Kaverillani on iso ongelma. Hän ei pysty maksamaan rahaa jenkkifirmastansa suomalaisen laskuttajan tilille. Ensimmäisen maailman ongelmia.
"Ensimmäisen maailman ongelmia" -löytää twitterissä, webissä ja facessa #FWP tai #1stworldproblems häshtägillä. Suomessa on käytetty 1maailmanongelmia tai 1. maailman ongelmia. Näissä usein ironisoidaan sitä, miten meillä ongelmat ovat jotenkin naurettavia kuin vertaa kolmannen maailman, eli kehittyvien maiden ongelmiin, joissa ihmisillä ongelmat ovat asunnon puutteita, hygienian puutteita, turvallisuuden ongelmia, lapsiprostituutiota, kouluttautumattomuutta ja nälkää. 1. maailman ongelmat ovat jotenkin hassuja kun laittaa ne perspektiiviin ja miettii, miten pieniä ne ovat maailman kaikkien ongelmien joukossa.
Yläkuvassa mulla on murheena, että riittääkö bensa ja eihän prätkän kumi mene rikki. Alakuvassa Burmalainen huoltoaseman lapsityöntekijä murehtii päivittäisestä ruoan saannista 10 dollarin kuukausipalkalla.
1. maailman ongelmia
Mahdunko mekkoon?
"Treenatessa massa kasvaa ja kasvakoon lisää! Mutta kieltämättä tulee mietittyä näitä 1. maailman ongelmia kuten: miltä näytän pikkujoulumekossa." - Treenaaja, Lilyssä
Sisustuskriisi
"miksi kaikki kattolamput on niin rumia? ja jos löytää jonkun hienon niin se maksaa vähintään sen 100e. #ensimmäisenmaailmanongelmia" - @jomarika
Ruokaongelmia
"Söin liikaa ruokaa ja nyt mua väsyttää" - nimetön
"Söin liikaa, pitää lähteä salille laihduttamaan"
Fiksuusongelmia
"Luen Kindlellä filosofista kirjaa. Nyt kukaan ei näe kirjan kantta, eikä tajua kuinka fiksu olen." - nimetön
Karkkiongelmia
"Jos syön kaikki karkit pussista, niin syön liikaa, mutta jos en syö, niin huomiselle ei jää riittävästi."
Liikenneongelmia
"Olen jumissa liikenteessä, kun edellä ajava ajaa nopeusrajoitusten mukaan"
"Yritän syödä autossa samalla kun ajan ja se on tosi vaikeaa kun kaikki liikennevalot ovat vihreitä."
E-pillerien kanssa ongelmia
"Nyt on taas näitä 1. maailman ongelmia mutta kuitenkin. Lopetin e-pillerit n. kk sitten ja sivuoireena olin kunnon menkkarage n. viikon mutta NYT... hiukset rasvottuu päivässä ihan järkyttävään kuntoon. Ärsyttää, kun olin saanut pidennettyä pesuväliä jopa 3-4 pv viikossa :( kesti monta vuotta saada hiukset tuollaisiksi. Lisäksi oon huomannut tukkaa lähtevän entistä enemmän irti. ", oshawotti Demissä
Vaatehuolia
"Huomasin juuri että paitani on likainen, ilmeisesti lasta halatessa siihen tarttui vähän aamiaista mukaan. Pitäisikö nyt käydä ostamassa uusi paita" - mies, 30v
Ruokaongelmia
"Käyttäsitkö jauhelihan jossa päiväys. 7.12 eli toissapäivänä? " - KaksPlus keskustelupalstalla kysymys
Implanttiongelmia
"Fitnessblogaaja aikoo ostaa silarit osamaksulla.", kommenteissa:
"Tissit osamaksulla? Nää on näitä 1.maailman ongelmia...."
Polkupyöräilijan ongelmia
" Huppari tai svetari ei taas pidä tuulta. Ykköstakki ei tartu käsiin jos pistää hikikerraston yläosan päälle missä on pitkät hihat, mutta tulee monesti taas kuuma sitten. Plus ranteet jää paljaiksi kun on hanskat kädessä." - mies, Fillarifoorumi
Nettiongelma
"Mun Wifi oli just tunnin toimimatta enkä päässy nettiin!"
Salasanaongelmia
"Vaihdoin sähköpostin salasanan ja nyt mun pitää vielä kirjoittaa se uudestaan erikseen pöytäkoneen meiliohjelmaan, iPadiin sekä iPhoneen!"
Tiskikoneongelmia
"Tiskikone ei pese kunnolla champanjalaseja."
Musaongelmia
"Painoin vahingossa Spotify -radiossa skippaa mun lempparibiisille ja nyt se ei soita sitä enää."
Toimistomurheita
"Aurinko häikäisee toimistolla niin pahasti, etten näe kunnolla läppärin ruutua."
Rahaongelmia
"Mulla on lompakossa niin paljon käteistä, että takapuoleen sattuu kun yritän istua."
Haastattelin taannoin konkurssin tehnyttä yrittäjää. En voi valitettavasti paljastaa kuka tämä ihminen on, mutta voin kertoa etten se ole minä. Kutsun nyt tätä ihmistä Jariksi.
Kuumaa huumaa, liittymiä ja kännyköitä
Kännykkäliittymäkauppa oli 2000-luvun taitteessa kuumimmillaan. Sonera osti Saksasta 4G oikeuksia miljardeilla ja pörssikurssien piti mennä läpi katosta. Netti oli mullistamassa kaiken ja Nokia oli kuolematon.
Jari oli lapsuudenkaverinsa kanssa perustanut mahtibisneksen. He myivät kännykkäliittymiä puhelinmyyntinä. Kukaan ei ollut aikaisemmin myynyt puhelinliittymiä puhelinmyyntinä. Operaattori X maksoi heille isot rahat jokaisesta avatusta uudesta liittymästä ja isosta rahasta oli hyvä maksaa puhelinmyyjälle isot provikat. Myyjillä oli motivaatio myydä ja kauppa kävi. Parhaimmillaan liittymiä meni 400 liittymää päivässä. Sitten tapahtui jotain.
Operaattori irtisanoi myyntisopimuksen. Myyjät jäivät nuolemaan näppejään. Kuva: cc by Steven Depolo
Ette saa myydä enää
Jari sai puhelinsoiton operaattorilta: Ette saa myydä enää. He ottavat kaiken puhelinmyynnin itselleen. Jari järkyttyi: mitä me sitten myydään? Jonkin aikaa Jari yritti etsiä myytävää näille 40 myyjälle. Call Centerin varusteet: tuolit, pöydät, myyjien leasing autot, isot tilat, puhelinsoittojärjestelmä oli kaikki liisattu. Kuukausikulut juoksivat ja rahat hupenivat silmissä.
Osa myyjistä lähti menemään, osa jäi odottamaan, että Jari keksii jotain uutta myytävää. Paria tuotetta he kokeilivat myydä, toinen lähti vetämään, toinen ei. Osalle piti antaa kenkää, koska myytävää ei riittänyt kaikille.
Firmasta ei jäänyt kuin muisto jäljelle. Kuva cc by Images Money
Sijoitus ja oma tuote
Jari oli oppinut, että edustusmyynnissä saattaa edustussopimus lähteä aina nenä edestä. Hän ei tekisi tätä virhettä enää vaan varmistaisi selustansa. Rahat olivat aika lopussa, joten oma raha ei riittänyt tuotekehitykseen. Apuun pyydettiin sijoittajia.
Jari haki firmaansa sijoitusta, että he kehittäisivät oman tuotteen myytävän tuotteen tilalle. Jari laski, että omassa tuotteessa kate on parempi. Jari palkkasi firmaan myös toimitusjohtajaksi naapurinsa, jotta voisi itse keskittyä myynnin johtamiseen ja tuotteistamiseen. Firma näytti uskottavalta, oli omaa tuotekehitystä, kokenut toimitusjohtaja, hieno historia. Sijoittajat laittoivat firmaan kiinni puoli miljoonaa.
Oma tuote valmiiksi
Oma tuote saatiin valmiiksi ja myyjille saatiin oman firman tuote myytäväksi. Kate oli kohdallaan. Tuotekehitys vei edelleen rahaa, mutta tulevaisuus näytti positiiviselta. Sitten tapahtui taas jotain. Tuli 2008 vuoden talouslama. Asiakkaat lopettivat ostamisen.
Myynti ei vetänyt enää. Rahat olivat loppu. Oma tuote toimi, mutta asiakkaat eivät uskaltaneet oman taloudentilanteensa vuoksi ostaa mitään. Lopuiltakin myyjiltä meni motivaatio.
Konkurssi
Jarin firma meni konkurssiin. Tai ei se juridisesti mennyt konkurssiin, sillä se saneerattiin. Firmasta irtisanottiin kaikki työntekijät ja jäljelläoleva liiketoiminta myytiin kilpailijalle. Jari sai luottotietoihinsa häiriömerkinnän, monta vihaista sijoittajaa ja yhtiökumppaneita, jotka eivät ikinä enää tekisi Jarin kanssa töitä.
Konkurssissa meni kaikki. Kaverit, parisuhde, työpaikka ja luottotiedot. Kuva cc by sa asboluv
Uusi elämä
Suomen firma meni mönkään. Kaverisuhteet menivät pilalle. Konkurssi vaikutti monella tavoin Jarin elämään. Hänen avioliittonsakin kaatui. Jari sairastui masennukseen. Hän myi omaisuuttaan ja muutti ulkomaille. Aloitti uuden elämän, uudessa maassa, missä luottotietohäiriö ei haittaisi firman pyörittämistä.
Onko se lautailijan vika, jos skeitti hajoaa kesken kaiken? Onko se skeitin vika, jos lautailija hyppää se päälle liian kovaa? Kuva: cc by nd James Alby
Kysymyksiä ja pohdittavaa
- Olisiko Jarin pitänyt lopettaa firma heti kun operaattori katkaisi edustussopimuksen? Oliko tekohengitys virheteko?
- Onko oikein, että Jari ei saa tehdä Suomessa bisnestä, mutta saa tehdä toisessa maassa? Olisiko sittenkin sallittua tehdä henkilökohtainen konkurssi?
- Oliko oikein, että sijoittajille myytiin tarinaa menestyvästä firmasta, vaikka vuosi sijoituksen jälkeen yritys meni nurin? Oliko tuotekehityssijoitus virheliike?
- Mikä taho Suomessa auttaa tällaisia masennukseen sairastuneita yrittäjiä, jotka yhtiökumppani, sijoittaja ja työntekijät ovat hylänneet?
- Oliko Jari sankari, kun hän työllisti 40 ihmistä monen vuoden ajan?
- Olisiko Jarin pitänyt siirtyä sivulle ja antaa firman pyörittäminen muille yhtiökumppaneille?
- Nousiko menestys hattuun? Unohtuiko realismi?
- Tuliko matkalla kerrottua sijoittajille rehellisesti mikä firman tilanne on ja mikä on perimmäisenä syynä sijoituskierrokselle?
- Oliko firman ydinosaamista tuotekehitys vai myynti? Kannattiko vaihtaa bisnestä menestyvästä puhelinmyyntifirmasta tuotekehitysfirmaksi?
- Pitäisikö Jari palkita työllistämisestä?
- Pitäisikö Jarin maksaa velkansa takaisin sijoittajille?
- Entä jos Jari kriisin keskellä masentuneena valehteli sijoittajille ja yhtiökumppaneille, pitäisikö niistä antaa anteeksi?
- Kannattaako Jarin kanssa tehdä ikinä mitään bisnestä?
- Pitäisikö Jarin pyytää anteeksi yhtiökumppaneiltaan ja ex-työntekijöiltään?
- Oliko yrityksen kaatuminen Jarin syytä vai ulkoisten surkeiden sattumusten tulosta?
- Onko konkurssista puhuminen tai kirjoittaminen ylipäänsä sallittua?
Konkurssi jättää jälkeen paljon haavoja. Yrittäjä on usein suurin syypää, mutta myös kärsijä jota kukaan ei ymmärrä. Kuva: cc by Dima Viunnyk
Menestystä Jarille. Anteeksiantoa sijoittajille, Jarin ex-yhtiökumppaneille ja Jarin ex-työntekijöille.
Menestystä elämääsi! Muista pitää huolta henkilökohtaisen talouden ja firmasi kassavirrastasi myös vaikeina aikoina!
Diginatiivit määrittelevät uudet median laatustandardit, kirjoittaa Leif Jonasson. Pureuduin taustalla olevaan Harwardin tutkimukseen ja navigoin syvemmälle aiheeseen.
Nuorilla diginatiiveilla on paremmat lähtökohdat elämään. He ovat kasvaneet maailmassa, jossa uutisista saa heti tiedon eikä tarvitse odottaa yhdeksän "pää"uutislähetystä. Diginatiiveille postilaatikolla käyntiin ei liity uutisten odotusten riemua. Diginatiivi oppii kirjoittamaan hipaisunäytöllä ennen näppäimistöä. Diginatiivi on tottunut siihen, että kuvat ovat värikuvia ja median videon ja tv-sarjat pystyy katsomaan älypuhelimella milloin haluaa.
Diginatiivit strukturoivat maailmansa eri tavalla kuin ennen digiaikaa syntyneet. Digiaikana tiedon lähteitä on saatavilla enemmän kuin ennen digiaikakautta ja tiedon luotettavuuden arviointi on taito, jota diginatiivi joutuu pienen ikänsä opettelemaan, mutta samoja tiedon luotettavuuden arvioinnin taitoja tarvitaan myös vanhempana. Myös mediassa toimitus joutuu jatkuvasti arvioimaan tieton luotettavuutta ja luotettavanakin pidetty lähde saattaa levittää väärää tietoa, jolloin mikään perinteinen tiedon luotettavuuden arviointimenetelmä ei päde digiaikana. Tiedon ja tietolähteen luotettavuudelle syntyy digiaikakaudelle uusi määritelmä. Median laatua arvioidaan hakukoneita käyttäessä, mediaa lukiessa, sekä myös käyttäjän itse julkaistessa, jakaessa ja kommentoidessa.
Diginatiiville on enemmän ok tilata spotify, kuin ostaa cd fyysisestä kaupasta. Diginatiiville on luonnollista maksaa tv-sarjojen katselusta kuukausimaksua, jos hän voi katsoa niitä milloin haluaa. Diginatiiville tekstiviesti tarkoittaa whatsappia ja perinteisen puhelun korvannut chatti tai skypesessio on tapaamis- ja keskustelumuotona uusi vakio.
Näin diginatiivi määrittelee uuden laatustandardin
Harwardin tutkimuksessa Urs Gasser, Sandra Cortesi, Momin Malik ja Ashley Lee löysivät seuraavat havainnot:
- Lähes kaikki nuoret käyttävät mediaa ensisijaisesti digitaalisesti
- Nuorilla on hyvät digiosaamisen lähtökohdat
- Digimedia vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen
- Hakukoneiden tulosten lisäksi nuoret arvioivat lähteiden luotettavuutta kysymällä kavereiltaan (ja opiskeluissa myös tarkistamalla tietoja myös offline lähteistä)
- Nuoret varmistavat tiedon luotettavuutta heuristisesti ja monien vihjeiden perusteella. Erityisesti interaktiiviset elementit ja visuaaliset elementit mediassa ovat ratkaisevia.
- Suorien Urlien kirjoittamisen sijasta nuoret käyttävät hakukoneita sivustolle menemiseen.
- Visuaalisuudella, videolla ja interaktiivisuudella on merkitystä luotettavuuden arviointiin
- Nuoret luottamus mediaan heikkenee, jos siellä ei ole lähteitä mainittuna
- Diginatiivi ei luota mediaan, jos siinä on kirjoitusvirheitä
- Myös sovellusten ja medioiden sisäisellä haulla on merkitystä, esimerkiksi YouTuben ranking on merkityksellinen sisällön luotettavuuden arviolle
- Nuoret suosivat medioita, joissa on paljon sisältöä
- Sattumanvaraisella selailulla on myös merkitystä luotettavuuden arviointiin ja tiedon hakuun. Nuoret esimerkiksi klikkailevat sattumanvaraisesti tietyn aihepiirin linkkejä tietoa etsiessään.
- Tiedon etsimisessä nuorilla lopputulos voi myös riippua käytettävissä olevasta ajasta, ylipäänsä fiiliksestä ja tiedon määrän ylitarjonnasta tai vähyydestä
- Nuorilla tytöillä ja nuorilla pojilla on usein hyvin erilaiset strategiat tiedon haussa ja navigoinnissa. Myös sosioekonominen asema, ikä ja etninen tausta vaikuttaa mediakäyttäytymiseen
- Nuoret ovat osallistuneet netin pelisääntöjen kehittämiseen ja ovat jo koulussa nähneet kaikki nettikiusaamisen, identiteettivarkauksien ja yksityisyyden suojan ja loukkaamisen muodot.
- Netin mahdollisuuksia ja haittoja on käsitelty ja kehitetty eteenpäin nuorten, vanhempien, opettajien, teknologiatoimittajien ja median kanssa.
- Diginatiivi käyttää eri lähteitä riippuen tiedonhakutilanteesta. Esimerkiksi koulutehtävissä suositaan eri medioita kuin vapaa-ajan tehtävissä.
- Feminiineille käyttäjille on visuaalisuudella enemmän merkitystä kuin maskuliinisille käyttäjille
- Median kulutuksessa iso haaste on infoähky ja tiedon strukturoimattomuus
Miten Z-sukupolvi eroaa aiemmista sukupolvista?
Nykyiset teini-ikäiset ovat "z-sukupolvea". Z-sukupolvi on diginatiivia, koska he ovat syntyneet "kännykä kädessä". Diginatiivien tiedonhaku eroaa aiempien sukupolvien tiedonhausta seuraavasti:
- Z-sukupolven kriteerit: laadullisia, heuristisia, sosiaalisia, ei merkitystä kaupallisen ja ei-kaupallisen tiedon välillä
- Aikaisempien sukupolvien kriteerit: auktoriteettimediat, tiedon täsmällisyys ja uskottavuus
Median tulee olla laadukkaampi visuaalisuudeltaan. Medioiden välinen navigoitavuus pitää olla helpompaa kuin nykyään. Sisällöistä pitää pystyä keskustelemaan helposti tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Lähteet tulee olla selkeästi merkitty ja myös linkitetty alkuperäislähteisiin. Hakukoneiden merkitys tiedon etsimisessä on iso, mutta myös ihmisten välinen kommunikointi eri viestivälineillä ja naamakkain. Digitaalisuus ja diginatiivien suhtautuminen mediaan siis asettaa median kehittäjille uudet laatunormit. Pitkällä tähtäimellä tämä on vain hyvä asia, lyhyellä tähtäimellä on häiritsevää, että digitaalinen sisällöntuottaminen vaatii enemmän panostuksia kuin perinteiseen mediaan. Diginatiivi odotaa lähtökohtaisesti parempaa laatua visuaalisuudessa ja luotettavuuden varmistamisessa.
Menestystä elämääsi ja digitaalinen yläfemma!
Ilkka O. Lavas
kirjoittaja on media-alan sarjayrittäjä, joka on Improve Media mainosverkoston toimitusjohtaja, City-lehden julkaisija ja rakentaa diginatiiviyhteensopivia verkkopalveluita W3 Groupissa.
Lähteet:
- Pew Internet/Lenhart et al., 2011; boyd
& Marwick, 2011; Palfrey, boyd, & Sacco, 2008
- Youth and Digital Media: From Credibility to Information Quality, Urs Gasser, Sandra Cortesi, Momin Malik, Ashley Lee - Harvard University - Berkman Center for Internet & Society, February 16, 2012
- Emma Magazines 2014-2015: Leif Jonasson: Digital natives are redefining the quality standards
Design on muutakin kuin pelkkää kauneutta. Design on parhaimmillaan hyvää elämää, toimivuutta ja estetiikkaa. Naisille opetetaan jo nuorena, että kauneuden takia pitää kärsiä. Olen eri mieltä. Kauneuden takia pitää nähdä vaivaa, mutta kauneus on parhaimmillaan luonnollista, esteettisesti miellyttävää ja korostaa niitä vahvuuksia, joita halutaan korostaa.
Design fail -tarinoita näemme joka päivä
Olet varmasti törmännyt tilanteeseen, jossa ovenkahvaa painaessasi ovenkahva ei painu vaan ovea pitikin työntää ja tunnet olosi tyhmäksi. Design fail. Kahvikannun viimeinen tippa valuu pitkin nokkaa ja pannun kylkeä alas. Design fail. Ovenkahvasta työntäessäsi ovi ei aukea, koska painat oven väärästä reunasta. Hississä ykköskerrokseen mennään painamalla numeroa kaksi. Energiaa kuluu hukkaan kun hissiä pysäytellään turhaan. Design fail työntyy arkeemme ja kärsimme kauneuden vuoksi.
Kuva erään design-hotellin vessasta. Käsipyyhepaperi on niin hienosti piilossa, että pitää olla oikein kyltti, missä kerrotaan missä käsipyyhepaperi löytyy. Design fail.Jos käsipyyhepaperin sijainnista pitää laittaa erillinen ohjeistus, on design epäonnistunut. Design fail.Karmea lukon käyttöohje, kuva Jason Eppink. Design fail.
Nykyaikainen design on toimivaa. Designin tehtävä on muotoilla asiat, esineet ja palvelut niin, että elämän laatu paranee. Kauneuden takia kannattaa nähdä vaivaa, jotta elämä on parempaa.
Menestystä design ja muotoiluhankkeisiisi ja elämään!
Olen sarjayrittäjä. Takana on 18 vuotta ylä ja alamäkiä. Pari kertaa minut on vedetty kölin alta. Pari lamaa olen kokenut. Muutama nousukausi on antanut vauhtia bisneksiin. Tärkein mitä olen oppinut on asenne ja sisu. Ei pidä antaa periksi. Monella suomalaisella on sellaista sisukkuutta, mitä arvostan. Sisukkuus on sitä, että uskoo menestykseen ja pitkän tähtäimen päämäärä auttaa kestämään lyhyen ajan tappiot tai raskaat päätökset.
Sanotaan että vastatuuli tekee vahvaksi ja kun päämäärä on selvä, matkan pituudella ei ole väliä. Vastoinkäymisiä tulee väistämättä, mutta ne ovat aina ohimeneviä. Myrskyssä voimme luovia ja oikealla joukkuehengellä saamme yhdessä aikaan enemmän kuin kukaan erikseen.
Yrittäjälle ominaista on luovuus. Luovuus syntyy hallusta ja tahdosta toteuttaa elämäntehtäväänsä. Parempaa yhteiskuntaa. Parempaa elämää. Parempia palveluita. Tehokkuutta. Luovuus on uudelleenarviointia. Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan kykyä katsoa ulkopuolelta. Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan luovuutta, sinnikkyyttä ja pitkäjänteisiä päätöksiä.
Suomen kannalta sisulla on merkitystä
Suomi on tilanteessa, jossa joillekin on kannattavampaa olla tekemättä töitä kuin ottaa työtä vastaan. Tämä on kestämätön tilanne. Työn tekemisen on oltava kannattavaa. Ahkerointi on oltava kannattavaa ja siitä pitää saada palkita. Tarvitsemme työtä. Tarvitsemme oikeaa tekemisen meininkiä. Ahkerien pitää voida menestyä. Työn tekemisen tulee olla kannattavaa joka tilanteessa. Tarvitsemme päätöksiä, jotka kestävät myös tuleville sukupolville. Vahva talous lähtee vahvasta työn tekemisestä. Suomalaisia pitää kannustaa yrittäjyyteen, sisäiseen yrittäjyyteen, ahkeruuteen ja työn tekemiseen. Vain kova työ mahdollistaa sen, että Suomi voi menestyä myös tulevaisuudessa.
Yrittäjyys on kokeilemista, nopeaa oppimista. Luodaan yrittäjyydelle mahdollisuus kokeiluihin. Annetaan ahkerille ihmisille mahdollisuus menestymiseen. Menestystä elämääsi. Muista tehdä viisas äänestyspäätös. Sellainen päätös, joka vähentää byrokratiaa, keventää verotusta ja kannustaa yrittäjyyteen.
Ilkka O. Lavas
omana itsenään
Kirjoittaja on IT- ja media-alan sarjayrittäjä
Jos ei ymmärrä termejä, voi sinfonia kuulostaa kakofonialta. Jos kieli on vierasta, voi ostajalle tulla sellainen olo, ettei uskalla ostaa. Kuva musiikkitalosta jossa ei saisi kuvata.
Ostin City-lehden 2,5 vuotta sitten. Perustin A-lehtien kanssa viime vuonna Improve Media mainosverkon. Rakennamme verkkopalveluita W3 Groupissa. Olen lisäksi tehnyt verkkopalveluiden mainontaa, markkinointia ja digitalisointia koko pienen elämäni (19 vuotta työuraa takana). Mainonnassa ja markkinoinnissa minua on paljon häirinnyt alan jargon. Joka alalla on oma slanginsa. Ensimmäinen alan jargonia minulle tuputtanut oli legendaarinen Timo Rope.
Olisikohan ollut vuosi 1997 kun Timo Rope yritti syöttää aivoni täyteen tuotteiden markkinointia. 4P tuli tutuksi. Mikä ihmeen 4P. Product on tuote ja tuotteena mä myin palveluita. Ihmettelin hieman, mutta yritin kuitenkin opetella Ropen litanjan ulkoa:
- Product, Price, Place, Promotion.
Ajatus ei istunut mun nettisivujen myyntibisnekseen. Mä myin palveluita. Palvelu oli niinku tuote. Ahaa siis palvelutuote. Konsultointia. Tein nettisivuja. Miten tää Place nyt tähän liittyy. Mä oon himassa ja teen näitä etänä. Markkinointi sai mun pään vaan sekaisin. Rope yritti selvittää, että lanseerauskampanja on sitä promootiota. Mun lanseerauskampanja oli puhelin käteen ja soitto potentiaaliselle asiakkaalle. Verkkosivut liveksi ja meiliä perään. Olin vielä nuori ja terminologia sai silloin selvyyden sijasta enemmän hämmennystä aikaan.
Tein nettisivuja ja ajattelin, ettei markkinointi osaa ratkaista mun tarpeita. Siis hetkinen, tein nettisivuja, jotka nimenomaan on markkinointia. Tein sisältömarkkinointia, sähköisiä tuote-esitteitä, digitaalisia käyntikortteja, hakukonenäkyvyyttä, brändinrakennusta, link buildingia jo vuonna 1995 ennenkuin termeistä edes tiedettiin. Yhdet ensimmäisistä nettisivuistanikin on vielä olemassa. En kehtaa linkittää niihin kun ne on niin rumat, mutta perustehtävänsä ne toteuttavat edelleen: yrityksen tiedot löytyvät hakemalla netistä ja ulkoasu kelpaa pienyrittäjälle. Eikä ne oikeasti ole rumat, olen vain muuttunut kriittisemmäksi designin suhteen. Myin tuotteitani ja palveluitani (Product) suhdemarkkinoinnilla (~Place) tuttaville ja verkostoille. Myin hakukoneoptimoinnin (Promotion) kautta sekä suosittelumarkkinoinnin kautta. Tein markkinointia, vaikkei markkinoinnin perinteiset opit istuneetkaan toteutukseni viitekehykseen.
Myöhemmin kun luin Evert Gummessonin Suhdemarkkinointi 4P:stä 30R:ään kirjan ja tajusin, että Rope yritti asettaa mua muottiin, johon en mahtunut. Onneksi ei mennyt kuin 5 ensimmäistä yrittäjuran vuotta hukkaan markkinointia väärin ymmärtäessäni. Tajusin, että sittenkin markkinointi on mun juttu. Kirjoissa esitetty konsepti vaan on jotenkin vanhanaikainen. Mun piti vain löytää sopiva viitekehys. Myöhemmin olen myös törmännyt bisneksiin jossa 4P toimii todella hyvin tuotteen markkinointimiksin mallintamisessa.
Ensimmäinen sisältömarkkinoinnin toteutukseni vuodelta 1995. Kerava -peli nimeltä Kaavut Keravalla.
1995 vuonna rakensimme sisältömarkkinoinnin konseptin. Teimme "Kaavut Keravalla" -nimisen Kerava-pelin, jossa seikkailtiin ympäri Keravaa. Keravan kartalta pystyi klikkaamaan javascript pohjaisella ohjelmalla minne haluaa mennä. Karttaan oli upotettu rasteja, joissa piti käydä. Rasteista löytyi esimerkiksi apteekki. Apteekkari maksoi sisältömainospaikasta 500 markkaa.
Ensimmäinen sisältömarkkinoinnin toteutukseni vuodelta 1995. Kerava -peli nimeltä Kaavut Keravalla. Mainostaja Keravan 1 Apteekki maksoi mainoksesta 500 mk.HSL vuorokausilipulle toteutettiin kampanja, jossa blogaajat kertoivat paikoista, jonne HSL vuorokausilipulla pääsee. Sisältömarkkinointia jossa sisältö on yleisölle kiinnostavaa ja vuorokausilippu-brändi tulee luontevasti esiin.
1997-1999 vuosina meillä oli Artic.net portaali. Myimme bannereita asiakkaille. Asiakkaat kysyivät hölmistyneenä puhelimessa: "Mikä on banneri". Ei onnistunut myynti. Nykyään banneri sana jo tunnistetaan ja verkkomainonta onkin yksi nopeimmin kasvavista mainosmuodoista. Display mainonnan eli bannerimainonnan lisäksi myimme sisältönostoja Chattiin. Siis oikeasti myimme inline mainontaa jo 90-luvulla. Eipä sitäkään asiakkaat osanneet ostaa. Paras myynti tuli omien soittoäänien ja taustakuvien myynnistä. Toteutimme siis median verkkokauppaistumistusta jo 20 vuotta ennenkuin siitä tuli trendi. Oli pakko hyödyntää itse mainostila myymällä itse jotain kun mainostajat eivät ymmärtäneet nettimainonnan hyötyjä.
Artic.net -portaalin aikana myimme bannereita. Asiakkaat eivät osanneet ostaa kun eivät tienneet mikä on banneri.
Display mainonta = bannerimainonta joka voi sisältää videota, kuvaa, tilauslomakkeen, hakulomakkeen, ponnahtavia liikkuvia juttuja, staattista juttua, tuoteesitteen, tilauskehotteen jne.
Hakukoneoptimointi
2004 pistin pystyyn http://www.ilmainensanakirja.fi -palvelun. Hakukoneoptimointi oli helppoa kuin heinän teko. Nettimainonnalla pystyi tuomaan tietoisuutta ja sisältömarkkinoinnilla saimme aikaan hyvää pr:ää.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta"
Hakukoneoptimointi = nettiaktivistit kertovat hyvästä palvelustasi muille jättäen digitaalisia sormenjälkiä ympäriinsä sivustostasi ja palvelustasi. Ilmainensanakirja.fi on nykyään MindMax Oy:n palvelu.
Geokohdennus, printin mittaaminen, some, konversio, affiliate jne
2005 perustimme Suomikauppa.fi:n. Pistimme kiskan pystyyn ja aloitimme tykittämään mainontaa GEOKOHDENNUKSELLA. Ostimme mainontaa sopivilta markkina-alueilta. Teimme myös ensimmäiset PRINTTImainokset. Minua häiritsi suunnattomasti, kun en keksinyt sopivaa tapaa mitata printtimainonnan tehokkuutta.
Olin tottunut, että kaikkia nettikampanjoita pystyi optimoimaan. Netissä kampanjoiden ländäreitä pystyi optimoimaan. Konversioita pystyi parantamaan, mutta tämä PRINTTImainos oli vaikeasti mitattavissa. Myöhemmin opin, että PRINTTImainosta voi mitata uniikilla urlilla ja uniikilla promokoodilla. No sen opittuani opin, että PRINTTImainonta on usein reippaasti ylihinnoiteltua. Ei tietenkään sovi yleistää, mutta olen huomannut usein, että printissä on todella valtavat hintahaitarit. Printissä on myös vaikea mitata InScreen näkyvyyttä, eli sitä kuinka moni ihminen on oikeasti nähnyt mainoksesi. Omassa City printissämme on hinnat lähempänä digimaailman impressiohintoja. Digin sentti on City printin sentti.
InScreen tai Viewability tai näkyvyys on mittari, joka kertoo, näkikö ihminen mainoksen oikeasti vai jäikö mainos sivun alalaitaan tai kenties robottien silmille. Inscreen mainonnan ostaminen takaa sen, ettet maksa turhasta. Printissä inscreeniä ei voi mitata ja moni ostaakin printtiin turhaan näkymättömiä mainoksia. Digitaalisessa tätä on onneksi helppo ostaa esimerkiksi ohjelmallisen ostamisen työkaluilla.
Mainoksista yllättävän moni jää piiloon käyttäjältä. Ad Fraud ja non-human traffic voidaan onneksi tunnistaa ja mainonta kohdentaa niin, että mainos on taatusti näkyvillä käyttäjän ruudulla.
Mittaaminen = Mainonnan tehokkuuden mittaaminen. Verkkokauppias esimerkiksi mittaa sivuston kävijöitä, uutiskirjeen tilaajia ja tuotteiden tilaajia sekä keskihintaa ja keskikatetta. Mittaamisessa voidaan myös mitata ihmisen brändin kanssa viettämää aikaa, esimerkiksi kuinka pitkään mainos on ruudulla näkynyt tai miten pitkään mainosvideotasi on katsottu. Mittaamista voidaan tehdä myös vaikuttavuuden kautta. Esimerkiksi mainoskampanjan tehoa voidaan mitata brand lift -tutkimuksella, jossa kysytään mainoksen nähneiltä ja verrokkiryhmältä kampanjan vaikutuksia tuotteen tai brändin haluttavuuteen ja kiinnostavuuteen.
Kampanjan optimointi = kampanjan aikana muutetaan mainosta, A/B testataan eri vaihtoehtoja. Valitaan paremmin toimiva jatkoon ja tehdään jälleen variointia ja testausta ja mittausta. Printissä tämä vaatii valtavaa volyymiä. Digissä voi tehdä edullisesti. Moni tekeekin mainontaa ensin verkossa ja monistaa muihin kanaviin(ulkomainontaan, telkkariin, printtiin) ne mainokset mitkä netissä toimivat parhaiten ja osa toki tyytyy siihen, että netti toimi jo hyvin eikä tee muita kanavia laisinkaan.
Geokohdennus, aluekohdennus, postinumerokohdennus = maantieteellisesti rajattua mainontaa. Esim stadissa oleva ravintola voi ostaa stadissa asuville ja käyville mainontaa kohdennettuna. Vastaavasti vaalikampanjoita mainostetaan vaalipiireittäin ja K-kauppias mainostaa postinumerokohdennuksella.
Teimme myös somekamppiksia. Hiphei. Onneksi kukaan ei ollut silloin somessa. Nykyään esim meidän Suomikauppa.fi saa paljon suositteluja somessa. Somemarkkinointia on kaikki keskustelu verkossa enkä tarkoita pelkkää Faecbookia ja Twitteriä vaan myös Suomi24, blogiyhteisöt kuten Asennemedia yms mitä verkossa sinusta ja brändistäsi kirjoitellaan ja keskustellaan.
Some = kaikki missä ihmiset voivat keskustella keskenään. Tyypillisimpiä Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn, Tumblr. Myös f2f, Suomi24 ja blogosfääri on sosiaalista mediaa. Niin, siis ihan normaali ihmisten välinen kanssakäyminen on sosiaalista mediaa. Sosiaalista suosittelua. Jotkut sanovat tätä WOM :ksi eli Word Of Mouthiksi.
Tutustuin myös affiliate markkinointiin. WTF? Mikä affiliate markkinointi. Ahaa siis kumppanuusmarkkinointi. Kumppanuusmarkkinointi eli otetaan joku nettijulkaisija kumppaniksi ja annetaan provikkaa. Ikäänkuin jälleenmyyjä muttei kuitenkaan jälleenmyyjä vaan agentti tai suosittelija joka suosittelee tai markkinoi palveluitasi tai tuotteitasi provisiopalkalla. Jos vaikka laittaisin tähän linkin, että osta mahtavat kengät ja linkkaisin tuosta kengät sanasta ja saisin provisiota jokaisesta myynnistä, joka linkkini kautta tapahtuu.
Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä. Harvoin tällä on tekemistä brändimarkkinoinnin kanssa, ennemminkin myyntiä ja myyntiin aktivoivia markkinointitoimenpiteitä. Affiliate markkinointi on suosittua verkkokauppiaiden parissa.
Kampanjan tavoite voi olla esimerkiksi elokuvan lanseeraus, tunnettuuden lisääminen ja lipun myynti. Osto voi tapahtua suoraan verkossa, mutta kovin usein myös offlinena myymälässä. Case Sincity haltuunotto City.fi:ssä.
2012 ostin Cityn. Minulta kysyttiin mikä teidän levikki on? Siis mikä levikki? Me ollaan netissä. Minulle teki vaikeata omaksua, että jos jotain lehteä painetaan 100000 kpl, niin levikki voi jopa isompi kuin painosmäärä. Levikki voi olla isompi kuin todellinen painosmäärä, koska iso osa lehdistä on paikoissa, joissa useat ihmiset voivat lukea lehteä. Esimerkiksi kahviloissa ja juna-asemalla. Tästä on oikein tutkimuksiakin, joissa jaetaan peittojakeluna lehteä oikein älyttömän paljon ja sitten saadaan isot levikit joita sitten myydään mainostajille.
Esimerkki: Cityn tuoreinta lehteä painettiin 1.100.000 kpl. Cityä painetaan 1.1M, ja näistä suuri osa menee suoraan takkaan poltettavaksi tai avaamattomana paperinkeräykseen. Lukijamäärä tuolle printille on KMT:n eli Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 360000 ihmistä. Eli 360 000 ihmistä lukee City lehden.
Levikki = lukijamäärä. Tätä tutkii mm. Media Audit Finland. Netissä lukijamäärää tutkii TNS Metrix ja ComScore, Google Analytics, Snoobi sekä Oindex.
Kävijät. Sivuilla kävijöitä. Eli siis sivuja lukevia ihmisiä. ERI ihmisiä. Tässäkin on vähän eri tilastointimenetelmiä, mutta nämä ovat ihan oikeita ihmisiä eli silmäpareja. Olkoonkin subjektiivinen näkemys, mutta mielestäni tämä on lähempänä todellisuutta kuin printin levikkiluku, koska mittaus perustuu reaaliaikaisuuteen ja panelipohjaisuuteen.
Opin, että printti konvertoi muuten aika lailla samalla lailla kuin mitä nettikin. Esimerkiksi mittasin alkuvuodesta, että 0.36M levikin omaavassa lehdessä mainos konvertoi seuraavalla kaavalla:
Printtimainoksen konversioprosentti =
Painos * (1-roskiinmenoprosentti) * mainoksenkohdeyleisön osuus levikistä * lehden sivumäärä painotettuna mainoksen suhteellisella huomioarvolla eli sijainnilla lehdessä * oletus ctr eli 0,001 painotettuna mainoksen aktivoivuudella = aktivointien määrä.
Esimerkiksi deittimainos 360000 * 20% sinkkuja * 25% inscreen * 0,004 aktivoivuus.
Eli välittömiä tuloksia 72 kpl.
Toki sitten brändihyöty yms tulevat kaupan päälle, mutta tuloksia saa nettimainonnassa kohdennettua tarkemmin.
Nettimainoksen toimivuutta ja nettisivuston toimivuutta voidaan mitata automaattisesti. Esimerkiksi Google Analytics on ilmainen mittaustyökalu. Kätevä on myös Snoobi. Analysointi kannattaa opetella itse, jotta osaa sitten tehdä parempaa mainontaa. Analytiikan kautta voi saada myös liidejä. Myös MediaMath ja Turn ovat hyviä työkaluja verkkomainonnan optimointiin.
Mainospörssi eli Ad Exchange on teknologia tai alusta (platform) ja mahdollistaa mainostajille display mainosten, mobiilimainosten ja videomainosten ostamisen ja myymisen.
Mainosverkko eli Ad Network on firma, joka tuo yhteen paikkaan maionospaikat eli inventaarion ja yleisöt ja mahdollistaa mainostajille mainosten ostamisen yhdestä paikkaan isossa paketissa. Suomessa mainosverkkoja on esimerkiksi Improve Media, Fonecta ja Sanoma Network.
Ad serveri eli Ad server on mainonnanjakelujärjestelmä, jonka kautta jaellaan display, video ja mobiilimainokset jotka sitten näytetään verkkosivuilla ja applikaatioissa.
Ad trackeri tai seurantakoodi tai seurantapikseli on menetelmä, jolla seurataan ihmisen ja mainoksen toimivuutta. Seurantakoodilla tarkistetaan mitä mainosta klikattiin ja millä sivulla, missä kohti mainos näkyi ja miten pitkään. Seurantakoodilla voidaan selvittää myös tuliko mainoksen kautta suoraa kauppaa tai brand lift vaikutusta. Brand lift vaatii usein myös kyselyyn osallistumisen. Ad trackerillä voidaan myös lisätä mainonnan personointia ja verkkosivuilla voidaan näin tarjota tarkemmin mainoksia, jotka sinua kiinnostavat. Esimerkiksi jos tutkit autoja, niin sinulle voidaan mainostaa tuloluokkasi mukaisia mainoksia ja kun olet kiinnostunut tietystä automerkistä, niin sinulle voidaan kohdentaa tämän automerkin mainoksia tai kilpailevia vaihtoehtoja.
Attribuutio tai Attribution on menetelmä, jolla selvitetään mitkä mainokset, mediat (online ja offline) ja tapahtumat vaikuttavat ihmisen ostopäätöksiin.
Audience Buying eli yleisöpohjainen ostaminen on mainonnan ostamisen menetelmä, jolla ostetaan median yleisön sijaan tarkemmin datapohjaisesti yleisöä tietyssä mediaympäristössä. Kohdennus voi tapahtua esim iän, sukupuolen, postinumeron tai tulotason mukaan. Kohdennus voi perustua myös tunnistettuun ostoaikomukseen.
Behavioristinen kohdennus, käyttäytymiseen perustuva kohdennus eli Behavioral targeting on menetelmä, jolla mainontaa kohdennetaan sen mukaan, miten kuluttaja on käyttäytynyt. Esim jos olet käynyt lisäämässä ostoskoriin jotain tuotteita, niin näitä tuotteita saatetaan muistuttaa sinulle. Tai jos olet käynyt katsomassa televisioita, niin näitä televisioita saatetaan mainostaa sinulle.
Kontekstuaalinen kohdennus eli Contextual targeting on menetelmä, jolla auto-sivustolla olevan tekstin perusteella arvataan, että siellä kannattaa mainostaa autoja, matkoista puhuvan artikkelin yhteydessä mainostetaan etelän matkaa ja rantalomaa.
Keksi, pipari, eväste tai cookie on teknologinen menetelmä, jolla toteutetaan kohdennettua mainontaa. Cookie on yksityisyyden suojan kannalta parempi menetelmä kuin login, sillä cookiet voit aina putsata, mutta Googlen ja Facebookin loginin takaa et saa omia tietojasi siivottua mitenkään helposti.
Automaattinen päätös eli Decisioning on prosessi, jolla mainostaja käskee automaattista mainonnanostotyökalua päättämään mikä mainos näytetään millekin yleisölle tai jonkun käyttäytymisen perusteella kampanjan aikana.
DMP, Datapankki tai Datan hallintajärjestelmä eli Data Management Platform on data varasto, jonne tallennetaan ja jossa organisoidaan tietoa kampanjan toimivuudesta, selainkäyttäytymisestä, kuluttajakäyttäytymisestä sekä joskus myös yleisön attribuutiosta.
DSP eli Demand-Side Platform on ohjelmallisen mainonnan ostajan työkalu, jolla ostetaan mainontaa yleisöpohjaisesti esimerkiksi RTB:llä tai suoraostamisella.
First-party data ei tarkoita ensimmäisistä bileistä kerättyä dataa vaan suoraan mainoskampanjan aikana havaittua dataa kuluttajan tekemisistä: klikkauksista, ostokori-lisäämisistä, navigoinnista kampanjasivustolla yms. Eli ensikäden dataa. Tämä data on yleensä arvokkainta, koska se kertoo paljon kuluttajan suhteesta brändiin ja mainoskampanjaan.
Frequ eli Frequency cap tai frekvenssi on maksimimäärä manoksia, mitä mainostaja tai mediatoimisto aikoo näyttää yhdelle uniikille ihmiselle varmistaakseen, että mainontaa näytetään riittävästi, muttei liikaa että ärsytyskynnys ylittyy ja kampanja kääntyy itseään vastaan. Usein mainoksia näytetään esim 2 per päivä. Retargetoinnissa tai isomman huomioarvon saavuttamiseksi lisätään mainosten näytön frekvenssiä per päivä.
Impressio, mainosnäyttö, näyttö eli impression on yksittäinen mainosnäyttö jossa mainos jaellaan adserveriltä kuluttajan ruudulle verkkosivulla näkyväksi.
Look-alike mallinnus, look-alike modeling on samankaltaisen käyttäytymisen mallintamista. Teknologian keinoin voidaan selvittää, mitkä kaksi yleisöä ovat samanlaisia ja näin ostavien asiakkaiden kanssa samanlaisia asiakkaita voidaan etsiä verkosta käyttäytymiseen perustuen. Mallintaminen voidaan tehdä attribuution perusteella, selainkäyttäytymisen perusteella tai muun datan perusteella.
Avoin mainospörssi, open ad exchange, markkinapaikka, market place on mainosten ostamisen ja myymisen markkinapaikka, missä ostaja voi tuoda digitaalista inventaariota kenelle tahansa ostajalle. Näissä on myynnissä usein mainospaikkoja myös kyseenalaisilta sivustoilta ja mainostajatkin ovat mitä sattuu. Brändimainostajat eivät käytä mielellään avoimia mainospörssejä vaan mieluummin suljettuja yksityisiä markkinapaikkoja.
Private ad exchange, private ad marketplace, yksityinen markkinapaikka, yksityinen mainospörssi on mainospaikkojen ostajille ja myyjille tarkoitettu markkinapaikka, missä mainosten ostajien ja myyjien määrää on rajoitettu. Usein brändimainostajat tykkäävät ostaa mainospaikkoja yksityisestä markkinapaikasta, koska niissä on mukana vain laatumedioita ja tiukat pääsykriteerit. Myös laatumediat pitävät yksityisistä markkinapaikoista, koska sitä kautta ammattiostajat ostavat mainonnan ja mainosten laatu on myös parempi.
Ohjelmallinen, programmatic on jonkin yksinkertaisen asian automatisointia. Mainonnan säännöt ohjelmoidaan, jotta voidaan kohdentaa arvokkaimmille asiakkaille tarkkaan suunnitellut personoidut mainokset. Anonyymi tieto eli data tallennetaan käyttäjän selaimen coocien perusteella.
Programmatic buying, ohjelmallinen ostaminen eli mainonnan ohjelmallinen ostaminen on ostamisen sääntöjen luomista ja toteuttamista (esim DSP) ostojärjestelmän kautta, jotta mainonta voidaan kohdentaa ja personoida siten, että budjetti voidaan käyttää prospekteille ja ostaville asiakkaille kaikkein tehokkaimmin. Päätöksenteko tehdään bisnespäätösten perusteella ja mainoksen näyttäminen on automatisoitu. Toteuttaminen vaatii tarkkaa strategista suunnittelua. Kohdennus toteutetaan useimmiten 1st party datan eli kuluttajan käyttäytymisen perusteella. Prospektoinnissa voidaan ostaa median dataa tai 3rd party dataa.
Retargeting: ohjelmallisen markkinoinnin tekniikka, jolla yrityksen tai brändin verkkosivun käyttäjille suunnataan viestejä sen perusteella mitä (1st party data) kertoo käyttäjän aikaisemmista tekemisistä verkkosivuilla.
Second party data, median data, yleisödata on dataa, mikä saadaan sopimuksella suoraan medialta.
Suoraosto, programmatic site buy, programmatic direct, ohjelmallinen suoraosto, guaranteed premium on mainonnan ostamista suoraan medialta. Usein suoraostolla tarkoitetaan premium mainonnan ostamista ennalta sovittuna ajankohtana. Tämä sopii hyvin kun halutaan varata mainoskampanjaan ennalta mainosnäyttöä ja taattu näkyvyys medioissa. Suoraostolla pitää varata mainostila erikseen kaikista medioista jollei osta varattua mainostilaa mainosverkon kautta, jolloin voi varata tukkuna monesta mediasta kerrallaan.
Third-party data, kolmannen osapuolen data on dataa eli tietoa esimerkiksi kolmannen osapuolen tietoa selainta käyttävän kuluttajan iästä, sukupuolesta, ostoaikeista, tuloluokasta tai kotipaikasta. 3rd party data voi olla myös säädataa tai selaimen sijainnin aluedataa. Prospektointia voi median datan(2nd party data) lisäksi tehdä 3rd party datalla.
Viewability, näkyvyys, in-screen näkyvyys, varmasti näkyvä mainonta on menetelmä, jolla voidaan varmistaa että ostettu mainos on näkyvissä (viewable) ja varmasti näkyvien näyttöjen ostaminen on sitä, että maksetaan vain niistä mainoksista, jotka kuluttaja näkee ruudullaan ( in-screen ) ja alareunassa piilossa olevista mainoksista ei makseta mitään.
Audience expansion, yleisönlaajennus on menetelmä, jolla media voi tavoittaa yleisönsä mainosverkon muillakin sivuilla.
Jokohan selitin kaikki jargonit? Niin tuo RTB on vielä selittämättä. Real Time Bidding on yksi mainonnan kohutermeistä. Siis ostajat ja myyjät käyvät reaaliaikaista huutokauppaa mainostilasta. Ketäs se hyödyttää? RTB hyödyttää myyjää, kun on niukat markkinat ja ostajaa jos on liikaa myytävää. RTB toimii avoimissa markkinapaikoissa sekä yksityisissä markkinapaikoissa. RTB toimii brändimainostajalle brändikampanjoissa parhaiten yksityisissä mainosverkoissa, joissa on rajattu määrä medioita, kuten Sanoma, Iltalehti, City Digital, Improve Media jne. Näin brändi tietää, että mainokset näkyväy turvallisessa brändiympäristössä Yksityiset markkinapaikat ovat usein vain isojen brändien ja mediatoimistojen käytössä. Avoimessa RTB:ssä avoimissa mainosverkoissa myyjinä on myös huijaussivustoja ja robotteja. Moni brändimainostaja on siirtynyt pelkästään yksityisiin markkinapaikkoihin avoimen RTB:n sijasta. Yksityiset markkinapaikat ovat siitä hyviä, että brändisi on turvassa kun tiedät missä sivuilla mainoksesi näkyy. Meidän Imrove Media myy mainontaa ensisijaisesti suoraan mainostajille, mutta myös yksityisissä markkinapaikossa.
Yhteenveto:
CTR = Click Trough Rate, eli se kuinka monta mainoksen näkijää klikkaa siitä eteenpäin. CPM = Cost Per Mille eli hinta per tuhat näyttöä. Siis ei per million vaan per mille. Mille = 1000. Levikki = kyselytutkimuksella arvioitu lukijamäärä Kävijät = sivuilla olevat kävijämäärät. Uniikit kävijät on sama kuin lukijamäärä tai levikki. RTB = automatisoitu mainonnan huutokauppa Konversio = kerroin, jolla mainoksesta tullaan sivuille. Kerroin, jolla sivuille tulija päätyy tekemään sivuilla jotain, esim tilaamaan uutiskirjeen tai rekisteröitymään tai yrittäjän ajattelen että mieluiten tilaamaan tuotetta tai palvelua tai ainakin jättää liiditietonsa. Joskus konversiota laajennetaan myös muihin ostoihin: nettimainoksen vaikutus myymälässä käyntiin ja myymäläostoon. Mediaperhe = Mediakonserni ilman konsernirakennetta, esim http://www.citydigital.fi Printti = nettisivusto tai verkkomedia julkaistuna painomusteen, painokoneen, postipojan tms jakelutien ja paperin kautta lukijalle. Nettisaitti = yhdestä tai useammasta sivustosta koostuva media tai mediaperhe. Twitteriä esim voidaan lukea monenlaisilla härveleillä ja applikaatioilla eli URL ei ole enää nykyään merkityksellinen. Ländäri = Laskeutumissivu (Landing Page) eli se sivu esim tämä sivu jonne päädyt jostain vaikkapa somen kautta, eli suosittelun kautta tai mainoksen kautta. Ländäriltä sinut sitten ohjataan ostamaan tai tekemään jotain, esim meilaamaan mulle ilkka at ilkkaolavas.com että haluat ostaa mainostilaa tai tilata kirjan tai jotain kivaa ;) (tämäkin oli piilomainos) Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä. Some markkinointi = ihmisten suosittelua. Joko f2f, puhelimitse tai sähköisesti esim foorumeilla tai facessa, twitterissä instassa jne. Sisältömarkkinointi = Relevantteja sisältöjä lukijoille sopivan median kautta välitettynä. Kaikki uutistoimitus ja journalismi on sisältömarkkinointia. Kaupallinen sisältömarkkinointi on sellaista, josta sisältö aiheuttaa tai edesauttaa jotain välillistä tai välitöntä vaihdantaa.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta" Advertoriaali = Addu eli ostettu artikkelisarja, esim bloggarilta tai nettisivustolta (ainiin ja http://www.citydigital.fi myy myös näitä ;) ) Kamppis = mainoskampanja, jolla boostataan jotain tiettyä aihetta tai sisältöä. Banneri = pikseleitä ruudulla, parhaimmillaan sisältää kehoituksen toimintaan kuten printtimainoskin. Klikkaa tästä ei ole enää nykyaika. Alla oleva kuva on banneri, joka altistaa oppimiselle. Bannerissa ei välttämättä ole aktiivista linkkiä eteenpäin.
City Digital -banneriesimerkki. Tämä banneri ei sisällä klikkausmahdollisuutta, eikä ole siten mitattavissa. Tehoaa silti sinuun ja altistaa oppimiselle.
Jäikö jokin termi selittämättä? Jäi varmasti. En edes vielä uppoutunut kunnolla CPA, SOV, eCPM, ristiinlinkitys, levikkimarkkinointi yms termeihin. Ehkäpä jos jostain noista jää kysymyksiä, niin laitat kysymykset alle kommenttikenttään ja saadaan tähän keskustelua aikaan.
Muista varmistaa, että brändisi on turvallisilla sivustoilla! Menestystä bisneksiisi!
Digitalisaatio on analogisten työvaiheiden poistamista. Kameran kuvia ei tarvitse enää lähettää kehitettäväksi vaan ne voidaan jakaa välittömästi ystäville suoraan kamerasta jota myös älypuhelimeksi nykyään kutsutaan. Digitalisaatio on tiedonsiirron
Miikka Heinäsmäki esitti Digitalist Networkissä kysymyksen:
Mitä digitalisaatio oikeasti on?
Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä digitaalista uusiutumista eli digiteknologian integrointia kaikkeen organisaation toimintaan.
Turun yliopistolla tulevaisuudentutkimusta tekevän Miikka Heinäsmäen ensimmäiset tutkimuskysymykset ovat alla. Vastaan niihen nyt tässä digitaalisessa blogissani, koska avoimuus ja demokratian lisääntyminen on mielestäni yksi digitalisaation parhaista asioista.
1. Kommenttisi tähän digitalisaation määritelmään
Digitaalisuus lähtee tiedonsiirtomallin uusiutumisesta. Digitalisaation vastakohta on analogisaatio. Kun kirjoitan muistiinpanot sähköisesti läppärillä, voin kopioida ne kaverille sähköpostin kautta tai suoraan intranetiin muiden luettavaksi. Synkronointi hoitaa muistion monistamisen muille laitteilleni sekä pilveen.
Analogisaatiossa käytettäisiin kopiokoneita, kirjeitä, sisäistä postia, ulkoista postia, tiedotustilaisuuksia, seminaareja, joissa sama tieto jaettaisiin.
Digitalisaatio on siis pohjimmiltaan tiedonsiirron nopeutumista, helpottumista ja päällekkäisen työn vähentämistä. En näe tätä niinkään teknologisena muutoksena vaan teknologian mahdollistamana toiminnan ja tekemisen muutoksena.
Uusi määritelmä digitalisaatiolle:
Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sisäisten ja ulkoisten toimintamallien uusiutumista ja digiteknologian hyödyntämistä kaikessa toiminnassa.
Lähtisin siis siitä, että digitaalisuus on vain siirtotie niille viesteille, mitä ennen lähetettiin analogisesti ja digitalisaatio on ennemminkin prosessimuutos, joka lähtee teknologian mahdollistamasta tekemisen ja prosessien parantamisesta markkinoinnissa, myynnissä, tuotannossa, toimitusketjussa, asiakaspalvelussa, talouden seurannassa, laadun valvonnassa ja viestinnässä.
2. Onko digitalisaatio mielestäsi positivinen vai negatiivinen asia? Miksi?
Positiivinen. Helpottaa elämää. Digitaalisuus on manuaalisen päällekkäisen työn vähentämistä.
3. Onko digitalisaatio mielestäsi välttämätöntä kansakunnan tai organisaation menestykselle vai ei? Miksi?
Jos kilpailutilanteessa on 2 yritystä:
a) yritys Analogimestari Oy tekee paljon päällekkäistä työtä, siirtää tietoja kopiokoneilla, hitaasti ja epävarmasti toimivalla sisäisellä postilla, tiedottaa vain sisäisellä printtilehdellä, palvelee asiakkaita vain virka-aikana 9-15 toimistolla poislukien ruokatunti 11-12, pitää varastokirjanpidon ruutupaperilla ja tekee asiakastyytyväisyystutkimuksen kerran vuodessa 40-sivuisella postitettavalla paperikyselylomakkeella.
ja
b) yritys Digitalisaatiomestari oy, joka digitalisoi kaiken mitä voi, on avoin, ei tee yhtään päällekkäistä työtä, automatisoi kaiken tiedonsiirron mitä voi, palvelee asiakkaita 24/7, kysyy asiakastyytyväisyyden jokaisen tilauksen yhteydessä sähköisesti, tekee markkinointia personoidusti digitaalisesti ja tarjoaa asiakkaille kaiken tiedon yrityksestä, tuotteista ja palveluista verkossa ja tiedottaa asiakasta automaattisesti tilauksen etenemisestä reaaliajassa.
Niin väitän, että yritys b, eli Digitalisaatiomestari Oy menestyy pitkällä tähtäimellä paremmin.
4. Onko digitalisaatio mielestäsi helppo vai vaikea harjoitus organisaatiolle? Miksi?
On. Digitalisaatio vaatii oppimista ja oppimisessa vaikeinta on poisoppiminen. Poisoppiminen tarkoittaa totuttujen rutiinien kyseenalaistamista. Poisoppiminen vaatii sitä, että vihkon ja kynän sijasta kannamme mukana pädiä tai älypuhelinta. Digitalisaatio on oppimisprosessi ja se vaatii jokaiselta ihmiseltä muutoshalukkuutta sekä uusien talenttien rekrytoimista. Valitettavasti se vaatii joskus myös sitä, että muutoshaluttomat deletoidaan.
Ilkka O. Lavas
toimitusjohtaja ja sarjayrittäjä, joka on toteuttanut yritysten digitalisoitumista vuodesta 1995 lähtien rakentamalla verkkopalveluita W3 Groupissa, kouluttamalla, konsultoimalla ja nykyään myös myymällä digitaalista verkkomainontaa City Digitalissa ja Improve Mediassa.
Ilkka Lavas virtuaalitodellisuudessa Samsung Gear S 3D virtuaalilasit päässä.
Startup-sijoittaminen käy edelleen kuumana. Skenessä pitää olla huppari päällä ja tähtäimenä maailmanvalloitus.
Startup-sijoittamisessa on muutamia hyötyjä myös varttuneemmalle yrittäjäkonkarille, ja liikkeelle pääsee tuhatlappusilla. Suomessa startupeihin sijoitetaan useimmiten 5000–50 000 euron kertasijoituksia. Tyypillisimpiä ovat sijoitukset tuttujen ja kavereiden firmoihin.
Olen itse tehnyt startup-sijoituksia. Tässä muutamia syitä, miksi sijoitan niihin jatkossakin.
1. Jaettu unelma
Startup syntyy yleensä jostain tarpeesta ja syystä. Sen syyn takia työskentely on innostavaa. Startupissa kukaan ei ole ”vain töissä” vaan kaikki tahkoavat 70–100-tuntisia viikkoja ilman ylityökorvauksia. On ihana katsoa, kun tiimi treenaa ja kehittyy kohti maailman kärkeä.
Startup ratkaisee jonkin ongelman, ja siksi sijoittaminen on innostavaa.
2.Startupeilta oppii paljon
Startupeissa käytetään paljon Lean-ajattelua. Jätetään kaikki turha raportointi ja palaverit pois ja keskitytään olennaiseen.
Startupeilta oppii myös työkulttuurista. Tiimi saattaa vetäytyä yhtäkkiä viikonlopuksi mökille vetämään sprintin eli tehokkaan työskentelyn session. Perinteisissä organisaatioissa ajatellaan, että se on vain hauskanpitoa.
Startupissa tärkeintä on edistyminen ja viihde. Oma aika on toissijaista, kunhan startup kehittyy vauhdilla. Hämmentävintä perinteiselle toimijalle on, että kukaan ei kysy, tuleeko tästä ylityökorvauksia. Työtä tehdään, jotta voitetaan. Eihän huippu-urheilijakaan kysy, saako treenaamisesta palkkaa.
Startupin strategia saattaa muuttua huomenna. Tässäkin on perinteisillä toimijoilla oppimista. Perinteinen toimija valitsee strategian sen mukaan mitä voi. Startup voi vaihtaa strategiaa heti kun löydetään parempi vaihtoehto.
3. Startupeissa oppii tuntemaan muita sijoittajia
Olen oppinut tuntemaan huikeita tyyppejä startup-skenessä. En olisi näissä yhteisissä seikkailuissa mukana ilman sijoituksia. Startup-sijoitus voi olla pääsylippusi keskusteluihin isojen sijoittajien kanssa. Eihän sitä ikinä tiedä, milloin joku oma tai kaverisi startup-bisnesidea tarvitsee riskinjakajia kanssasi.
4. Saa perspektiiviä
Startupeilla on vain voitettavaa. Startupin tiimin kanssa työskennellessä ja seuraillessa huomaa, miten erilailla tyhjästä markkinaa valloittava ajattelee verrattuna siihen, miten vakiintunutta markkinaa puolustava ajattelee.
5. Oppii pitkäjänteisyyttä
Startupilla 1-3 ensimmäistä vuotta on aina kuolemanlaaksoa. Sen on jokainen yrittäjä käynyt läpi. Startup-sijoittamisessa et voi myydä osakkuuttasi, kuten pörssissä, vaan sinulla on oltava aina 5-10 vuoden tähtäin, ehkä pidempikin. Sinä aikana startup joko lähtee lentoon tai kuolee pois. Sijoituksia on totuttava menettämään. Silloin tällöin joku sijoituksista onnistuu, ja se kannustaa sijoittamaan lisää.
Bonus+1: Voi tehdä exitin
Olen tehnyt itse muutaman exitin. Osa voitolla, osa tappiolla. Onneksi olen vielä plussan puolella. Parhaita puolia ovat kuitenkin vaiheet 1-5. Nauti elämästä! Nauti startupin onnistumisista ja seikkailuista. Exit on kiva bonus ja kyllähän ne eurot lämmittää aina hetken pankkitilillä, kunnes ne taas sijoitetaan seuraaviin startuppeihin.
Sadasta startup-sijoituksesta 90 kuolee, seitsemän jää jotenkuten olemaan, kaksi onnistuu semisti ja yksi menestyy 10 000 -kertaisesti yli odotusten. Tätä yhtä odotellessa on tärkeää, ettet sijoita mitään sellaista rahaa, jota sinulla ei ole varaa menettää. Startup-sijoittaminen on kuin Lotto, jossa pääpalkintona on jättipotti mutta jokainen kuponki aiheuttaa lisäksi hyvää oppimista ja maailman kehittymistä.
Itselleni sijoittamista tärkeämpää on ollut oppi ja verkostot sekä ajattelumaailman raikastuminen. On ihanaa olla mukana, kun tiimi innokkaana tähtää kohti pörssilistautumista. Haastaa isoja jättejä uusilla innovatiivisilla toimintamalleilla.
Sijoitusmuotona startupit ovat haastavia. Tarvitaan myös sydäntä ja sellaista rahaa, jonka voi ajatella hävityksi heti sijoituksen tehtyään. Startupeihin sijoittavia ei suotta sanota bisnesenkeleiksi.
Ilkka O. Lavas
Vähän enkeli, vähän startup-yrittäjä, paljon sarjayrittäjä, joka vetää tällä hetkellä Improve Media -nimistä mainosmyyntiverkosto-startupia. Kirjoittajan tunnetuimpia yrityksiä ovat w3.fi, city.fi, suomikauppa.fi, vivas.fi sekä improvemedia.fi
ps. tämä kirjoitus ei ole sijoitussuositus. Sijoitat omalla riskilläsi ja kun olet hävinnyt kaikki rahasi, niin älä tule mulle valittamaan.
Ilkka Lavas, tee enemmän niitä juttuja, mitkä tekee sut onnelliseks
