Ihana maanantai

Maanantai-päivä, eikä vituta yhtään. Siitä on jo useampi viikko kun on viimeksi ollut tällainen ei-krapulainen olo maanantaina.

Viikonloppuna oli mahdollisuus joutua tilanteeseen, jossa olis voinu tulla kiusaus ruveta vähän tissuttelemaan, kun hyvät ystäväni järjestivät kihlajaisjuhlansa, mutta väistin sen ovelasti vedoten väsymykseen. Aion todistaa nyt itselleni sen, että voin olla juomatta niin kauan kuin haluan, viikkoja tai jopa kuukausia, joten parempi etten nyt alkuun ainakaan kiusaa itseäni liikaa.

Eilen iltapäivällä sanoin eska-ikäiselle pojulleni, että "isi katsoo sit illalla jääkiekkopelin". Poika kysyi, että: "Ai sinne ******-ravintolaan menet katsomaan?" Järkytyin. Onko pojalla sellainen mielikuva, että pelin katsomiseen liittyy aina ravintolassa istuminen? Kerroin, että kotona aion katsoa ja kysyin olisko se kivempi jos pysyisin ihan kotona. Pojan mielestä se oli tietenkin kivempi vaihtoehto. Tippa tuli silmään kun tajusin taas miten typerä olen ollut ja miten lapsetkin sen on huomanneet. Noh, tämä pitää kääntää voitoksi ja kannustimeksi jatkaa asioiden kuntoon saattamista.

Niin kuin muuten sekin, kun lauantaina kuuntelin vittuilua ja haukkumista siitä, miten olen niin luuseri, etten pysty tapojani muuttamaan. Se oli oikeastaan ihan hyvä saarna. Perkele, ihan vittuillessani laitan asiani kuntoon! Siinäpähän saa epäilijä pitkän nenän!