mukaan muistamisen ja keskittymisen vaikeuksia.
Näitä kutsutaan kognitiivisen hallinnan häiriöiksi.
Työuupumusoireileva saattaa tässä vaiheessa ponnistella entistä enemmän saavuttaakseen työnsä tavoitteet.
Tunteiden hallinta voi häiriintyä
Kun henkiset voimavarat vähenevät, myös omien tunteiden hallinta voi häiriintyä.
Tuoreessa seurannassa juuri tunteiden hallinnan häiriöt olivat lisääntyneet kyynistyneisyyden rinnalla.
Kyse voi näkyä siinä, että omien reaktioiden sääteleminen tuntuu aiempaa vaikeammalta.
Kyynistyminen tulee vasta myöhemmin
Työasenteet voivat muuttua kielteisiksi vasta kehityskulun loppupäässä.
Oman työn merkityksen vähättelyä voidaan pitää suojautumiskeinona, kun voimat eivät enää riitä entiseen suoritukseen eikä työ tuota tyydytystä.
Keino on kuitenkin epätarkoituksenmukainen, koska kyynistyminen voi syventää väsymystä ja siten työuupumusta.
Kaikilla eteneminen ei ole samanlaista
Neljää ydinoiretta voi esiintyä myös toisistaan erillään ja muista kuin työperäisistä syistä.
Ihminen voi kokea kroonista väsymystä, olla kyyninen tai kokea keskittymisvaikeuksia ilman että kyse on työuupumuksesta.
Pitkälle kehittyneessä työuupumuksessa kaikkia oireita esiintyy sen sijaan todennäköisesti samanaikaisesti.
Oireilu on lisääntynyt eniten 30–45-vuotiailla
Työuupumusoireilu lisääntyi loppuvuonna 2025 erityisesti 30–45-vuotiailla, joista 13 prosenttia koki vakavaa oireilua.
Tässä ikäryhmässä työn vaatimukset olivat muita suuremmat ja voimavarat vähäisemmät, ja muun elämän koettiin useammin vievän voimia työltä.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen nostaa esiin ruuhkavuodet ja sen, että työuran keskivaiheen työntekijät jäävät työelämäkeskustelussa helposti nuorempien ja vanhempien väliin.
Yksi kysymys hahmottaa epätasapainon
Työterveyslaitos ehdottaa riskin arviointiin vertailua: kuinka paljon annan työlleni aikaa ja voimia suhteessa siihen, mitä koen saavani takaisin.
Vastineita voivat olla toimeentulo, palaute, onnistumisen kokemukset ja ammatillinen kehittyminen.
Kun panostukset ylittävät jatkuvasti vastineet, työuupumuksen riski kasvaa.
Ensimmäistä merkkiä ei kannata etsiä vain ihmisestä
Työuupumuksen juurisyyt ovat työperäisiä, vaikka yksityiselämän kuormitukset ja yksilölliset tekijät voivat lisätä riskiä yhdessä kuormittavien työolojen kanssa.
Suojaavia tekijöitä ovat mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, selkeät tavoitteet, työyhteisön tuki, palaute, arvostus ja oikeudenmukaisuus.
Työuupumus ei ole lääketieteellisissä tautiluokituksissa itsenäinen diagnoosi, mutta jos voimavarat ovat vähissä, Työterveyslaitos ohjaa ottamaan asian puheeksi esihenkilön kanssa ja hakeutumaan työterveyshuollon vastaanotolle.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Miksi terapia ei auta kaikkia – tutkijat löysivät yllättävän syyn
