No niih... Nyt toteutui sitten toinen ennustus. (blogiani seuraamattomille kerrottakoon, että loppuvuodesta "ennustin" kolme kuolemantapausta jotka tapahtuvat lähipiirissäni). Tänä aamuna heräsin suru-uutiseen, joka kertoi, että taas oli yksi hyvä ihminen nukkunut pois.
Saa nähdä miten läheiseni kestävät näitä järkytyksiä. Sietokyvyn äärirajoja tunnutaan nyt koettelevan, olihan kyseessä lähipiirilleni hyvin tärkeä ja kaikkien rakastama ihminen. Ymmärrystä ja tukea varmasti tarvitaan, varsinkin kun tuntuu eräillä olevan tyylinä pitää suru sisällänsä, julkisivu "kovana", vaikka sisällä näyttää tunteet myllertävän.
Aivan liian nuorena nukkui tämäkin tapaus. Jäljellä on enää yksi, ainoa sellainen näistä kolmesta, jonka ikä tekee kuolemasta hiukan luonnollisemman asian.