Blogi

Viikko sitten viikonloppuna lamppu syttyi, silmät avautuivat tai tapahtui jotain muuta klisheisellä fraasilla kuvailtavissa olevaa. Tein tilit selväksi menneisyyden, tulevaisuuden ja ennenkaikkea itseni kanssa. Hyväksyin tapahtuneet tosiasiaksi ja hyväksyin myös sen, että vaikka moni asia vituttaa, niin se ei estä minua olemasta onnellinen. Olo on varsin rauhallinen, helpottunut ja tyytyväinen. Olen tehnyt viimeisen vuoden aikana kaiken oikein, eikä minun tarvitse hävetä mitään.

Tästä eteenpäin elämä on täynnä arvoituksia ja kysymysmerkkejä, mutta se ei pelota, vaan innostaa ja tuntuu mielenkiintoiselta :)

Minulla on aavistus, että jotain mukavaa odottaa minua jonkin kulman takana.

Tää haluu laastaria. Siis uusia ihmisiä elämään. Ehkä sellaisen juhannusheilan tapaisen (toki siis muinakin viikonloppuina tapaaminen mahdollista :D). Kuitenkin siis jotain pientä vipinää elämään. En ole valmis sitoutumaan mihinkään vakavaan rakkaussuhteeseen, mutta tarviin kipeästi seuraa ja uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia!

Surullinen mieli. Tulevaisuus vähän jopa pelottaa. Miten sitä osaa nauttia kesästäkään täysin yksin? Haluaisin kyllä nähdä ne valoisat puolet, mutta vaikealta se nyt tuntuu taas. No, jospa se tästä lähtis pikkuhiljaa sujumaan.

Ikävä vaivaa. Ikävä kaikkia. Ihmisiä. Mukavia hetkiä. Läheisyyttä. Ikävä ja kaipuu saada elämään uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Sellaisia joiden kanssa on hyvä olla.

Päivitellääs tännekin taas kuulumisia.

Työsotkut selvitetty ja selvitty "voittajana maaliin", jos tällaista ilmaisua voidaan käyttää. Sillä saralla siis kaikki hyvin.

Yksityiselämässä taas sellaista, että edessä eka kesä vissiin 16 vuoteen, kun olen täysin vapaa tekemään mitä tahansa. Mihinköhän tän vapauden nyt sitten käyttäis?

Mulla on kaksi vaihtoehtoa: Voin ajatella niin, että tuleva kesä on yhtä ja samaa paskaa, mitä viime kesäkin. Toivottomuutta ja yksinäisyyttä, surkuttelua ja voivottelua. Tai sitten voin ajatella niin, että kaikki on mahdollista, voin käyttää aikani ja energiani juuri siihen mitä haluan. Se vapaus, jota vuosien mittaan aika-ajoin kaipasin, on minulla nyt käytössäni.

Olen päättänyt ajatella jälkimmäisen vaihtoehdon mukaisesti. Yritän ainakin, vaikka tiedän, ettei se tule olemaan joka hetki helppoa.