Blogi

Tiistai on tenua täynnä, tai no ei aivan. Heräsin hyvin nukkuneena. Piti käydä suihkussa ja heittää rytkyt niskaan. Otin Ritolat cityn suuntaan. Piti suunnata valtion ratakiskoille ja ottaa putkilo landelle. Hiukan kiertelin kauppoja ja suuntasin assalle, VITTU, liian myöhään! Juna läks kolvin edestä, mut onneks en ehtiny ostaa bilettiä! Sellanen lerssi otsassa, ettei paremmasta väliä. Steppailin Astairena takas cityyn ja menin Subiin tempaseen pitkää sämpylää. Hetken pyörittyäni vielä keskustassa, kuin ryssä Anttilassa, otin akvaarion pyörillä takas Ghettoon! Tiesin, että broidin emäntä tulis huomenna Tkuun, joten ilmotin halukkuuteni kyyteihin.

Kotona kattelin uskomattomat uusinnat TurkuTeeVeestä. Hain sitten pari leffaaki, joista toisen tsekkasin iltasella, toisen säästin aamuun tietäen, että herään taatusti ajoissa! Näppäilin hiukan puhelintaki ja tiedossa oli villi yö. Ei siis sellanen ku Mr Jiillä, jonka naapurit valittaa liian kovista sekstailun äänistä, vaikkeivat tiiä, notta J on siellä vaan yksin ;)! Ois se vaan huippua olla (baari)kärpäsenä katossa ku Hra J kurittaa tattia ja huutaa ”kovempaa saatana” tai ”nai mua”! Välillä saattaa sen huohotuksesta kuulla sanan "lohkolämppäri", joka on Jiin keino kohottaa kiihotustilaa...
Kyllä erotiikka on komia harrastus, varsinki paripelinä suoritettuna! Kyllä uni maistu sen kaksminuuttisen jälkeen!

Niin se maanantai taas vaan koitti, ja vielä puhelinsoittoon; Mua kaipailtiin cityssä. Suihkuun, kledjut niskaan ja muutenki nätti pää kuosiin. Enpä oo aikaan (joskaan koskaan) käyny nauttimassa suomalaista aamiaista CCC:ssa! Nyt siis olin matkalla, koska seura niin vaati. Siinä maistelin parit oluset, kunnes tuli pyyntö aivan toiseen seuraan, samoissa merkeissä mitä Cosmicissakin. Muuttorotta ja Ilpoisten herkkukeinu, kaikkien konservatiivien ikuinen riesa, Salla kaipaili Janne-sedän kultasia neuvoja, hehkeetä seuraa, adioniutta, uskomatonta komeutta, fiksuutta ja tietty mieletöntä baaritietämystä. Ainahan moon valmis Sallan kanssa, juopotteleen! Sen polvi kun ei vielä kestä muunlaista runnomista ;))!
Sitä sitten Chilissä maisteltii olutta ja alettiin miettiin syömisen ajattelemista. Eli siis vedettii lisää aperatiivia ja jauhettii vanhat kuulumiset läpi pariin kertaan, johtu ehkä jo maistelluista alkotuotteista. Tilattii safkat, jotka sitten saatiin tiskiin melko nopeesti. Pupelsin jotain mausteista härhäpastaa, musta osuvampi nimitys kuitenki ois ollu ”IkenetRuvelleHärkäPasta”. Se siis poltti suuta, vaikka mä tulisesta ruuasta tykkäänkin! Vinkkasin sen herkullisen harjottelijatytyn mein pöytään, ja pyysin jälkiruuaks pari valkovenäläistä. Toisen heitin ykkösellä huiviin ja toista nautin sen minuutin kauemmin. Enää laskut ja oli ruokapaikan vaihto edessä. Hilpastiin Rentoon nauttimaan parit oluet, josta siirryttiin Edisoniin hilpeään tunnelmaan. Kimi prkl oli tullu takas vahvuuteen…JEE!
Maisteltii siellä Edisonissaki sitten varmuudeks muutamat väkevät ja sitten pitiki mennä vetää rentoo kotiin, toisin sanoen alko oleen sen verran tsippi, ettei käsi taipunu enää kukkarolle. Kotiin vaa kattelee kamalia kanuunaunia!

Silmät auki laulun; ”voiko aamu enää ihanammin alkaa….?” tahtiin! Lepposa sunnuntaiaamu, lukasin Turkkarin rauhassa, silmäillen varsinki työpaikkailmoja, kuppi jos toinenki kuumaa seurana. Kattelin arjen uusinnat telkusta ja mietin päivän menuuta. Tein rauhassa ison satsin kanalasagnee ja salaattia. Kunnon mätön vedettyä ja kahvit juotua, tuli se eilinen himotus Turussa käytävästä tinttaamisesta taas mieleen. Maistelin jääneitä viinejä ja olutta iltapäivällä. Sitte puhi piippas ja mua pyydettii Turkuun moikkaan erästä frouvaa Belgiasta. Hän oli siis käymässä sieltä pitkästä aikaa, ja niinhän se sitten päätös valmistu. Hain Essolta pikkulådan keittoo, menin suihkuun, silitin paitaa ja maistelin olusia. Sain kyydin juna-assalle ja hyppäsin vaunuun. TAASKAAN ei ollu tarkotusta maksaa valtiolle jeniäkää tästä kyydistä, joten suunnitelma jäniskyydistä oli valmistumassa takaraivossa. Harmi vaan, tuossä tsukutsukussa ei ollu raflavaunua, jonne on aina helppo pitkäkorvasena matkustajana luikerrella. Plan B oli nopeesti valmis, menin yläkertaosastoon ja otin penkillä olleen lehden luettavaks. Kun kommari, eiku konnari, tuli kohtaalle, niin olin lukevinani lehtee ku oisin tehny sitä Humppilasta asti. Ja taas kävi kuten ennenki, ohi meni ku isyystesti impotentiltä!
Turussa suuntasin suoraan Poroon ja aloin väijyyn seuraa itelleni. Mariska lupas olla tunnissa mestoilla, joten mulla oli hyvää aikaa juopua! Seuran saapuessa siirryttiin Rentoon ja siitä ykkösten kautta Edisoniin. Taas maisteltiin parit ja matka sateen saattelemana Alvariin oli ajankohtanen. Siellä piti sitten ollakki enempi sakkia ja näin myös oli. Olin suhteellisen hyvässä kuosissa ennen ku Mariska päätti juottaa mulle jotain belgialaista olutta. Sen taas tiesi, ei siinä varmaan voltteja ollu kauheesti alle 10. Onneks eräskin Jani-herra tuli noutaa mut veks ja mentiin takas Poroon. Siellä vissii heitettii Yatzia. Tai perkeleesti noppia siin ainaki oli, en tiä sitten mitä me arvottiin. Mä arvoin itteni Hesen kautta maksullisella himaan. Eiköhän tää ilta ollu tässä!

Lauantai eikä krapulaa. Tuli vedettyä vaan rennosti koko päivä, söin hyvin ja kattelin telkkua. Koiruuttaki tuli ulkoilutettua ja taas vaan vedettyä lonkkaa ku kunnon sossulainen konsanaan. Illalla alko tekee kauheesti mieli Turkuun tenuttaan. Mietin, et vonkaiskos jonkulta kyytiä tai hyppäiskös VR:N tarjoomiin vaunukyyteihin. Olin niin kahden vaiheilla ja sekasin ku seinäkello…ja tarpeeksku jahkailin, himo vallan katos. Päätin ottaa chillisti vaan ja katella ilta töllöö. Ja niinhän se ilta meni mukavasti, pitsallekki mua vokoteltiin mutta en jaksanu sinne edes lähtee. Oli aika lepposaa viettää vaihtoehto lauantai. Menin vielä ajoissa koisaanki…huomenna ois varmasti ylivirtaa!

Se olis taas sitte hulvaton perjantai. Herättyä tuli suht ajoissa ja aamukahvit nautittua rauhassa TS:n kera. Nuorempi broidiki tuli himaan ajoissa, koulu ilmeisesti loppu jo torstaina. Mietittiin, et mitä safkaa tehtäs päivällä. Käväsin lukees meilit, ei vieläkä lopputilistä mitään uutta. Laitoin vittuuttani vielä toimarillekin uhkailua perään. Ei menny ku tunti ja puhelin soi. Ex-pomo soitti ja sano, et maksaavat mun lopputilin heti. Samalla se ihmetteli, et miten ne tollai vaihtoki mielipidettään. Mä sanoin, että SKORPPARI iski niihin pitkällä piikillään…

Samantien sanoin broidille, et jos rahat on tilillä, me lähetään Handeliin ja hakeen kunnon piffit porukalle. Siellähän paalut makas Osuuspankissa. Se oli Alkon keikka edessä. Ostettiin tonka viiniä ja keissi ölystä ja kunnon sisäfilepiffit! Tein kunnon valkosipulikermapotut, piffit pippurikermakastikkeella ja salaattia. Siinä sitten kokkaillessa maistelin nunnamehua! Puhelin soi ja setä kyseli, josko vedettäs pienet päiväkännit. Se oli kyllä jo reippaasti mua edellä, mutta pakkohan oli tilannetta jotenki juhlistaa. Sanoin että mulla on case olutta, johon se tokas; ”aijaa, odotas hetki….TUUUT TUUT TUUUT….”! Meni vartti ja se istu mein pöydän vieressä! Landen POS puolia on noi lyhyet ja nopeet välimatkat!

Syötiin ja juotiin hyvin, jahka porukat pääs himaan. Maistelin olusia illan mittaan, kunnes tuli käsky lähtee liikkeelle. Hilpastiin yhden tuttavan luo ”Kivilinnaan”, siellä oli meno ylimmillään. Juopoteltiin ja suunniteltiin niiden naapurin 50v syndejä. Jossain vaiheessa tuli mittari pihaan, ja piti lähtee landen paikalliseen latoon maisteleen tuoppiolusia. Sitä sitten muistikuvat alko hataroituun ja napattiin taas riksa alle. Ajettiin kylä laidasta laitaan, ennen kun pääsin vetään luomet kokonaan pupillien yli. GOD NAT!

Torstai-aamusta kello alko huutaan helvetinsäveliä puol seiska. Aamutsufeet nassuun ja odottaan kyytiä. Seiskalta oltiinki sitten jo vahvasti matkalla pöheikköön. Tällä ei sitten tarkoteta saksalaisen daamin häpykummun tutkailemista, reisistä alottaen, vaan kosteeseen metsään matkaamista. Meillä oli tarkotus harventaa erään pikkutien varresta metsää tollanen 15*50 metriä kaistale. Se tuntu hommana ”palana kakkua”, mutta niin vaan vietiin luulot veks alkumetreillä. Eipä sillä, en mä työtä pelkää ja tollanen kunnon ruumiillinen homma on mun toinen nimi! Siellä vesuri kourassa harventamassa alaoksia ja kannettiin isoja tukkeja olalla ku Arska Commandossa. Hommaa ei juurikaan helpottanu liukkaat kalliokivet ja raskaskulkunen metsämaasto. Sitten alko vielä sataan, sehän piristi saatana kummasti. Kävästii välillä kärventää lerssiä notskilla ja taas jakso paiskoo puunrankoja kuin komeempiki metsuri konsanaan. Tollasen kahdeksan tunnin riuhtomisen jälkeen sitä oliki melko kuitti, ja alko kaikilla oleen melko tsippi fiilis! Lopetettii hommat ja palattiin verstaalle. Siellä otettiin parit oluset ja parit konut. Maistupas muuten VITUN hyvältä! Kanervaki varmaa diggais just tällasesta, ei mitää puutarhanhoitoo vaan kunnon pöheikön fiksailua!! Sain kyydin himaan, kattelin hetken telkkua, tein pikaseen safkat ja menin vaakatasoon soffalle. Siitä sitten heräsin niska jumissa 1,5 tunnin päikkäreiden jälkeen ja hiivin suihkuun! Tekipäs koko päivä eetua, lisää tällasta mulle! En taida mennä vähään aikaan mihinkä konttoriin istuksiin vaan haen miesten töitä!

Laitoin vielä iltasella postia ex-pomolle koskien mun lopputiliä. Se oli luvattu maksaa jo maanantaina, mutta nyt päivällä tuli tekstaria muutoksesta. Kusipäinen (ja jurristi koulutukseltaan) oleva henkilöstöpäällikkö oli ohjeistanu, että rahat tuleeki vasta normaalina palkkapäivänä (20. päivä). Mua alko suunnattomasti vituttaan, vaikken niitä rahoja vielä tarvinnukka. Mä olen STNA periaatteen mies, eikä mulle vittuilla..kuten monet on karvaasti kokenu!! Laitoi tälle henkilöstökommarille meiliä, että; "laki sanoo sitä ja tätä"! Äijä vittu vastas; ”meillä on työsopimuksessa sovittu palkanmaksupäivät”. Heti perään, että; "meillä on TESsissä sovittu muuta lopputilistä"!

Multa oli lähti sokka samantien. Laitoin vittumaiseen sävyyn, että sopparissa on maksimissaan palkanmaksupäivät, ei mitään lopputilistä. Kaivoin TESsin ja tsekkasin sitä. Ei sanallakaa lopputilistä. Nyt mun vittumainen puoli otti orastavasti ohjakset kouraan. Sille äijälle läks raju teksti, jossa viittasin aiempiin asioihin. Teki mieli otttaa vielä aiheeks aiemmat rekrytointijutut, joiden takia lähdin firmasta, puheeks mutta jätin sen valttikortin toistaseks käyttämättä! Äijä ei enää vastannu mitään, luultavasti sitä alko jännittään Janne-hulabaloo! Lauleskelin mielessäni "You have no muscle, to stop Janne-HUSTLE!!"
Kattelin telkkua vielä iltasella, ennen kun tosissaan noutaja tuli ja pakotti untuvan alle.

Sunnuntai meni sitten ihan vaan rauhallisesti ottaen ja kokaten pyhäateriaa. Tälläi landella kun ei oo sunnuntaisin senkää vertaa touhuumista, kuin kotona Turussa. Olisin varmaan himassa ollessani lähteny heti, ku vaa silmä välttää, hakkaan bilistä tai vaikka päiväolusille. Välillä pitää ottaa rauhallisemmin ja täällä se onnistuu pakosta ;)! Alkava viikko oli samaa tylsää touhuumista. Istuin koneella, yrittäen ettiä töitä, mutta se ei vielä niin kuitenkaan kiinnostanu. Toki joka päivä tein porukoille safkat ku tulivat töistä himaan. Kotiorja pelittää taas! Ja enhän oo ollu vasta ku viikon ”lomalla”, eikä pitäs niin vielä kiinnostaakka uudet duunit. Otetaan rauhallisesti, niin kyllä se siitä sitten.
Keskiviikkoillalla sitten sainkin jo puhelinsoiton, mua tullaan hakeen aamusta metsään puunkaatohommiin. Se oli siis suht ajoissa nukkumaan ja odottaan rankkaa päivää.

Herätys ei tänä lauantaina tehny tiukkaa, vaikka oliki kumottu kuppia enemmän, ku Matti ja Mervi koko viikonloppuna. Aamutsufeeta nassuun ja tsekkaan Hullut Päivät, ennen kun juna lähtis takas landelle. Eipä noillakaa päivillä ollu taas yhtään mitään, muutaku Hulluja Ihmisiä ;)! Kävin ostamassa Hitman-leffan ja hyppäsin junan. Siis tietty suoraan raflavaunuun. Kun olin käpylän pääteasemalla, broidi oli vastassa. Mulle kerrottiin, että mua odottaa paikallisessa iso olut ja pippuripihvi. Mikäs siinä, palvelu pelaa täälläki, varsinki heti ku tieto tämän tason päälliköstä kiirii vaan tiettyjen immeisten korviin. Mentävähän se oli, kun kerran tälle olutlinjalle jo tänään oli lähdetty. Siellä oli puolen sukua venaas jo aika hyvissä pohjissa. Siellä sitten istuttii, syötii ja juotiin. Muistin et mullahan on lahjaviski repussa, joten suunnattiin meille himaan ja jatkettiin maltaan maistelua. Jossai vaihees sitten luomi alko painuun ja otin vähän apuhuilia, samalla ku porukka pelas iskelmäpeliä olkkarissa. Mä olin puoliunessa ja huutelin oikeita vastauksia unensekaisella äänellä. VITTU MOON VAAN PARAS!
Jossain vaiheessa oli vaan vielä pakko nousta, ettei mee yöunet ihan vituralleen. Maisteltiin lisää viskiä ja kahvia, kunnes sitten tuli oikeesti uni ja oli pakko vähän kuittailla viime aikojen univelkoja!

Juhlaperjantai, heräsin jo puol kuus ja matkasin äippäpuolen kanssa kohti Tkua. Jätin mutsin puolivälissä töihin ja otin käyttööni sen Volvon. Kuiva aurinkoinen keli ja Volvossa hevosia enenmmän ku Vermossa kauden puolivälin mennessä! Oli taas pitkästä aikaa kiva polkee autoo, joka tekee mitä käsketään ja minähän käskin. Vaikka automaatti olikin, pikkutiellä silmämunat muljahteli takaraivoon, kun edes ajatteli kaasuun koskemista. Motarilla sitten vasta kiva oliki päästellä, 180 oli sillai äkkiseltää mittarissa ja osa edelläajavista tuntu seisovan jarrupedaalilla. Onneks Ruottalaiset on laittanu rattiin, että missä on oikee ja vasen…osasin siis väistellä noita motarillaseisovia peltiromuja. Turkuun päästyäni vetäsin pikkaset päikkärit iltaa aatellen, käväsin työkkärissä, mutten jaksanutka jonottaa. Tumpuloita täys koko instituutio. Hain velipojan, ja mentiin takas mun luo. Oli aika korkata taas viski ja ottaa aperatiivia illan ruokasessioihin. Kello tuliki yllättäen jo kaks, haettiin sisko duunista ja mä jäin cityyn maisteleen olusta, lasten hilpastessa ruottalaispellillä takas landelle. Mä aloin kunnolla pohjustaa tuota illastamista ja maistelin olusia hyvällä maulla.

Käväsin vetää sitten vielä Lehmässä yhden ruokahalua kiihottavan ja sinne ne emännät sitten jo ilmestykin. Siitä steppailtiin blankoon ja toki tuopit heti tuulenhalkojan eteen. Mun oli pakko ottaa sitä niin paljon kehuttua lammaspastaa ja jumalauta, se oli HYVÄÄ. Söin vielä puolentoista annostakin, kun koordinaattori ei saanut omaansa alas!

Seuraavaks oliki jälkisuunnitelman vuoro, päätettii mennä tsekkaan Apteekki. Aika pikaset siellä vedettii, kun päätettii tehdä pari nostoo ja talletusta Pankissa. Hämyisen ja parin vahvan olusen jälken kutsuki jo tuttu Edison. Olikin jo jälkiruuan paikka ja maisteltiin yhdet mun tarjoomat snapsit ja sitten alakertaan lyömään mustaa kepillä!
Tässä vaiheessa vahvuuteen saapu yks kottarainen lisää ja seikkailu kohtu Silveriä alko, on se vaan sellanen mesta että! Kuunneltiin hetki karaokekiljumista ja kun ei enää jaksanu, oli aika ottaa peitto ja tyyny käyttöön. Hima siis kutsu ja kun en ollu ihan yksin liikenteessä, joutu taas uhrautuun akrobatiaan...JEE!

Torstai, ensimmäinen virallinen vapaapäivä. Nukuin suhteellisen pitkään ja nousin oikeestaan moraalini vastaisesti vasta ennen yhtätöistä keittään äijän kahvitunnille myrkyt! Siinä sitten loppupäivän pyörin ympäri isoo taloo haparoiden, ku sokee nudistirannalla ja mietin tekemistä. Ei vittu, ei pää voi hajota käpylässä näin nopeesti. Ei vittu, voihan, vastas ääni pään sisältä ja jatko puuron mussuttamista. Mä siis aloin ajatteleen työpaikan hakemisen miettimistä, mutta jotenki se ajatus jäi tossa matkalla, arvatkaa minne; kaljalle tietty!

Mä sitten otin ne työkalut esille, jotka melkee parhaiten taidan, pannut ja kattilat. Aloin kokkaa porukoille, kun ne tulee töistä himaan. Hyvät safkat teinkin, vaikkei kaapissa ollu juuri mitään. Sitä ei oo niin sanotusti ylläpidetty sen jälkeen, ku tämä kokovartalokomposti muutti omille teilleen. Siinä kuulemma säästy useempi mummontonni, kun ei tarvinnu mua enää ruokkia. No, nyt ajattelin ottaa tilanteen haltuun ja tyhjentää kaapin Turhapuromaisesti kahdesti päivässä, ja tietty sen eteen jotain tehdäkki. Olen siis porukoiden hovikokki.
Siinä se ilta taas meni sitten tuttujen kavereiden kesken; Salkkareiden, Frendien ja Simpsonien kera. Sitten vielä telkkua tosi myöhään vaikkei tainnu testikuvaa parempaa ohjelmaa edes tulla. Sitten se olikin sama sävel, ku ennenkin…Nukkuumattiiii lasteeen!