Ilon kautta

Eipä viuhahtanut. Oli onneks ihonväriset kalsarit. Hyvä juttu. Perheohjelma.

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Brändin tarinan on oltava synkassa todellisuuden kanssa. Brändin sielu voi olla kauniimpi kuin ulkokuori. Sama pätee ihmisiin, firmoihin ja mihin tahansa brändiin.

Brändimainonnan merkitys

Jos todellisuus on mielikuvaa parempi JA jos tutkimasi ihmisten mielikuva ei vastaa todellisuutta ja haluamaasi mielikuvaa, tarvitaan brändin selkeytystä ja määrätietoista viestintää.

Entä jos todellisuus onkin ristiriidassa halutun brändin ja imagon kanssa?

Olet haastava tilanne, jos todellisuus on ristiriidassa halutun brändin ja imagon kanssa. Vaikka sanotaan että ei se mitä se on vaan miltä se näyttää, niin silti totuus näkyy läpi ja halutun väärennetyn mielikuvan ylläpitäminen on kallista. Helpompaa on etsiä todellisuudesta aitoja vahvuuksia ja vahvistaa niitä. Coca-Colasta on turha kehittää terveysjuomaa, koska kilpailevat brändit ovat vahvempia, mutta muita hyviä ominaisuuksia Coca-Colalla on ja niitä kannattaa vahvistaa.

Jos brändättävä tuote ei vastaa brändin haluttua mielikuvaa, niin sinun pitää muuttaa tuotettasi tai brändimielikuvan tavoitettasi. Viestinnän on oltava johdonmukaista. Meikkaamalla voi saada rypyt piiloon, mutta jos haluat siloitellun kuvan niin meikkausta ei saa unohtaa. Olisiko ryppy jopa kokemuksen signaali ja siten vahvuus?

Vahvista vahvuuksia. Korjaa vääriä tietoja. Markkinoinnilla voidaan pitää yllä brändin vahvuuksia. Vahvuuksia korostamalla voit vahvistaa asemaasi markkinoilla.

Muista brändäyksen ydin: tää kaikki on niinku kokonaisuutta.

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen tituleerasi minua kuuluisaksi siitä, että olen melkein joka päivä kehittänyt medialle uuden määritelmän. Päätin nyt sitten listata kaikki tietämäni median määritelmät. Lisäsin myös mukaan yleisiä median määritelmiä.

1. 1900-luvun määritelmän mukaan
media on massaviestinnän välineet, joita silloin olivat televisio, radio ja lehdet (Oxford Dictionary)
2. Media viestinnän välineenä ja välittäjänä
Latinan kielessä medium on merkinnyt keskimmäistä ja välissä olevaa (vrt. vaatteiden koot small, medium ja large). Englannin kielessä medium on tarkoittanut 1600-luvulta alkaen "väliin tulevaa tai välittävää tahoa tai substanssia" ja 1700-luvulla puhuttiin jo sujuvasti sanomalehdistä mediumina, joka välittää tietoja vaikkapa kaukaisista maista tai parlamentista. Ihmiset eivät ole välittömästi paikalla seuraamassa puhetta tai tapahtumia, vaan seuraavat niitä välillisesti lehden kautta.

Viimeistään 1920-luvulla alettiin käyttää sanontaa "mass medium" sellaisista joukkoviestinnän välineistä kuin sanomalehdet, radio ja sittemmin myös televisiosta.

On syytä huomata, että medium on sanan yksikkömuoto ja media sen monikollinen muoto. Kun suomessa sanotaan "mediat", niin itse asiassa käytetään kaksinkertaista monikkoa. Kielitoimisto kuitenkin hyväksyy nykyään myös tällaisen kielenkäytön.
3. Viestin välityksen kanava
Jossa viesti voi olla uutisia, viihdettä, opettamista, dataa, epäkaupallisia viestejä, kaupallisia viestejä,
4. Media median sisällä
Esim median alamedia, juttusarja, ohjelmasarja. Brändi voi olla oma mediansa.
5. Julkaisualusta
Mikä tahansa julkaisualusta, jolla voidaan viestiä laajalti tai rajatummin esimerkiksi pehmeälle sanomalehtipaperille painettuna, kiiltävälle paperille painettuna, television, radion, ulkomainonnan, suorapostin, puhelimen, faksin ja internetin julkaisualustat.
6. Ihminen on media
Lehtimedioilla on päätoimittaja, joka vastaa siitä, mitä viestiä ulospäin annetaan. Vastaavasti jokainen ihminen on oman elämänsä päätoimittaja ja se minkälaista viestiä ulospäin annat, on oma asiasi.
7. Ihminen voi julkaista eri kanavissa eri kohderyhmille suunnattuja viestejä
Twitterissä mun henkilökohtainen @lavas media näyttää pitkälti erilaiselta kuin Facebookissa. Tämä blogi kylläkin on melkoinen sekasikiö, menen peilin eteen pitämään tämän blogin päätoimittajalle eli itselleni puhuttelun.
8. Blogimedia
Yksittäinen blogi voi olla media. Blogilla voi olla yksi tai useampia kirjoittajia.
9. Blogiyhteisö -media
Blogit voivat muodostaa blogien yhteisön, jossa blogaaja luovat yhdessä sisältöjä ja keskustelevat blogeissaan toistensa blogauksista.
10. Mainosmedia
Rahalla ostettua tai jollain vaihdannalla saatua tilaa toisista medioista.
11. Massamedia
Media tai medioiden kokonaisuus, jonka kautta viesti voidaan välittää usealle ihmiselle kerralla. Esimerkiksi blogosfäärissä sponsoroitujen blogausten ostaminen blogiyhteisön kautta tai display-mainonnan ostaminen brokerin tai adexchangen kautta. Myös perinteiset radiotaajuuksia ja tv-signaalia hyödyntävät mediat.
12. Digitaalinen media
Sähköinen media, digitaalinen media, elektroninen media joka toimii digitaalisen eli sähköisen viestin jakelualustana ja kanavana
13. Hypermedia
Digitaalisesti koodattua rikastettua mediasisältöä. Esimerkiksi xhtml ja mikrotägättyä sisältöä jossa siis linkkien lisäksi myös semanttisia merkintöjä.
14. Multimedia
Sisältöä, jossa on hyödynnetty tekstiä, kuvaa ja videota. Melkein kaikki netti on nykyään multimediaa eli monimediaa.
15. Uusmedia
Vanhan perinteisen median ajattelua rikkova uusi media. Sisältää usein interaktiivisia osuuksia, parempaa mitattavuutta ja dynaamisuutta.
16. Uutismedia
Media, jonka brändin sielu on erikoistunut uutisten levittämiseen.
17. Printtimedia
Paperille tai taululle tulostettu tai painettuja viestisisältöjä.
18. Julkaistu media
Mikä tahansa media, joka on saatavilla julkisesti tai puolijulkisesti.
19. Tallennettu/arkistoitu media
Skanneri, usb -muistitikku, pilvipalvelu tai muu median sisältöviestien tallennukseen kykenevä sähköinen tallennusväline
20. Sosiaalinen media
Sähköinen tai fyysinen ihmisten kohtaaminen. 1800-luvulla ompeluseura, 2000-luvulla facebook, twitter, tapahtumat, kohtaamiset jne.
21. Tapahtumamedia
Festarit tai bileet voi olla media jossa on jotain tiettyä kohderyhmää.
22. Rokkikonsertti -media
Bändi voi soittaa kellarissa tai stadionilla. Stadionille saa isomman yleisön. Samalla voi myydä lisämyyntiä esim paitoja, levyjä yms.
23. Radiomedia
24. Lineaarinen tv -media
25. Roskamedia
26. Höpöhöpömedia
27. Laatumedia
Mietippä mikä on laatumedian ja höpöhöpömedian ero. Liittyiskö jotenkin brändiin ja luottamukseen. Niinpä.
28. Digimediaperhe
Monesta digitaalisesta mediasta koostuva mediaperhe.
29. Monikanavainen media
Monen median yhdessä välittämää viestiä samasta aiheesta.
30. Webbisivu -media
Yksittäinen webbisivu on oma mediansa. Siinä voi olla kaupallista tai ei-kaupallista sisältöä tai molempia.
31. Integroitu media
Monen jakelualustan yhteensovitettua viestintää esim web, video, printti, audio, livetapahtuma yhteensovitus jne.
Sisältää perinteistä sisältöä, brändäämistä, brändiä, brändättyä sisältöä, advertoriaalia, mainostamista, tarinan kerrontaa, pakkaussuunnittelua, käyttökokemuksen suunnittelua, käyttöliittymäsuunnittelua jne.
32. Cheek -media
Ihmisillä on yleisö. Ihminen voi brändätä itsestään kiinnostavan median, jolla on oma yleisö. Cheek käyttää viestintää saadakseen oman epäkaupallisen ja kaupallisen viestinsä läpi muissa medioissa ilmaiseksi tai maksullisesti.
33. Ulkomainos -media
Pihalla olevia mainoksia. Voi olla toteutettu sähköisenä, printtinä tai maalattuna.
34. Promootio media
Fyysisiä ihmisen toimittamia kohtaamisia. Ihmismediat lainaavat omaa aikaansa brändin käyttöön ja kertovat brändin viestiä.
Käytetään paljon messuilla ja erilaisissa tempauksissa kaupoissa, toreilla ja kauppakeskuksissa.
35. Mashup -media
Kooste monista medioista. Koostaa eri medioiden tärkeitä tietoja yhteen paikkaan. Usein personoitu.
36. Aggregoitu media
Kooste monista medioista. Kuten Mashup mutta enemmän otsikkotasolla.
37. Kustomoitu media
Henkilökohtaiseksi muokattu media.
38. Relevantti media
Lukijaansa tietyllä ajankohdalla kiinnostava media. Jokin asia voi olla jollekin jonain ajankohtana kiinnostava ja toisena ei kiinnostava.
39. Epärelevantti media
En tiedä onko tällaista edes. Jokainen relevantti media voi olla joskus epärelevantti jos ajankohta viestille ei ole oikea eikä kohtaa oikeaa lukijaa.
40. Näkymätön media
Media, jolla on sisältöä, mutta jota kukaan ei tiedä olevan olemassa. Media tarvitsee viestilleen markkinointia ja jakelua, muuten sitä ei tavallaan ole julkaistu. Media sisältää ajatuksen, että sen lukee joku.
41. Sähköpostimedia
Sähköpostin kautta viety viesti. Voi olla personoitu media.
42. Suoramedia
Suorapostituksena toimitettu media, esimerkiksi City -lehden 1.1M painos, joka suorapostituksena jaellaan postiluukuista valituille kohderyhmille.
43. Karttamedia
Kartta oli yksi ensimmäisistä journalismin muodoista. Siinä kartoittajat kertoivat kartan avulla tietoa maailmasta.
44. Luolamaalaus -media
Luolamaalaukset olivat tapoja jäsentää maailmaa ja dokumentoida nähtyä ja koettua.
45. Postitettu media
Yksi vanhimmista viestin välittämisen muodoista oli jo Rooman valta-aikoina postikuriirien välittämät viestit.
46. Analoginen media
Ei-digitaalinen media. Painettu, printattu, maalattu jne.
47. Kanta-asiakas media
Credit - ja Debit kortit, automaattikortit, plussakortit, bonuskortit, Ostohyvitys.fi, ovat myös nykyään medioita. Hyvinkin kohdennettuja medioita.
48. Kuratoitu media
Muista medioista läpi kahlaamalla luotu uusi mediakooste. Uutinen uutisesta tai toiseen muotoon jalostettua viestiä.
49. Opettavainen media
Media vaikuttaa käyttäytymiseen. Media opettaa. Mainokset opettavat tuntemaan brändiä paremmin.
50. Vaikuttava media
Media voi olla opettavainen ja media voi vaikuttaa. Media käyttää valtaa siinä missä johtajat ja poliitikot. Median vaikuttavuus riippuu median uskottavuudesta, luotettavuudesta ja saavutettavissa olevan kohderyhmän koosta.
51. Sensuroitu media
Mediassa ei saa puhua kaikista asioista. Seksiä ei saa myydä eikä ostaa, mutta saa uutisoida siitä, jos Davosissa seksin osto kohahduttaa. Onko kyseessä seksin mainostaminen.
52. Media on englanniksi monikko
Media on englanniksi monikko, kokonaisuus, monesta mediasta koostuva medioiden kokonaisuus.
53. Media on viestin
Viestin on viestintään käytetty väline. - Osmo A. Wiio
54. Media on väline
Väline jolla sanomia siirretään lähettäjältä vastaanottajalle.
55. Kaikki viestintä on mediaa
Johan Förnäs (1998) on todennut, että media voidaan määritellä laajasti. Laajimman määritelmän mukaan mediaa on kaikki se, mikä toimii välittäjänä ihmisten kesken, mukaanlukien jopa raha ja liikennevälineet.
56. Mediaa ei ole juuri mikään ihmisten välinen viestintä esim some ei olisi media
Suppeammin määritellen mukaan luetaan vain kulttuurinen tai symbolinen viestintä ja media tarkoittaa silloin teknisiä järjestelmiä, jotka korvaavat ihmisten välisen suoran vuorovaikutuksen. - Johan Förnäs (1998)
Förnäs kuitenkin huomauttaa, että medioituneen ja suoran viestinnän raja on hämärä, koska kasvokkainenkin viestintä tapahtuu aina materiaalisen kanavan välityksellä ääni- tai valoaaltoina.
57. Merkityksellinen media
Media on siis aktiivinen merkityksen tuottaja eikä vain passiivinen välittäjä.
58. Brändi on media
Jokainen brändi on oma mediansa. Useimpien brändien kannattaa myös rakentaa rinnakkaismedioita ja vaikuttavia medioita. Brändien kannattaa myös toimia muiden medioiden kanssa ja ostaa sieltä maksettua mediatilaa eli mainoksia.
59. Media on brändi
Jokainen media on brändi. Mitä laadukkaampi ja luotettavampi on median brändin sielu, sitä luotettavampi media on.
60. Media on solmukohta
Media on foorumi / solmukohta, jonka tehtävä on palvella omistajan missiota.

61. Media on media.

Johtopäätös: Media on media oli se mikä tahansa ylläolevista tai jokin uusi määritelmä jonka keksit. Tärkeämpää on tiedostaa, että medioilla on erilaiset
- roolit
- brändit
- kohderyhmät
- viestit
- sisällöt
- tarkoitukset
- agendat

Mediamurros on sitä, että median ja medioiden kulutuskulttuuri muuttuu. Samalla muuttuu mainonnan budjetointi. Digitaaliseen budjetoidaan enemmän.

Menestystä median kanssa toimimiseen!

Ilkka O. Lavas
media-alan sarjayrittäjä

Tiedote: tämä blogaus sisältää tuotesijoittelua.

Olen paljon tutkinut ihmisten verkkokäyttäytymistä ja median teknologioiden kehittymistä.
Mediat kehittyvät hiljalleen. Massamedioista tulee yhä kohdennetumpia. Kohderyhmät ovat entistä tarkemmin valittuja. Kokeiluja ja oppimista tarvitaan edelleen. Digimediassa on paljon mainontaa, josta menee paljon ohi, osa on kuitenkin kohdennettua. Kun olet käynyt www.ebookers.com -sivuilla, sen jälkeen sinulle näytetään matkailuun liittyvää mainontaa. Ebookersiin törmäsit ensimmäisen kerran brändimainonnan kautta. Jatkossa viestit ovat yhä paremmin ja paremmin sinulle kohdennetumpia.

Aina pitää vähän epäonnistua, sitten pitää tapahtua oppimista ja
oppimisen jälkeen me osaamme paremmin. Sama pätee mainonnan kohdennukseen. Brändimainontaa tehtiin ennen massamedialla. Kun massamedia ei enää toiminut, piti alkaa kohdentamaan viestiä sopivia kohderyhmämedioita valitsemalla.

Digimainonnassa brändiä luodaan ensin summittaisella kohdentamisella. Kun ensin emme osaa kohdentaa riittävän tarkasti ja huomaamme, että ehkä voisimme, opimme ja aloitamme kokeilut. Kokeiluista tulee onnistumisia ja onnistumisen kaltaisia lisäkokeiluja teemme uudestaan. Näin maailma kehittyy kamppis kerrallaan kohti parempaa suuntaa.

Pari havaintoa käyttäytymisen muutoksesta ja kohdennuksen parantumisesta:

1. Uusi sukupolvi pitää mainoksista.
Harvalla on mitään mainontaa vastaa, kunhan mainonta on relevanttia. Eli: mainonnan pitää olla relevanttia.

2. Uusi sukupolvi haluaa kohdennetumpaa mainontaa
Uusi sukupolvi on kohdennetumpaa mainontaa vastaan valmis antamaan itsestään tarkempaa tietoa (tykkään Dr. Pepperistä, kahvista ja Pepsi Max:ista, minulle saa retargetoida näitä mainoksia).

Myös mediat kannattaa valita entistä tarkemmin: Kaikkea-kaikille medioiden sijasta kohdennetumpia saittivalintoja. Urbaaneille ihmisille urbaanin City Digitalin mediaratkaisu (tämä oli se harkittu tuotesijoittelu. Mieti: Ärsyttikö tämä mainos vai osuiko esimerkki?)

3. Tarkempi kohdennus parantaa mainontaa.

Kohdennus- ja mittauspikselien asennus pitäisi olla jokaisen yrityksen verkkosivujen ja ländärien suunnittelun lähtökohta. Pikseleistä data kiinni retargetointikoneeseen ja muistutusmainonta pyörimään. Jos suutarin lapsella olisi kengät, tässä olisi pikseli esimerkiksi: < img src=www.citydigital.fi/mainonnanhallinta/retargetointipikseli.gif=utm_source=lavaksenblogi&utm_campagn=media_alan_sisältömarkkinointi&retargeting_phase=jälkimarkkinoi_näille_citydigital_mediaratkaisuja >

4. Massamainonta ei ole ikinä toiminut kuin niillä jotka myyvät kaikkea-kaikille.

Kun tuotteiden ja tuoteryhmien kohderyhmät muuttuvat entistä kapeammiksi, niin mainonnankin on muututtava. Mainonnan on muututtava kohdennetummaksi.

5. Mainonta muuttuu entistä personoidummaksi mainonnaksi

Mitä parempaa dataa sinulla on asikkaistasi ja potentiaalisista asiakkaista, sitä kohdennemmaksi kuva-video-teksti -ilmoitteluksi käytetystä kanavasta riippuen voit mainontasi tehdä. Nykyajan mainonnanhallintahärveleillä voi tehdä vaikka mitä kohdennustaikatemppuja.

6. Kohdennus vaatii lisäksi houkuttelevia keinoja

Kohdennus vaatii kohderyhmämedioiden hyödyntämistä. Sellaisten avulla ihmiset voidaan kohdata tarkemmin. Siihen meillä City Digitalissa käytetään pakettivalinnan ja mediakohdennuksen lisäksi paljon sisältömarkkinoinnin keinoja, kohderyhmän tunnistamista, retargetointia ja aihepiirikeskeistä markkinointia.

Kannattaa myös asentaa niitä seurantapikseleitä, jotta osataan kohdentaa toisto-impressiot niille, jotka aktivoituivat lukemaan aihepiiriä koskevan artikkelin tai uutisen.

7. Ländäreitä rakennetaan yritysten saittien ja kamppissaittien lisäksi medioiden sisälle.

Uskon, että ländäreitä rakennetaan yritysten saittien ja kamppissaittien lisäksi medioiden sisälle. Natiivi mainonta tulee myös lisääntymään medioiden sisällä.

Jotta digimainonta olisi tehokkaampaa ja miellyttävämpää meidän pitää tutkia, kehittyä ja oppia tekemään asioita pitkäjänteisesti.

Kampanjoista pitää tehdä isompia ja pitkäjänteisempiä. Edellisen kampanjan tuloksia kannattaa hyödyntää seuraavassa kampanjassa. Kamppisten välillä pyöritetään koko vuoden ajan säännöllisesti toistuen kohdennettua engagement mainontaa.

Mittaa, paranna, kehitä, analysoi.

Digi kehittyy ja kun joku kehittyy se tarkoittaa että se muuttuu. Kun joku muuttuu on meidän ihmistenkin muututtava. Meidän on opittava. Meidän on havaittava mikä on muuttunut ja opittava siitä.

Ilkka O. Lavas
verkkomainonnan ja viestinnän sarjayrittäjä
City Digital Oy
http://www.citydigital.fi

Rahalle on huonoja ja hyviä työpaikkoja. Huonossa työpaikassa raha ei tuota mitään. Haastavammassa paikassa raha joko onnistuu tai epäonnistuu työssään isosti.

Tässä eri työpaikkoja rahalle:

1. Patjan täytteenä

Hyvä puoli: Ei ainakaan kasva liikaa tuottoa.
Haitat: Inflaatio ja rotat nakertavat. Tulipalon sattuessa menee kaikki.

2. Pankkitilillä

Hyvä puoli: Ei pala jos talo palaa.
Huonot puolet: Korko alle inflaation, eli sama vaiva kun patjan täytteenä.

3. Yrityslainoissa

Hyvä puoli: Korko voi voittaa inflaation.
Huono puoli: Firma voi mennä konkkaan ja sinne meni rahat. Kannattaa lainata vain firmoille, jotka ei mee konkkaan esim Talvivaara eiku siis ...

4. Sekoboltsirahasto jossa 50% rahoista kiinni osakkeissa ja 50% korkopapereissa

Hyvä puoli: Ei huonossa tilanteessa häviä kuin puolet.
Huonot puolet: Jos on vaikkapa asuntolainaa, niin kannattaako sijoittaa korkotuotteisiin?

5. Vakiintuneiden firmojen osakkeet

Hyvä puoli: Firmoissa on jengiä töissä, joiden tehtävä on parantaa yrityksen arvoa. Tod näk firmojen osakkeissa arvo kasvaa.
Huono puoli: laitat kaikki yhteen osakkeeseen eli Talvivaaraan.

6. Kehittyvät markkinat osakerahasto

Hyvä: Kehittyy jos kehittyvän markkinan pörssiarvot kehittyvät
Huonoa: Kohdemaiden poliittinen ja valuutallinen ilmapiiri voi vaikuttaa varallisuuden arvoon huomattavasti heilahdellen ylös ja alas. Laita kaikki kiinni näihin, niin menetät yöunesi.

7. Startupit

Hyvät puolet: Hyviin startuppeihin kannattaa sijoittaa. Esim jälkiviisaana sijoittaisin Rovioon ja SuperCelliin.
Huonot puolet: pitää olla 10 sijoitusta, joista 1 onnistuu ja sitten nuolla haavat niiden neljän kohdalla jotka meni päin mäntyä. Koittaa kestää niitä viittä, jotka menee jotenkin sinne päin.

Kyllä maailmasta rahaa löytyy. Ei raha minnekään katoa. Paitsi jos siis talo palaa. Raha etsii parempaa työpaikkaa. Raha etsii paikkaa, missä se voi tehdä lisää rahaa.

Raha työskentelee myös kiinteistösijoituksissa ja asuntosijoituksissa. Niitä varten saa usein myös lainattua rahaa. Eli rahaa, joka laitetaan töihin tekemään lisää rahaa. Raha voi palkata siis myös työkavereita itselleen edullisemmalla. Toki siinä syntyy riski siitä, että sijoitus ei tuota ja lainaa ei pysty maksamaan takaisin, mutta eipä kukaan ole ikiliikkujaa tässä keksimässäkään.

Tähän kirjoitukseen sain inspiraatiota kun Paytrail -startup sai € 800 000 rahoitusta kansainvälistymisen kiihdyttämiseen.

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Olin tänään Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamarin mentorointi -ohjelman aloitustilaisuudessa. Minun lisäkseni mentoreina on mm. Pekka Raitala, Pirjo Kivistö, Eero Lehti ja Juha Koponen. Aika kokenutta sakkia. Myös kouluttaja Päivi Immonen osasi asiansa ja puhui järkeviä. Mentoroinnissa ei ole mitään ihmeellistä. Mentorointi on sparraavaa keskustelua parin kanssa.

Mentoroinnissa on kyse aika perusasioista. Elämän hallinnasta, tavoitteista, oman itsensä tuntemisesta.

Kirjasin tällaisia muistiinpanoja mentoroinnin aloitustilaisuudesta:

Aktorille kysymyksiä:
1. Selkeys-> Mitä haluan?
Jos ei tiedä mitä haluaa, niin voi myös miettiä mitä en halua eli mistä haluan pois.
2. Innostus->Miten motivoidun?
Mistä pidät työssäsi kaikkei eniten?
Mikä on erityisalaasi tai erityisosaamistasi?
Mitä tai keitä työsi palvelee?
6. Suunnitelma->Käytännön askeleet.

Käytännön askeleisiin voi itseä ohjata seuraavilla ajatusaihioilla:

- Selvitä: Selkeys, motivaatio, suunnitelma
- Listaa: Tavoitteet, toiveet, haaveet, unelmat
- Selvitä: Arvot, uskomukset, asennoituminen
- Tutki ja ideoi: Mahdollisuudet ja kiinnostuksen kohteet
- Päätä: Oman uran suunta (tai vaihtoehtoiset suunnat / skenaariot)
- Opettele: Itsensä johtaminen

Mentorin tehtävä:

- Olla peili
- Sparrata aktori puhumaan ja ratkaisemaan itse elämänsä suunta. Aktori puhuu 80% ja mentori 20%.
- Aktorin vahvuudet kaivetaan esiin mentorin avulla
- Vahvuuksien tunnistaminen kannattaa
- Mentori voi auttaa tunnistamaan ovatko tavoitteet arvojen mukaisia.

Positiivinen psykologia

Ihminen on ajatteleva kone. Ajatukset ja mieli tykkää suunnitella tulevaisuutta.

- Mitä enemmän vahvuuksiin keskittyy sitä enemmän ne lisääntyvät
- Tunnista myötäsyntyiset persoonalliset ominaisuutesi
- Ymmärrä ominaisuutesi

Mentorointi hakee ratkaisua.
Ratkaisukeskeisyys ja positiivisuus on kaiken a ja o.

Menestystä elämääsi!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

City Digitaliin kuuluva Vivas on listattu Suomen kuumimpien startuppien joukkoon. Listalla on muitakin kuumia nimiä mm. SuperCell, Jolla ja DealDash. Listauksen teki Startup100.

Vivas on matkalla kohti ääretöntä ja sen yli

Vivas.fi:n visiona on olla Suomen #1 viihdesivusto ja jatkuvasti maailman top 100 -listalla. Monena viikkona olemme jo suosituin ja kansainvälistyminen on kovassa vauhdissa.

Tutustu lisää Vivakseen: http://www.city.fi/blogit/lavas/8+miljoonan+kavijan+todellinen+salaisuus/125398

Menestystä maailmanvalloitukseen!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Kaverini kertoo Facebookissa hurjan opettavaisen tarinan siitä, miten ennakkoluuloisia me olemme ja miten ennakkoluulot vaikuttavat jopa viranomaisten käyttäytymiseen.

TÄMÄ ON KAIKILLE TEILLE, JOTKA YMMÄRRÄTTE TAI ETTE YMMÄRRÄ MITÄ TARKOITTAVAT LÄHIMMÄISENRAKKAUS JA KANSALAISVELVOLLISUUS:

Kaverini huumattiin eilen Kalliossa sijaitsevassa yökerhossa. Vietimme sitä ennen tyttöjen kesken mukavaa iltaa kolmen ruokalajin illallisen parissa ravintolassa. Kunkin annoksen kanssa joimme kaksitoista senttilitraa viiniä. Sitten kävimme juomassa lasilliset kuohuvaa, minkä jälkeen suuntasimme Kallioon tähän kyseiseen erittäin suosittuun yökerhoon. Ehdimme tilata yhdet juomat.

Yhtäkkiä ystäväni alkoi hyperventiloimaan, minkä jälkeen menetti tajuntansa muutamaksi minuutiksi. Luulin ensiapukurssin käyneenä kyseessä olevan paniikkikohtaus. Asettelin ystäväni kylkiasentoon ja juoksin hälyttämään lähimmän baarimikon apuun, joka tuli paikalle vastahakoisesti. Hän ei suostunut jäämään ystäväni luokse jotta minä olisin hakenut portsarit paikalle, joten lähetin hänet hakemaan miesvoimaa avuksi, jotta saataisiin ambulanssi tilattua oikealla tavalla ja tajuton henkilö kannettua rauhallisempaan ympäristöön.

Apua emme saaneet. Sen sijaan päänaukomista siitä, että "noin siinä käy kun vetää liikaa lappuja". Pyysin portsareita useaan otteeseen apuun, pitelemään ystävääni koska hän oli siinä vaiheessa menettänyt tajuntansa jo kolme kertaa yrittäessäni saada häntä pois tanssialttian reunalta. Vihdoin portsarit raahasivat ystäväni ulos pakkaseen istumaan ilman takkia, hanskoja tai mitään ja ambulanssia ei ollut vieläkään tilattu useista pyynnöistäni huolimatta. Sen sijaan sain kuunnella alaluokkaista kielenkäyttöä ja herjaavia huutoja.

Asettelin turkkini ystäväni ympärille ja yritin kannatella häntä parhaani mukaan samalla kuin yritin saada hänelle apua. Kukaan ei välittänyt. Kukaan ei auttanut. Kun lopulta yksi portsari jäi ulos kanssamme, ajattelin että: "jes, hän tulee auttamaan" ja pyysin häntä pitelemään ystävääni. Kun hetkeksi pääni käänsin varmistaakseni ambulanssin tulon, oli portsari päästänyt jo otteensa ja tajuton ystäväni kolauttanut päänsä pahasti. Ambulanssi saapui viimein. Ensihoitohenkilökunta suhtautui tilanteeseen sen vaatimalla tavalla. Selvisi ystäväni verenpaineen olevan niin korkea ja sydänkäyrä sekaisin, että mikään muu kuin ambulanssilla sairaalaan ei olisi tullut kyseeseen.

Menin ystäväni mukana Haartmanin sairaalaan, jonka hoitajat ensin suhtautuivat ystävääni yliannostuksen saaneena narkkarina (johon by the way pitäisi oman moraalikäsitykseni mukaan suhtautua aivan yhtä diskreetisti kuin niihin Stockamummoihinkin tai kehen tahansa elävään olentoon). Ystäväni alkaessa oksentamaan hyytynyttä verta, heidän asenteensa oli edelleen aroganttista.

Kun testitulokset vihdoin tulivat ja he näkivät että ystäväni todella ei ole ottanut mitään huumausaineita koko illan aikana, asenne muuttui ja uskalsin lähteä muutamaksi tunniksi kotiin ystäväni saadessa vihdoin asianmukaista, inhimillistä kohtelua. Yhtään ketään sormella osoittamatta, mulla on sellainen fiilis, etten ole ikinä eläessäni tavannut noin montaa sosiopaattia yhden vuorokauden aikana. Mua kuvottaa kylmyys ja välinpitämättömyys sekä samalla pelottaa, minkälaiset ihmiset ovat vastuussa ihmishengistämme.

Tarinan opetus: Suhtaudu jokaiseen ihmiseen kuin olisit itse samassa tilassa. Älä oleta. Kuuntele. Luota.

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä

Digitaalisen journalismin maailmassa medioilla on laadullisen luotettavuuden lisäksi matemaattinen uskottavuus. Tyypillisin ilmentymä tälle on se, että tutkimusten mukaan erityisesti nuoret ihmiset pitävät Googlen ensimmäistä ja toista hakutulosta totuutena.

Google toimii pääsääntöisesti matemaattisella mallilla. Googlen mielestä mikä tahansa brändi on oma mediansa. Kaupallinen brändi on kuitenkin parempi silloin, kun etsitään jonkun tuotteen hintaa. Ei-kaupallinen brändi on usein taas parempi silloin, kun etsitään faktatietoa asiasta.

Tässä kaava, miten luot luotettavan median. Brändäys kannattaa, sillä ilman luotettavaa brändiä et saa noita pieniä linkkejä.

Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen. Pitää huomioida, että kunkin median kullakin journalistilla on myös oma painoarvonsa. Jos teet laadukkaita juttuja ja sinuun viitataan, saat arvostusta kuten tieteellisissä kirjoituksissa.

Journalistien on brändättävä itsensä. Samoin kunkin median. Mitä enemmän sinusta pidetään. Sitä enemmän sinusta pidetään. Loogista.

Menestystä ja pitkäjänteisyyttä luotettavuuden ja brändin rakentamiseen!

Ilkka O. Lavas
media-alan sarjayrittäjä

Tietokoneiden ja älypuhelinten käyttöliittymissä on usein hämmentäviä nappuloita. Niin on laskukoneissakin.

Mitähän ne suunnittelijat ovat oikein miettineet? No ainakin on todettava että maailma ei ole valmis, meillä on tehtävää. Maailmaa voidaan parantaa käyttöliittymä kerrallaan!

Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä