Vaikka jokapaikassa pauhataanki justiinsa ilmastonlämpenemisestä, ni mua ei lämpeneminen haittaa.
Onhan se kauheeta että söpöt jääkarhut kuolee pois, muutama miljoona ihmistä rannalla jne. Mut oli se silti kivaa, että pääsin vielä joulukuussa fillarilla töihin.
Monta kertaa olenki miettiny, ettei tänne varmaankaan kannata tehdä lapsia. Niillä vaa kauhee huono omatunto ku perivät paskana olevan maapallon. Voisis kyl kuvitella kasvattavani jonku pakolaisen ja tarjota sellaselle kodin, jossa taloudellisesti ois taattua ruokaa pöydässä ja puhtaat vaatteet ja koulutuskin vielä. Ainakin tällä hetkellä, voihan se aina olla et teen hlökoht konkurssin, mut sitä en jaksa pelätä.
Kyllä sellasta varmaan oppis rakastamaan, kyllähän mun kissatki on niinku perheenjäseniä. Ja saa parhaan mahdollisen palvelun. Kaveri totes mulle et s "sitä neekeriä saat sitte iha yksinäs rattaissa työnnellä", eli seuraa rattaidentyöntö reissuille o turha tuolta osotteesta pyytää.
Mut eihän neekeri o neekeri jos se o suomessa kasvanut? Siis eiks tärkeintä oo ne tavat, maassa maan tavalla jne. Kyl muaki ällöttää baarissa ne turkkilaiset jotka menee sääret nähdessään sekasi eikä tajua et sääret ei o suomalaisen naisen mielestä vielä suostumus seksiin tai avioliittoon. Tai kymmeneen ahmediin. Ja kerran melkeen pelästyksestä lensin onnelan rappusissa selälleen ku yks niiiin musta ettei oikeesti erottanu ku hampaat ja silmämunat tarras olkapäästä.
Koskas musta tulikaan tälläne rasisti? Oikeestaan mun mielipiteet ei niinkää tosiaan o kiinni ihonvärissä tai muissa ulkoisissa merkeissä. Se on se käytös.
Lukion ekalla oltii äitin kanssa marokossa. Mä olin just dissannu mun pilotin ja vaihtanu buutsit korkkareihin. Niimpä tykkäsin sit ku laihaki olin viel pistää päälle jotai minaria ja toppia, kun en paremmin tienny. Jos oisin, oisin laittanu marokonmatkalle pilkkihaalarit.
Se oli karsee kulttuurishokki, miten mua siällä kohdeltiin. Naisella ei o arvoa, ei tahtoa ei mitään. Sillo mua alko vähä epäilyttää mokkakäsien hyväntahtosuus. Tai tasa-arvo käsitykset (nyt naurattaa jo, mut mitäpä lukion ekaluokkalainen mistää mitään tietää).
Joo sitte mä kokeilin seurustelua suomalaistuneen espanjalaisen kanssa. Oli se tumma, oli se tulinen ja vuoden verra iha in LÖÖV. Sitte ku tuliki ero ni jumaleisson mikä sekopää siitä kuoriutu. Mustasukkanen stalkkeri, monen kuukauden piina. Sillo mä päätin et tanskaa kauempaa en lähde miestä ettii. Et jos eurooppalainenkin mies voi niin huonosti käyttäytyä ja naisia alentavat käsitykset tuli kyllä erossa esille liikaakin.
Kuitenkin mä katson olevani suomalaisessa mittakaavassa sovinisti. Et tajuan kyl miks miehet pärjää paremmin. Naiset on niin katellisia, ettei ne ehdi tehdä uraa ku kadehtivat naapuriämmän rakennekynsiä. No eniveis. Mistäs mun pitikää kirjottaa?
Nii kaipa täs oli sellanen tausta, että mitä siihen neekerikäsitteeseen sitte kuuluu. Onks se vaa ihon väri vai myös siihen lisättynä kulttuuritausta?
Kai tälläsestä rasistista (kun en koe olevani ällöttynyt muusta kuin suomalaisesta viitekehyksestä katottuna huonosta käytöksestä naisia kohtaan) voi tulla hyvä neekerin äiti?
Joo tää oli tosi epäjohdonmukasta, mut hyvä paikka kuitenki säilöä mielentilaa ja ehkä saada pari kommenttia samalla.
Väliaika...