Viikonloppu jä äitienpäivä tulossa

Viikonloppu edessä. Alunperin mun piti olla työjutuissa kiinni koko viikonloppu (puhelimen ja nettiyhteyden päässä, suunnilleen selvin päin), mutta nyt sekin onneks peruuntui. Näin sinkkuna sitä pitäis vissiin odottaa viikonloppua innolla. Vai pitäiskö? Hitto ku siitä on niin kauan kun viimeks ollu sinkku ettei oikein muista.

Huomenna olis yhden ystävättären kolmekymppiset, mutta enpäs taida niihin bileisiin ehtiä kun on töitä iltaan asti. Tai ehtisin kyllä, mutta siihen aikaan kaikki olis jo niin kännissä, että en taida viitsiä mennä... Muutama kaveri ilmoitti olevansa tulossa kaupunkiin pitkästä aikaa, ehkäpä treffaan sitten heidän kanssaan jossain? Pussikaljaa mun luona jos ei muuta. Rokki-DVD pyörimään, paskanjauhantaa ja parveketupakointia :) Hyvässä seurassa se kyllä voittaa baariörvellyksen mennen tullen.

Äitienpäiväkin olis sunnuntaina. Lasteni äidille olen mielestäni hyvän lahjan jo valinnut, pitää huomenna käydä ostamassa. Pelasin vielä varman päälle ja kysäisin siskoltansa, että olisko idea hyvä. Kuulemma oli.

Omaa äitiäni en aio muistaa millään tavalla. Uskonnollisen fanaattisuuden takia lapsensa ja lapsenlapsensa hylännyt äiti ei mielestäni ole edes kukkapuskan arvoinen. Jos ei kahteen vuoteen ole mitään yhteyksiä pitänyt (sen jälkeen kun kielsin lähettelemästä uskonnollisia lehtiä saatekirjeineen), niin olkoon sitten. Itsepä hän on valintansa tehnyt; lahkon sääntöjen noudattaminen on hänelle tärkeämpää kuin omat jälkeläiset.