Blogi

Siinähän se lauantai sitten taas suju komiasti. Aamukahvien jälkeen kiertelen hiukan 3+1 päivällä (ja taas pervoille tiedoksi, ettei tämä ole mikään seksimessujen alagenreosasto) ja naureskelin tyhmiä ihmisiä, jotka rynnien myllää itselleen normihintasta alelaputettua tavaraa. Synkkää miten ihmisiin vetoo heti tollanen, kun laitetaan lappu ”ALE” , ”HALVALLA” tai ”Osta 3, maksa 2”…mua ei ainakaan tollasella chaiballa kusetata mutta eihän mulle siis vittuillakkaan. Sen verran taas oli palautetta annettava S-ryhmälle, että oli kyllä melkosia kottaraisia hommattu kiireavuksi. Ihan siitä huvista ois voinu jotain krääsää ostaakkin, että ois päässy puhe-etäisyydelle näiden kaunottarien kanssa. No, olihan siellä sitten miesosasstookin, joskaan niitä ei voinu MIEHIKSI kutsua. Siellä on tällasiä ”sori, et olen olemassa” -piipittäjiä, joiden asuste on seuraava; ylisuuri t-paita, ja pillifarkut joiden lahkeet tungettu sukkiin. Eikä näitä helvetin smurffeja edes nää kun ne vaeltaa hyllyjen välissä. Ja jos vähäänkään oisin menny vaikka puhutteleen näitä asiakaspalvelun Frodoja, nillä ois taatusti menny, äitin ostamat, Aku-bokserit vaihtoon siltä seisomalta! Pieni miinus annetaan kuitenki tässä kohtaa TOKille ja kaikille joilla on hulabaloopäiviä. MIKSI HELVETISSÄ pitää ne jumalattomat, ”3+1”, ”ALE” ”OSTA NIIN PALJON KUN JAKSAT KANTAA” TMSTMS , plagaatit asentaa niin vitun alas. Kun tulee vähänki isompi setä pitkin käytävää niin siinä menee varsin hyvin huoliteltu tukka päin vituraa. Ja sitten kun näitä perkeleen pahvimainoksia on pitkin käytävän kattoa roikkumassa, siinä saa pujotella kuin Palander konsaan!! Ei kaikki STNA ole sellasia käpyjä ku Sedu tai Ressu. Kaverithan joutuu nousee jakkaralle, että ylettyvät ottaan kukkaron perstaskusta.
Aikani seikkaillen ja katsastaen ”tarjontaa”, lähdin kuin rusinat maksalaatikosta…ja syämään tiätty. Ei tullu oikeen muuta mieleen, painelin Hessulandiaan ja tilasin mega-aterian ja kerroshampparin. Nälkä poistui hetkeksi mutta vaan hetkeksi kuten Valjakkala (aka. Nikita Joakim Fouganthine) vankilasta.
Ruoka piti huuhdella, suunta siis kupille. Join oluen ja matkasin kotiin, illallahan olis tiedossa syöminki häppening eikä edes omaan piikkiin. Himassa fiksasin vähän tukkaa ja tein pikkupikku evästä. Karjalanpiirakan päälle vähän voita, juustoo ja lerssiä. Vedin kitusiini lähes ygösellä ja tuumailin; Ruuassa kuten erotiikassakin piirakka tulisi nauttia lämpimänä. No, meni alas noinkin ja jo aikanaan tuumaili entinen ATK-päällikkö notta; ”Kaikkea pitää kokeilla paitsi tanhuja ja omaa mummua, ruumiskin käy jos se on vielä vähän lämmin”!!
Läksin Bremeriin, jossa mua jo odoteltiin. Vaihdettiin 4 tunnin aikana kuulumisia pitkästä aikaa. Syötiin alkupaloina etanoita valkosipulivoissa ja olutta nyt tietty melkosesti seurana. Pääsafkana vedinki härkätortillaa, joka oli NIIIN mahtava että…ja taas juotiin olutta.Tarkotus ei ollu mitenkä humalaa hakee enkä edes ollu. Puhelin piippas rehvikutsua jossakin vaiheessa ja kymeneltä poistun muihin sosiaalisiin tiloihin. Yllärinä varmasti tulee kaikille se, että tuo paikka oli Edison.
No, neidin kanssa istuttuun, juteltiin ja siemailtiin melko rauhallisesti. Yllättävää oli taas se, että tilassa oli muitaki tuttuja neitoja, joiden osalta tuli melko kylmää kyytiä. Sitä se on tuo mustasukkasuus. Eikä ollu mitenkää imartelevaa tekstaria, ainakaan naisten osalta. No, onneks Janne osaa käytöksen kultaset säännöt. Kello alko oleen melkosesti ja piti vielä mennä vilauttaan rannetta Börsiin vaan en tohtinu. Repäsin rannekkeen irti ja huikkasin daamille, et nyt himaan. Ulkona oli alkanu sataa ihan törkeesti, joten juoksin taksitolpalle.
Pääsin sellasen vanhan harvahampaisen patun kyytiin. Äijällä oli varmaan tuo eläkepäivien harrastuksen suhata ihmisiä himaan öisin. Sitte se alko henkilökohtaseks ja kysy että missä asun. Alko vituttaan ja tiuskasin ”vittuuks kuuluu sulle; aja nyt vaan, se on sun hommas”! No, se lähti ilmeisesti kasvomuistista ajaan sinne missä ennenki olen ollu. Mä aloin pilkkiin ja heräsin Lausteen tienoilla. Ku salaman iskusta aloin laulaa Chisun biisiä; ”mun koti ei oo täällä…”! Äijä hermostu ja alko huutaan; ”Ite käskit ajaa…!” Mä sanoin että joo, mutten Baghdadiin! Sitä paitsi, missä vitussa pappa on oppinu kellon, kädet pitää olla kymmentä vaille kahdessa ja sun näyttäs olevan vartin vaille kolmessa??” No, jäärähän hermostu entisestää, aattelin et sen loputkin suunappulat putoo Mersun plyyshimatolle, joten sanoin asuvani Vakkella. Sen pikkupätkän ”Baghdadin” ja ”Bronxin” välillä otin hellästi kii käsijarrusta, vetämättä sitä kuitenka…papalla palo hiukan kääämi. Koitin selittää, että se on vaan esileikki kun joudun kuitenki menee yksin himaan eikä oo ketää kuumaa kissaa jota lämmitellä takapenkillä! Tuo 30-luvun Don Juan ymmärsi asian ja vei mut himaan. Lopun voitte arvatakkin, omaa nimee sai TAAS huutaa niin et kämppä soi!!

Aamusella heräilin rauhallisesti vaan taas tuli kiirus. Onneks sain kyydit tuonne tukkatohtorille. ”Saksiniekka” oli tällä kertaa hiukan eri, jota olen yleensä käyttäny. Sama ”toimisto” kuitenki, eri tuoli vaan. No, olen kerran ennenki tätä neitoa käyttänyt hyväkseni tai pikemminkin hänen loistavia palveluitaan. Ekalla kertaa ihmettelin hiukan toimintatapaa, sain meinaan isosti kuvan, että neito flirttaa mulle ja vielä käsillään ;)!
No, istuin alas ja annoin saksien puhua…keskustelu oli hiukan tönköhköä, vaan ajan kanssa se alko sujuun. Hommien kliimaksipuolla alko taas tuntuun, että mulle flirttaillaan. Ja tulipas siinä suoria vihjeitäkin, että mistä neidon iltasella löytää. Tukka tuli kuosiinsa, melko komeeksikin vielä…olin niin tyytyväinen. Marssin kävelykadulla kohti Stokkaa ku näin että siellä pyörii ”VihreänRauhan” poppoota. Päätin mennä kysyyn, et pääsiskös niille duuniin. Se piiperö vinku jotain ettei nyt oikeen taida…olikohan syy minun kalliit ja lapsen kätösin tehdyt jenkkifarmarit, pienen mokkaranteen ompelemat nahkatossuni vai kenties lemmikkioravani, jota kuljetan aina sillon tällön pannassa….Hahha! No sanoin tolle kävelevälle Uffin mainokselle et menis vittu oikeisiin töihin ton ihmisten ahdistelun ja talonvaltausten sijaan!
Olo uuden tukan myötä leijaili sfääreissä ja oli aika itsevarma fiilis. Steppailin Stockan ovista sisään ja sit se iski. Äärettömän kaunis nainen katso mua suoraan silmiin ja jäi jotenki tuijottaan. Pysähdyin silmäilemään tota jumaltarta. Kaunis sulavalinjanen vartalo, vaatetus aivan viimisenpäälle ja jotenki sai kuvan että jalat maassa-tyyppi. Lähestyin ja katseltiin toisiamme silmiin sanomatta sanaakaan. Mä kosketin tota prinsessan ihanaa ihoa. Tätä jatku tovi ja sitte huomasin, miten vedän muitaki naisia puoleeni ku banaani simpansseja. Ajattelin, että mun uuden tukan takia, viehätysvoima on ylimmillään. No, sitten putosin nopeesti maanpinnalle, kun myyjäksi itseään tituleerannut kottarainen tuli viereen ja sano” Voitko lopettaa sen mallinuken lääppimisen, asiakkaat hermostuu”! Mä nousin ylös ja otin Ritolat! Menin kotiin, tein normipäiväaskareet ja marssin tuonne paikkaan, josta piti tuon parturin löytyä…ei löytyny, läksin Rennon kautta Kouluun ja sieltä Edisoniin. Edissä oli taas kaikki tutut, ystäväni Jania myöden. Istuttiin hetken heidän pöydässään, jossa sain kunnian väitellä tulevan KTM:n kanssa jostakin jota nyt en muista. Mielenkiintoseks tekee asian se, että tuo nainen oli jumalattoman kaunis, tumma pitkä tukka ja ruskeet isot nappisilmät. Tuli olo, etten halua päästää muidua koskaan lähteen…vähän sellanen ”vihollinen vuoteessani” -meininki. No tapasinpas siellä erään nettikirjottelututunkin, sellanen saparopäinen pygmi. Juteltiin sulavasti sillon tällön niitä näitä. No yhtä äkkiä nainen pussaa Jania, olin hiukan kummissani. No näin saman naaraksen vipeltämässä ympäri Edisonia ja pussailevan vähänki vastaantulevien miesten kanssa. Outoa käytöstä 31v äipältä. No selitys oli, että hänelle tuo pussaaminen on vähän ku olalle taputus. JUST: Mitäpäs, jos sen miehen seurassa on vaikka tyttöystävä…luulenpa vaan, että sitten taputellaan muuta ku olkaa. Ja voinhan mä alkaa kouriin naisten haaruksia ja ottaan perseestä kunnolla kii, oli tuttu tai ei. Ja sitten pokkana vaan selitän; Se on mulle vähän niinku ”hey, how are you doing…??”
Jouduin kuitenki poistumaan, ku Janin kanssa suunnattii Rilloon ja Bökeen. Typerä idea, sillä kello oli jotain puol kolme. No ranneke handuun ja ineen. Join pari bissee ja suuntasin Heselle. Kun olin suuntaamassa mittarille, sain helvetin humalaisen naisen toimesta puhelinsoiton, joka meni näin ”Mishä olet? Tuu tänne panemaan mua…” Kysyin; ”Oletko yksin?” V:” En ku on täällä toi yks…heppu!” Mä hihkasin; ”Mitäs jos panette nyt vaan humalaiset toisianne ja katotaa sitte toiste!”
No eihän muidu luovuttavanu vaan tivaa, että ”Tuu ny ku mä haluan kahta miestä kerralla!” Mä taas tokasin, että; ”mitäs se auttaa et mä sinne tuun. Siellä on sittenki vasta yks mies, ja joudutaan ettiin sen velton tenukepin tilalle joku muu MIES, joka saattaa olla tällä kellonlyömälle melko mission impossible!” Lopuista naisen tarinoista ei saanu selvää, joten punasta luuria ja mittarin etsintään.
Sain nopeesti yhden ja suuntasin ”kylään”. Siellä sitä oli taas pikku-Jannen kiva kölliä…

Oli työkkärin kidustuspäivä numero dos. Onneks se alko vasta klo kybä, kun oli joku yritys peruuttanu meijän audienssin. Tällä kertaa paikka oli tuttu, ja bussilla pääsi paikan kylkeen noin metrin päähän. Silti tää eilinen pipopää hortoili jossain kilsan päässä, ilman hajuakaan pelipaikasta.
Tällä kertaa saatiin ihan kaffetta ja pullaa JAKKin puolesta. Hetki kuunneltiin myyntisaarnaa, että miten helvetin hieno heidän koulunsa on ja sitten kaikki bussiin. Taisin haista vähän vanhalle bisselle, tai sitten musta ei muuten vaan tykätty, sillä olin ainoa joka istu penkkirivillään yksin. Voihan se olla että olen niin stnan pelottava, veljenpoikaki kutsuu mua ISO PEKAKS…tiedä sitten että miks. No, kävästiin Matkahuollon uudessa terminaalissa. Enkä kyllä voi kertoo mitään teille, kun homma oli järjestetty niin hienosti. Siellä oli maybe kuus ruottalaista asentajaa (ja pervoille tiedoks, ei mitää tekemistä POKEN kanssa!) jotka surras vehkeitään (EI VIELÄKÄÄN POKEE) niin, ettei sen pienen ja pyöreen miehen selostuksesta kuullu MITÄÄN!
No, se oli siinä, kierrettiin vielä huolintaliikkeitä lentokenttää myöden ja ajettiin takas alkulähteille. Käväsin Arvin grillillä tempasemassa kunnon makkispökkikset huiviin. Tässä välissä sanottava yks asia. Eli yks näistä kolmesta eilisestä häiriköstä, yks oli valmistumassa maanrakennuspuolta, eli ilmeisesti kaivinkoneenkuljettaks/kuormakuskiks. No jannu kyllä näyttiki siltä, pieni ja jo vähän pyylevä, jolta tukka alkanu parikymppisenä pakeneen. Tai voihan sen sanoo niinki, että kaveri on pidempi mitä tukkansa. No, tunnetusti tollaset jätkät syö perkeleesti enemmän päivässä (ja roskapaskaa) mitä kuluttaa viikossa.
No, tää helvetin Delta-jengi tuli samaselle grillille ja tämä rahtari-Repe tilas kanakorin. Kun se sen sai, se alko vinkuu, ettei jaksa syödä sitä. Voihan härreyyd,! Mä sanoin, et vedä vittu se annokses vinkumatta tohon paskakompostiin ku kerran ostit.Eikä se jaksanu yksin syödä sitä lopulta, sen vähäpäiset kaverit vähä jeesas. No, olihan korilla sen puoleen kokoo, et yks mittaripoikaki katteli kiikarit pyöreinä annosta. Mulle se ois ollu vaan yks välipala siellä ja täällä. Tässä välissä pitää taas kiittää Subia kun ovat laittaneet puhiluetteloon kupongin; ”kolme subia kahden hinnalla”! Mä nimittäin taannoin käväsin pikimin lounastamassa kyseisessä kojussa. Ostin nuo kolme, joista kaks vedin massuun paikan päällä ja kolmannen otin sitten evääks kotimatkalle. Ja nämä oli sitten ihan niitä 30cm jauhopatukoita, joita ostin eikä niitä tyttöjen 15 cm hiilaripommeja! Tollasella tempauksella saa aina varmasti myyjätyttöjen ja muiden asiakkaiden huomion, mutta vittuuko sille mahtaa että on energisesti rajottunu tai ruokavammanen???
Niin no, asiaan. Safkailun jälkeen ehdin huitaseen tsufeet vielä ennen, ku kierrettiin tätä ylihienoo (justjoo) koulutuspaikkaa ympäriinsä ja saatiin vihdoin istua luokkahuoneessa. Ihan kun en ois saanu elämäni aikana istua skolessa. Tosin lintsasin suurella motivaatiolla ja silti sain ihan hyvät tulokset. Lahjattomat treenaa!!!
Lopulta oli vielä työkkäritädin puheenvuoro ja sitten saikin poistua. Eräs tuttu neiti uteli mahdollisuutta iltaolusiin ja mähän olin heti partiolaisten tavoin valmiina! Käväsin himassa ja suuntasin Oscarin hulluille päiville. Istuttii melko kauan, kunnes tuli neidon tutiaika ja Jannen Edison-aika. Taas piti mennä hakkaan keppipalloo, vaan ei taaskaan onnannu. Maisteltiin mallasta sitten vaan kunnes tuli aika soittaa kuski paikalle. Tällä kertaa salaatti oli kertaa kaks ja pari askia salmiakkia. Myöhänen nukkumisaika ei haitannu, huomenna sais kuitenki nukkua ja tiedossa olis vaan tuo parturi. Sammuin ennen ku ehdin nukahtaa…KROOHH!!

Oli tosiaan sitten heti aamusta sovittua (ja helvetin pakollista) toimintaa työkkärin puolelta tiedossa. Oli vähän niin ja näin, että osasin oikeella dösällä suunnistaa kyseiselle pelipaikalle (Manhattanin taakse)! No, eikö tota vettäki satanu niin maan perkeleesti, ainaki sen ajan ku ulkona olin. Löysin oikeen dösän (jonka naiskuski oli pahasti myöhässä….ajan kanssa, ei omien vaivojensa kanssa)! No, löysin muutenki perille ja näky oli sitä mitä saatto odottaa. Kyseessä oli siis kuljetusalan infopäivät, joten poppoo oli amiksen keskeyttäneitä ja lähellä kuolemaa olevia äijiä. Olipa seassa pari muidua, toinen ei varmaan ymmärtäny mitä kuljetusala tarkottaa ja toinen oliki sitte se kiintiörekkalesbo!
Mä istuin hiljaa ja kuuntelin, sain jopa hyviä vinkkejä työelämää aatellen. No, sitten on nää kolme-neljä jannua,jotka käyttäyty ku yläasteella teinipojat. Ja olipas niistä yks muuten sitä teinipoikaa tyhmempiki. Nää muut vaan huutelee vartin välein tupakkataukoo. Tää yks päjö kysyy samaa asiaa kolme kertaa, joka on vielä käsitelty jo minuutti sitten. Eikä ollu siis tietenkä kyse atomin halkasemisesta tai edes kadun lakasemisesta, mutta pauka vaan on handu tanassa. Se varmaan koitti korjata passiivisuuttaan koko peruskoulun ajalta ainaki sen keskeyttämiseen (6.luokkaan) asti. No, syykin kaverin omalaatuisuuteen paljastu melko nopeesti. Konsultti kysyy kysymyksiä, ja viiminen kyssäri; ”Mikä on estänyt saamasta työpaikkaa?” Tämä pipopäinen hurupää taas handu tanassa; ”Rikosrekisteri!” No, sitte kouluttaja taas selittää esteitä kuljetusalalle..ja eikös samainen pirivesseli intoa puhkuen halua ne tietää. Selvä ja ensimmäinen vastaus ymmärrettävästi; ”Rattijuopumus”. Piripää vajos pulpetin alle ja kaikki tasan tiesi mistä kyssäri oli. Kaveri varmaan luuli tulleensa rikollisten pingoon, jossa just tollasilla vastauksilla voittaa kassillisen kuumia kelloja. Päivällä oli sitten ruokis ja kävin ahtaa naamaani kebun Manhattanin vieressä olevassa mestassa. Ja voin suositella. Oli, kuten muistinkin, paras rullakebu minkä rahalla saa ja se oli halpakin. Siitä sitten takas pelipaikalle ja lähettii yritysvierailuille. Kävästiin ekaks bussifirmassa Orikedolla. Vittu, ku tultiin pihaan niin tuli jäätävä Deja Vu! Muistelin että kerran opiskeluaikana olin sammunu vikaan yödösään ja heräsin bussivarikolta. Luulin et oltiin jossain helvetin Itäharjun kieppeillä mutta paskat. Kännystäki oli akku loppu ja pakkasta vaivaset 30 astetta. Lähin steppaileen himaanpäin kunnes tajusin, ettei olla lähelläkää himaa. No koomisinta oli se, että ku nousuin dösästä herättyäni, tää beduiinikuski kysy et mistä tulin. Sanoin että dösästä. Tää vastas että juujuu, mutta mitä teit siellä. Olin että; ”nukuin…”! Se pyyteli huonolla suomella anteeks ja lopulta samainen jannu viskas mut himaan Vakkelle. Oisin tarjonnu pitsaaki mutta turbaaniotsa kieltäyty. Eikä muuten ollu eka kerta, ekan kerran heräsin bussivarikolta mutta onnneks juna-assan kohtaalla. Siitä sitten kebulle,taksilla himaan ja koisaan.
Takas infopäiviin; siellä itseään ajojärjestelijäksi kutsunut setä jutteli nättejä ja bllaablaa. Oltiin kuskien ”taukotilassa”, ja kattelin niiden henkkoht lokeroita. 97% kuskien nimistä oli sellasia etten edes selvänä niitä osaa ääntää..saati päissäni. Jumalauta, kuskit on hommattu jostain kamelinpaskarallin erikoiskokeelta tai sitten rättipäiden seuraava isku tapahtuu Turussa. Kaverit ajaa kaikki dösät perkele kerralla kauppatorille. Toive tässä on tietty se, mitä tamperelaiset mustaa makkaraa ja pärämätsiä naukkailevat, hitaat tupsulakit, on koittanu vuosia tehdä; Upottaa Turku jokeen! Ja kuulkaas mokkaranteet, ajakaapas bussinne suoraan Sedun juottoloihin, niin johan loppuu ainaki perkele lisääntyminen. Eipä osaa tää alkukantanen väestö muuten lisääntyä, ku pokaamalla ilmapäistä vetyblondia tai tyhjällä haballa brassailevaa Mr. Turkua Onnelassa!
Bussikeikan jälkee kävästii vielä kuljetusfirman terminaalissa. Homma oli hiukan samaa, mitä tein kesän Keskolla, paitsi että työntekijät luumuili hyllyjen takana ja ajeli turhaan ees taas klaffeilla. Olihan siellä nättejä typyjä, et hakemukset toki läks heti siihen suuntaan ;D!

Päästiin takas lähtöpaikkaan ja päästiin kotiin, eli kokonainen työpäivä pitkästä aikaa. Käväsin kotona muuttamassa sen uitettu koira-lookin metroseksuaaliin, soitin parturiajan ja lähdin ansaituille olusille. Edisonissa piti käydä pelaas tutulla poppoolla bilistä mutta pöydät oli koko ajan täys. Samapa tuo, olutta sain litkiä senkin edestä. Naislauma vielä kasvo Sareilla ja mun vika dösä läks. No, onneks oli hovikuski, jonka kanssa haettii salaatti mieheen ja kotio kuorsaan niin, että matot tärisi lattialla.

Hyvät kuulijat,syyskuu on hieman työn alla..teksti tulee, jahka kirjailija itte muistaa mitä tuollon tapahtu. Materiaalia siis otetaan vastaan, jos joku on nähnyt tahi kuullut allekirjoittaneen viisuilijan törttöilevän jossakin. Yks tekstari jo vastaanotettu, se menee näin "Mishä ootte??" Ja omasta kännystä löysin vastauksen; "Sun vieressä sohvalla."

Alkuviikolla en tehny muuta ku möllitin himassa. Tai no joo, suunnittelin mä siskon toukan ristijäisiin tota voikkarikakkua, kun multa sellanen oli ”tilattu”. Mutta tollanenhan on mulle melko tarkkaan ”pala kakkua”, joten loppuajan kattelin vaan leffa-arkiston helmiä. Keskiviikkona sitten oliki taas aika siirtyä vehreän luonnon, viljapeltojen, landepaukkujen ja tylsän elämän pariin landelle. Oikeestaan siellä oli sitä aivan samaa kökkimistä ku koti-Turussakin. Landella vaan on noita virikkeitä; netti ja telkku, jotka kyllä melko nopeesti addiktoi herkän ja heikon ihmismielen. En tiä miten se tähän liittyy, mutta kun tietää vaan yhden puolen, on altis hyökkäyksille ,)!
Tähän helvettiin toi oman suolansa taas kerran alkava BB 2008. Perkeleen perkele. Pitääkö tollasta chaibaa syöttää telkusta. Se on yks maailman paskimmista ohjelmista ja silti sitä kattoo vähintään toisella sivusilmällä. No, eikös joku hirvee lehmä sitten vilauttele siellä jo nisää heti ekana iltana poreeammeessa. Ei muuten yhtään tyrkky edes, vaan fiksu ja joviaali nuori nainen, jolla on vaan lappubikini hiukan löysässä. JUST! Enpä ton pidemmälle jaksanu katella, mutta Wittu kun ei voi välttyä tolta ohjelmalta vaikka kuinka haluais. Meet sitten minne vaan, niin aina joku saatanan tirkistelijäluonne höpöttää kyseisestä ohjelmasta, ku se olis maailman ainoin telkusta tuleva ohjelma. Perkele ku istut pankissa, niin virkailijatäti heittää small talkkia; ”Hei, Näiksääää ku Cheri ja Harri nussi peiton alla…ne väitti ettei ne nussinu mut varmaan nussi..mää tiän, mää tiän”
Kelassa istuessa taas virkailijan artikulointi taas menee näin ; ”Jaahas, tää sun asumistukihakemus on kyllä hylätty. On se sitte niillä muuten aika jännä se uus tehtävä!” Siinä oot sitte monttu auki, että; ”mitäs se nutturapää oikeen horisee?” ”Niin, ku ne naiset joutuu siellä vaan remppaan ja äijät istuu sohvalla munia raapien…!” Siinä sitte keräät kamas ja mietit, että on tainnu Kelan toimistolla olla lääkefirmojen pitämät kesäjuhlat, ku täti horisee outoja.
Sitte oot menossa ottaa reilusti päiväkeittoo keskustaan ja hyppäät dösässä jonkun höppänän pikkumummun viereen, niin eikös ala tuttu papatus; ” On se Johan vaan eri vekkuli poika ja niin komee. Mulla on muuten se suihkupalvelu, siinä näkee kuka käy suihkussa ja koska. Siitä tulee oikeen ilmotus mun kännykkään…!” Just joo. On sitten ollu pakko perustaa tollanenki palvelu, että tirkistelijät ja limaset vanhat (entiset pedofiilit) sedät saa katella, ku ihmiset pesee itteensä. Siellä sitten on talossa oltu asukkana pari viikkoo, eikä oo ollu piparista/meisselistä tietookaan, niin suihku on kiva paikka ”miellyttää itteensä” tai ns ´”temmeltää omalla hiekkalaatikolla”! No, tästähän nää STNAN tirkistelijät saaki iloo itelleen!
Miehillä on aina tietty puolustautumiskeino. Ainahan voi sanoo ulos päästyään ja Vapun kysyessä: ”No, sulla tuntu olevan yksin säpinää usein tuolla suihkussa?” että : ”MITÄ VITTUA SE KELLEKKÄÄN KUULU, MITEN NOPEESTI KULLINI PESEN!”

Joo, sitten talossa on Niko, joka väittää olevansa Bi. Nyt tulee paljastus ja kaikki ne, jotka ei halua tietää, sulkekoot silmänsä; Se on umpihomo! Sitten vielä astrologi tai joku helevetin psykologi, joka väitti näkemänsä perusteella suurin piirtein näin; ”Nikon kaneetti on nyt Marsissa ja polyyppi venuksessa, että se on loistava näyttelijä. Saattaapa se näytellä tuota Bi-henkisyyttäänkin” Taitaa astrologilla olla synapsit sekasin ja asteroidit radaltaan, kun tollasia hölisee. Kattois perkele sitä jannua. Kuka selväjärkinen heteromies menee telkkuun ja puhuu, ku pikkulikka barbikaupassa, juoksee kädet heiluen ku teinityttö hämähäkkiä pakoon. Sitten se pillittää kännissä ku pissis Onnelassa perkele. Iso mies poraa vaan, jos eukko on ajanu porchen kylkeen ison naarmun tai Suomi voittaa Karjalaturnauksen!
Ja kaikki te jotka veditte ison meloonin tuulenhalkojaanne tosta äskeisestä, tai ootte koukussa kyseiseen ohjelmaan, sanon teille pari sanaa: ”Hommatkaa STNA elämä!”. Tehkää kuten mä, laitatte villasukat jalkaan, täytätte eläkeläisten ristisanavihkoo ja katotte lauantaisin Anttiikkia antiikkia sekä Avaraa luontoo!

Vedin siis lepposasti rentoo lauantaille asti, kunnes sitte aloin hissuksiin väsään tota voikkarikakkua. En saanu ku leivät kantattua ja täytteet tehtyä, kun päätin lopettaa uurastuksen ja jatkaa vasta ite juhlapäivänä. Sunnuntaina sitten oli herätys ajoissa, sattuneesta syystä. Kikkailin hetken, join aamukahvit ja päätin alkaa rakennuspuuhiin. Onneks bileiden asianosaiset saapui te paikalle, päätin delegoida homman eteenpäin ollen itse vain työnjohto. Kakku tuli ku tuliki valmiiks ja sitten piti enää laittaa ittensä kuosiin. Se nyt on hommista helpoin. Kun on kiva katella ja paha pidellä. Bileet meni ihan OK, kaikenmaailman kuvanottamisia lukuun ottamatta. Vihaan kameroita, sen vois muutki jo vähitellen ymmärtää. Bileet loppu ja sai rauhassa viettää lopun sunnuntaista.

Viikko alko taas kuten normaalisti. Ensin tulee maanantai, sitten tiistai…tai kuten Joey Frendeissä; Monday; first day, Tuesday; Two day, Wednesday; what..when?, Thursday; Third day.
No näin siinä tais käydä, sillä oltiin Sillanrakentajien kanssa suunnittelemassa Lapinnoidan synttäriylläriä ja tietty keskiviikkohäppäreillä Oscarissa. Ihan vaan muutaman oluen voimalla siinä heitettiin ideaa ja mähän se sain sitten tällä ylisuurella ”vapaa-ajalla” juosta ympäriinsä. Siinä sitten istuskellessa, Jii soitti työkuvioistaan ja että miten sitä vitutti. Kaljottelua oli luvassa silläkin suunnalla. Mä kipasin suunnittelupaltsun jälkeen Edisoniin kehittelemään syndesankarin **TUN pinkkiä drinkkiä (huom. Riimittely..saa varastaa!!)! Kyytipoikana yksi olut ja sitten jannuja vastaan Dailyyn. Siellähän se juominen sitte vasta halpaa onkin, ja porukkakin läänintaiteilijasta lääninjuoppoon!
No Dailysta taas tietty Rentoon ja siitä sitten kotiin hyvin sulavasti.
Torstaina sitten aamusta (eikä mitenkään oloon, joka oli mahtava, liittyen) päätin pitää vuoden toisen tipattoman hetken. Tosin nuo tulevat syndepippalot tulis tekeen loven tähänkin suunnitelmaan. Ja onhan vielä tulossa perinteinen StandUp Turku-happening, jossa ollaan oltu kaks vuotta peräkkäin. Se on ollu niin loistava, ettei sitä sovi unohtaa tänäkään vuonna. Sitten olis vielä tulossa nuo vuotuiset ”puutarhamessut” heti syyskuun ekana viikonloppuna. Mua ei nuo tollaset messut juuri nappaa, vaikka harrastelijapuutarhuri olenkin. Kyllä puskaa ja ja Kevätyökköstä pääsee tsekkaan ihan ilman maksuakin! Tämän mun ”puutarhaharrastuksen” selittää helposti sillä, että selailin vanhasta muistista oman ”aatelisen” sukuni nettisivuja. Olen nimittäin kaukasta sukua itte Ike ”SaaksSultaTekstarillaPiparia” Kanervalle. Tämän mun puhelahjani ja kokoomuslaisesti pohdiskelevan mutta, ah niin likaisen, mielikuvitukseni selittää se, että olen myöskin sukua kansanedustaja Maija Perholle. Ja viimeisenä, joskaan ei vähäisimpänä tämän minun taiteellisuuden ainakin alkoholin osalta selittää seikka; Sukuni parhaimmistoon kuulu itse Alvar Aalto! Ehkäpä juuri siksi Alvar baarina kiehtoo minua suuresti, mene ja tiedä.
Enpäs sitten loppuviikosta edes ajatellu alkoholia. Selailin leffaharrastukseni tuottamaa tulosta, ja tsekkasin vanhoja kunnon toimintaleffoja…VHS:nä!! Aika kulu melko nopeestikkin vielä eikä oleilu tuottanu mitään tuskaa. Sunnuntaina tämä, aiemmin mainitsemani, aasialainen au pair-tyttö (jonka päästin takasin kotimaahansa, en mä tarvii kokkia) laitto viestin. Se oli saanu kaksostytöt ja niillä oli ristiäiset menossa. Nimiksi kuulemma tuli, minun inspiroimanani, Fook Mi ja Fook Yu!
Diidapadaa dai…

Taas uus viikko edessä..landella. Oli siis aika rauhottua ja ottaa relasti. Päivät suju taas nopeesti kun ei ollu oikeen mitää tekemistä. Pidin talon kuosissa, kokkasin päivän safkat ja tietty surffasin netissä, ku pahempiki Pepsinörtti. Työpaikkojakaan ei oikeen ollu mainittavasti vielä tarjolla, kun kaikki nuo rekrytoinnista vastaavat pomot on vetämässä Kossua mökeillään. Sitten tärinöissään ne tulee takas ja miettii, et pitäs varmaan hommata lisää porukkaa. Ja kankkuspäissään saattavat vielä palkata mut! No tais olla keskiviikkona, kun Hepa Mesessä ilmotti perjantaina olevan kotibilleet. Tuollanenhan on tässä elämänvaiheessa niitä suuria tapahtumia ja sitä oli mietittävä yhtä intensiivisesti, ku teiniraskauden keskeytystä. Torstaina kitalaki alko naksuun em. tapahtuman johdosta. Perjantaina, kun joku oli laittanu fyrkkaa mun muutenki lihavalle tilille, niin naksuminen oli niin voimakasta ettei sanoista saanu enää selvää. Tein siis normaalit kotityöt ja kokkasin. Sitten adoniksen vartalo kuosiin ja junalla Tkuun. Käväsin nopeesti himassa, ja lähdin eväineni Heidin luo. Mukana oli muutamat oluet, sidu (älkää kertoko kelleen, että karski mies joi tuota engelsmannien ja irkkujen keksimää mehujuomaa!) ja ouzopottu.
Siellä sitten istuttiin hienossa seurassa, suurin osa pariskuntia joiden juomatottumukset on yllättäen muuttunu. Mä maistelin oluitani ja muita nektareita, samalla kun pariskunnat litkii hienosta lasista tuliaispunkkua ja pohtii miten ihana ”bukee” siinä on. Mä taas mietin oluistani, että miten vitussa se saksalainen lager oliki niin halpaa ja kuitenki juotavaa. Väliin tein harmaan drogin Ouzosta ja hanahuuberista. Ja taas, kuten monesti ennenkin, juomat loppu kesken parhaimman hetken. Onneks isännällä oli suomipoijaan pullottamaa väkijuomaa kera energiajuoman, ja siitähän mä fiksasin itelleni dringin ja kaks. Ja kohtahan se meni niin että kuvaaja oli sammunu ja mun filmi loppu kesken. Olin sitten soittanu personalsuharille, joka auliisti mut poimi kotiinkuljetettavaks. ABC-asema teki vielä ennen sammumista mu kanssa kattavan sponsorisopimuksen kahdesta cesarsalaatista ja sitten kotiin ”nukkuun”! Aamulla olo tönkkö mutta rietas. Koska foorumi on kuitenkin lastenkin käytössä, jätetään kertomatta yksityiskohdat tästä yksinäisestä hetkestä!
Koska perjantai-ilta oli kuitenkin suhteellisen baariton, lauantaina hinku sinne oli kova ku kivimiehen** käsivarsi ! Eroottisesti latautuneen illan aikana sitten taas maistettiin juhlapullosta parit viskit. Sain kyydin ja suuntasin Bremer-nimiseen kellariin. Kippasin pari olutta, ja sain seuraks dueton J&J. Otettiin vielä yhdet ja lähdettiin kiertään juottoloita, Blankon kautta vedettiin Edisoniin. Piti olla taas matka lopulta Bökeen, mutta sekin ajatelma kuivu ku meikäläisen kasvit viikossa. Eilispäivän kuski oli myös tämän päivän kuski ja pääsin taas nätisti himaan tutimaan. Sunnuntai oliki sitten ihan rentoo oleilua ja kokkailua. Hain iltasella vielä paikallisesta vuokraamosta leffan, ja tämä paikan työntekijäneito ahmi mua silmillään kuten monesti ennenkin. Selvästi se ois halunnu maksun tuosta leffasta muulla tavalla kuin normaalilla transaktiolla. Piti pikimin kysyä daamista leffaseuraa, mutta mä olin niin poikki fyysisesti, ettei musta ollu mihkään puhumista fyysisempään. Unta luumuun ja uus viikko edessä.

** 1998-2001 Loimaan Kiven palveluksessa kovimpana työmiehenä mitä historia tuntee

Alkuviikko suju sitten ihan vaan chillaillen. Kokkailin,kattelin leffoja ja koitin saada kämpän kuosiin. Pöydällä poltteli muutamat junaliput TKU-HKI. Torstaina sitte otin äkkilähdön hesaan, päiväreisulle. Koitin "kavereita" Hesan päässä herätellä mutta eihän kukaan prkl edes vastannu. Ostin junaan pari bissee ja päivän lehden. Matka kulu rattosasti ja perillä sitten oli heti päästävä syömään. Kämpiä hetken kierreltyäni, päädyin paskaan jenkkiläläiseen hamppariketjuun. En ymmärrä miks ihmiset edes käy siellä. Niiden suurin hamppari on niin pieni, että tän kokonen karju joutuu syömään niitä neljä, ennen kun maha edes huomaa et sinne on mitään laitettu. Lisäks ne on aivan ylihintasia, ja helvetin kuivia. Otin sis Bic macin,QuuPeen ja kanatortillan. Ton jälkeen olo edes sen verran siedettävä, että saatoin siirtyä olusille. No, sitte tuli heti problemo eteen; Hesassa saat kävellä monta kilsaa ennen kun tulee kiva istuskelupaikka eteen. Onneks tiesin yhden Iguanan, joka suht lähellä ja kiva istua. Ilma oli sen verran kiva et istuin terdellä, ja eikös heti tule tuttuja vastaan. Eräs ex-duunin kesätytyhän se siellä steppaili kadulla ja tuli moikkaan. Yhden jälkeen lähdin treffaan yhtä vanhaa tuttua Vltavaan…siellä masitelin parit, kunnes muidun piti siirtyä muualle. Mä lähdin ettimään siis ”paikkaani auringossa”, joka osottautu luultua vaikeemmaks. Lopulta löysin rypelmän kuppiloita ja valkkasin sen, jossa vihreä kortti on edustettuna. Porukkaa Hesassa ei ollu torstaina liikenteessä vaikka oli loppuviikko ja kelloki osotti alkuiltaa. Sitten silmään pisti eräs toinenki asia. Aiemmassa tekstissä pohdin muttoo Hesaan töiden ja NAISTEN perässä mutta nyt ainaki toinen saa jäämään Tkuun! Nimittäin, en koko matkallani (5h), en nähny yhtään sellasta kaunista daamia, joita Turussa taas on pilvinpimein. En tiedä onko ne sitten jo varattuina himassa lukkojen takana vai missä helvetissä mahtovat luurata. Ehkä pitää kuitenki tehdä vielä uus tutkimusreisu syyskuussa, sillä mä en tee johtopäätöksiä yhdestä kerrasta (WINKWINK turkulasiprinsessat!!!)
Piti vasta vikalla junalla kotiutua, mutta oli sen verran flegmaattista sakkia koko Hesassa, et otin junan alle 21.00 suuntana koti.
Perjantaina sitte hain äitipuolelle isän pyytämän hääpäivälahjan; tatskalahjakortti. Olin vielä sitten illan rauhallisesti kotona..teki oikeen eetua. Lauantaina sitten suuntasin iltapäivällä voittoisalle oluelle, vielä kun eräs daami pyysi oluelle seurakseen. Juotiin yhdet ja kateltiin miten taas joku untuvikko oli vetämässä isoo palloo jalkaansa. Sillä ja sen kottaraiskavereilla oli polttarit menossa siinä terassin tuntumassa. Eipä sillä, oisin voinu kepeesti antaa 86,5% noiden polttareiden osallistujista, hieman liennytystä miehenpuutteeseen. Ite pää”sankari” oli aika lailla muidenkin kodinkoneiden lailla, tylsä ja valkonen!
No, saatoin juomakaverin kotiin ja silitin sen koiraa, sen jälkeen sainki sitte silittää jotain muuta; hyvin hyvin jalostettua mirriä..joskin karvatonta. Harmillista kyllä, sillä oli ikävä verenvuototauti päällä, . Kun tilanne oli ohi, 5min 3sek, mä otin Ritolat. Parahiksi myöskin oluesta tykkäävä J soitti ja kerto bileistä Jiin luona. Olinhan lähistöllä, joten kipasin mestoille. Kello läheni ysiä, joten juomatarjoilu kaupoissa oli likellä loppuaan tältä päivältä. Kipasin Mikaelinkirkon viereiseen Siwaan..ja WITTU!! Jono oli lähes ovelle ja kello oli about 20.53. Miten helvetissä juomapuolen osaava suomalainen perusjuntti jättää ton teräjuomien hankkimisen noin hilkulle. Vai onko kaikki menttaliteetilla; ”Tänä viikonloppuna en sitte juo, vaan pidän taukoo…” Ja sitte kello tulee puol ysi, ja suu on kuiva ku beduiinin sandaali. Siitä Sitten kiireen vilkkaa lähimpään kauppaan jonottaan kanssasiskojen ja –veljien kera. Sitte katotaanki, että kuka saa oluet ja kuka ei. Vai meneekö kaikki muka leffasipsejä ostaan ja yllättäen kaljahyllyn luona mäyräkoira tarttuu käteen ku taikatemppuna? No, mä en jääny tohon luolaan jännittään, vaan juoksin viereiselle Ärrälle. No, eikös siellä ollu joku helvetin vannoutunu olympiakatsoja. Sellanen perussuomalainen äijä verkkareissaa, kolmen päivän putki päällä..eikä haittaa ku lomalla ollaan. Kaveri oli vielä Lenita Airiston kauhuks pukeutunu verkkareihin, tennissukkiin, sandaaleihin ja päällä vielä kevyt nahkatakki. Tän nähdessää, olis Airisto taatusti nyppiny yksitellen hiukset peruukistaan. No tää kaljasieppo sitte piti mua ystävänään (ties miksi), ja hönki muhun päin tollasen 3,8 promillen löyhkän, ja kysy, että; ”eikö täällä oo mäyräkoiria ollenkaan?”. Mä sanoin sille, että; ”Kennelistä en tiiä, mutta koirien päiväkoti on tossa vähän matkan päässä, käväse kysyys sieltä!” No se tokas harvojen hampaidensa välistä, kuten kerran yks pikkulikka mulle kerran suhuässällä ja hyvin terävästi; ”Haissst vittu!!”
Ironista kyllä, mä olin sille hepulle pullonhenki, kuten se eräs siinä Aladdinissa. Tokasin näppärästi takasin, että; ”Ensimmäinen toiveesi toteutukoon!” ¹ Tämä verkkaripelle makso kuin maksokin juomansa ja tuli mun vuoro. Oli enää pari min. aikaa ennen kassan sulkutumista, tais jäädä jonon perä ilman juomiaan ja vitunko väliä! Lähdin ulos, ja edellämainittu verkkareissaan esiintyvä karaokekuningas, oli nousemassa taksiin ja näytti vielä ”sentteriä”. Sanoin taas ystävällisesti; ”Toinen toiveesi toteutukoon!”²
Rööriroope tais ottaa nokkiinsa, ja huusi viskinpolttamalla äänellään; ”haise pahalle!” Huusin jo kävellessäni eteenpäin; ”Siinä oli sun kolmas toive…” ³
Kävelin Jiin luo, jossa oli jo naaraksiakin…talon emäntä siis kavereineen. Siellä sitten kateltiin olympialaisia, surffattiin Youtubissa ja naamakirjastossa. Seuraan liitty vielä Tee. Mä, Jii ja Tee hilpastiin Alvariin, kun Jii ja Ärr jäi sukimaan harjasta toviksi. Harjaksenhoito oli ilmeisesti vaan pikapesu ja kuivahuuhtelu, sillä Jii liitty nopeesti meidän sivistyneeseen oluenmaisteluseurueeseen! Saatiin sitten vielä tuttuja neitoja joukkoon hilpeään. Päätettiin siirtyä porukalla Rentoon kun vielä terassikelikin oli. Kello oli jo melkosesti, juotiin muutamat ja yksi seurueen naisista kotiutti mut vikalla dösällä. Haettiin vielä toogalettua, kuten Thugalla on tapana leikkisästi sanoo, ja mentiin mun luo. Siinä sitten toteututin tuon aiemmin illalla tapaamani diletantin ensimmäisen toivomuksen¹!
Aamulla vessassa käydessä peilistä kurkista todella raikas näky, henkiki hais ku supikoiran märkä turkki. Näin ollen toteutin ”isäntäni” kolmannen toiveen³! Menin sänkyyn ja toteutin pelkkää hyvyyttäni tuon toisenkin² toiveen!
Päivällä otin valtion tsukutsukun alle ja suuntasin landelle rauhottuun. Kettu kuittaa!!

Perjantaina oli sitte tarkotus lähtee kunnolla alottaan tota laiturifestaria. Treffasin alkuillasta yhden helmen jokilaivassa ja mentiin sitten mun luo syömään, kokkina luonnillisesti minä! Tein kunnon pihvit kermakastikkeella ja seuraks uusia perunoita sekä salaattia. Saatiin syötyä ja mä siinä samalla sitten maistelin hiukan miesjuomaa. Neito ei luonnollisesti maistellu mitään (ei edes varissuolasita mieskebakkoo) kun oli autolla Salosta asti. Kun neito otti ja lähti saamattomana, niin mä litkin hetken nektaria ja otin pienet päikät. Kun oli heräilyn aika, mä en meinannu millää päästä ylös sängystä, ja teki mieli jäädä koisaan. Mutta paskat, nukkuminen on homojen hommaa, ja mä vedin itteni vastustamattomaan olotilaan ja maistoin vielä yhden viskin. Siitä sitten dösä alle ja cityyn, tarkemmin jokipaattiin. Porukka oli vaan lisääntyny, eikä taaskaan kirjaimellisesti. Siis sakkia oli ku pikkulikkoja Meurmannin konsertissa. Hivuttauduin Papa Joen portille...vittu; sinnekki 5 metrin jono. Pääsin kuitenki melko nopeesti ineen ja tiskille ei tarvinnukka kauaa jonotella. Mutta jonossa sattu jotain outoo, joku taputti olalle siinä seistessä. Käännyin ja katoin noin metrin alemmas. Sellanen kikkarapäinen söpö londi katto mua silmiin ja mä takas. Seistiin molemmat ku alokkaat valatilaisuudessa hiljaa ja kateltii toisiamme varmaa puol minuuttia. Sitte mun tulilanka palo ja tokasin daamille, että; "niin?" Muidu oli taas hiljaa hetken ja sano; "Sä et taida tietää yhtää et ketä olen?" Mä vastasin myöntävästi ja muidu käänty ympäri ja meni takas kavereidensa luo. Ja tällanen mua ärsyttää Turussa...muidut ei vaan handlaa homma, olis vittu voinu edes valasta että tunteeko mua vai yrittikö vaan MUKA pokata. Niin ja mulla ei tosiaan ollu mitään hajua (tai makua) kyseisestä daamista! Sain bisseni,litkin sen melko nopeesti ja päätin lähtee jatkaan matkaa.
Menin Edisoniin, jossa tuli maistettua muutamat bisset ja päätin siirtyä vielä pikaseen Börseen. Em. Viihtymistilaan oli TAAS helvetillinen jono, mutta päätin kiltisti jonottaa, että saan edes rannekkeen tulevaan varten. Ehdin vissiin sen yhden oluen juomaan ku jo piti siirtyä omaan tai vieraaseen majotukseen. Taisin jopa valita jälkimmäisen vaihtoehdon.
Lauantaina sitte oliki se varsinainen bileilta. Oli ihan OK olokin kun ei ollu perjantaina hirveitä juotua, enemmän vaan naureskellu kauheessa kaasussa törttöileviä ihmisiä. Ja pakko sanoo, että muidut osaa kyllä olla jurrissa, jumalauta. Ja se jos joku on varsinainen turn offi! Tai jos ne ei oo kaatosimassa, ne istuu hiljaa pöydässä ilmeettömänä...tai yleensä naama norsunvehkeellä! Ei ihme että Turku on jämäsinkkujen kaatopaikka. Eihän täällä voi lähestyä naisia, ku toinen puoli näyttää siltä, että saat rinnuksilles nelivärihaukotuksen. Toinen puoli sitten taas näyttää siltä, että ne on lukenu Cosmosta artikkelin; "10 niksiä: Näin saat istua baarissa rauhassa"!
Kyllä täällä osaa joku flirtatakki; itteeni isommat neidot, jotka vetää epärytmistä perseenkeinutusta tanssilattialla kamalissa "DO NOT FUCK ME-bootseissaan"! Tai sitten sellaset ihanat neidot baaritiskillä,joilla on sormus vasemmassa nimettömässä. Ne taas tekee sen, koska niiden anabolipoikaystävä ei oo kehunu neidon implantteja hetkeen. Ja niistä on kiva saada tämä, herkästi syttyvä,lihasjärkäle mustasukkasuuden partaalle.
No, lauantai-iltasella alko vielä sataan. Ajattelin siis jättää suosiolla laivat rauhaan ja menin suoraan Edisoniin. Litkin parit oluet nopeesti ja suuntasin suoraan sinne minne oli tarkotuskin; Börsiin. Jono oli helvetillinen ja vielä siinä tihkusateessa. Pääsin kuitenki sisään mutta helvetti ei loppunu siihen. Tiskeillä oli perkeleesti sakkia. Päätin saman tien tehdä peliliikkeen ja tilasin kolme bissee kerrralla. Niitä siinä sitten samalla join ja kiertelin paikkaa. Tuttuja oli turha ettiä, oli niin täyttä. Kyllähän sitä tuttuja naamoja tuli vastaan mutta ne oli just tätä norsunvärkkiporukkaa. E jaksanu siis vaivautua vaan kirtelin kunnes mukit oli tyhjät ja hain täydennystä. Käväsin välissä miestenhuoneessa ja kukas se siellä olikaan,Sedu itte! Vittu, että sekin on lyhyt. Heppu meni suosiolla kunnon kusiputkaan, sillä tais hokata itekkin ettei ylety pisuaarille. Mun piti melkeen mennä nostaan vielä kaveria , että ois ylettyny edes pytylle. Mutta eihän sille voi mitään, jos jannu on jääny toisesta päästä hiukan lyhyeks.
No, toinen satsi oluita ja kello näytti aamuyötä ja vikan bussin lähtöaikaa. Kotimatka siis koitti taas liian nopeesti.
Sunnuntaina otettiin sitte melko rauhallisesti...iltaan asti. Käväsin treffaamassa erästä neito ja tietty Edisonissa. Olut maistu vieläki namilta ja deittien jälkeen päätin mainostaa mahtavaa olotilaa kavereille. No käsillehän se meni, Ajri meinaan lähti seuraks. Koulun,Poron ja Rennon jälkeen löydettiin ittemme Fortesta. Kamala mesta se on edelleen, mutta ehdoton sunnuntaipaikka. Tällä kertaa tuli oltua melko hyvässä..filmin tuli värit päälle vasta "haluuks turpaan" -grillillä. Ja nimensä veroinen oli taas, rantaruottalaiset aiheutti kalabaliikkia ja pienen neidon tiskin toisella puolla tuli turvaton olo. No, koittihan se jannuja ojentaa huutamalla, mutta eihän nää puolisvedupellet osannu käyttäytyä. Mä nousin ylös skarpaten ja sanoin hepuille; "Te ootte 10 sekunnin päässä teidän elämän noloimmasta hetkestä, ellei toi kikkailu lopu!" Neito tiskillä katto mua ahmivasti, anto mun makkarapökkikset ja kiitti. Otin mittarin alle, ja suuntasin "nukkumaan"...!