Aamuvirkku vai yökukkuja, keskusta vai lähiö, kevyt ruoka vai päihteet?
Yli miljoonan ihmisen aineistoon perustuva uusi geenitutkimus löysi persoonallisuuteen liittyviä yhteyksiä yllättävän arkisista paikoista: vuorokaudenajasta, liikunnasta, ruokavalinnoista, painosta ja jopa siitä, millaiselle asuinalueelle ihminen myöhemmin päätyi.
Geenit eivät määrää näitä valintoja, mutta Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että persoonallisuuden geneettiset yhteydet ulottuvat paljon kauemmas arkeen kuin pelkkään kysymykseen siitä, oletko introvertti vai ekstrovertti.
Yli miljoonan ihmisen aineistosta löytyi 1 260 yhteyttä persoonallisuuteen
Nature-lehdessä 2. syyskuuta julkaistussa tutkimuksessa Revived Genomics of Personality Consortium yhdistettiin 46 tutkimusaineistoa, joissa oli persoonallisuuspiirteestä riippuen 611 037–1,14 miljoonaa osallistujaa.
Tutkijat tarkastelivat viittä niin sanottua suurta persoonallisuuspiirrettä: ulospäinsuuntautuneisuutta, sovinnollisuutta, tunnollisuutta, neuroottisuutta ja avoimuutta uusille kokemuksille.
Analyysissä tunnistettiin 1 260 persoonallisuuteen liittyvää geenimuunnosta, joista 824 sijaitsi alueilla, joita ei ollut aiemmin yhdistetty kyseiseen persoonallisuuspiirteeseen.
Tutkimuksen tekijäjoukossa on myös useita suomalaisia tutkijoita, kuten Liisa Keltikangas-Järvinen, Katri Räikkönen, Jaakko Kaprio, Karri Silventoinen, Teemu Palviainen, Terho Lehtimäki ja Olli Raitakari.
Tunnollisuuteen liittyivät liikunta, ruokavalinnat ja matalampi paino
Tunnollisuuteen liittyvä geneettinen profiili kulki tutkimuksessa yhdessä useiden terveydelle merkityksellisten arkisten tapojen kanssa.
Se liittyi vähäisempään päihteiden käyttöön, useampiin liikuntakertoihin ja suurempaan mieltymykseen vähäkalorisiin ruokiin sekä harvempiin sairaalajaksoihin ja matalampaan painoindeksiin.
Kyse on geneettisistä yhteyksistä suurissa ihmisjoukoissa, joten tuloksesta ei voi päätellä, että tunnollinen luonne tai tietty geenimuunnos yksin aiheuttaisi nämä elämäntavat.
Avoimuus näkyi yössä, tunnollisuus päivässä
Persoonallisuuden yhteydet näkyivät myös kiihtyvyysmittareilla mitatussa vuorokausirytmissä.
Avoimuuteen uusille kokemuksille liittyvät geneettiset erot yhdistyivät suurempaan yöaikaiseen aktiivisuuteen, kun taas tunnollisuuteen liittyvät erot yhdistyivät aktiivisuuteen päivällä.
Geenitutkimuksessa näkyi siis samaan persoonallisuuspiirteeseen liittyvä yhteys sekä kyselyvastauksissa että täysin toisenlaisessa mittarissa – siinä, mihin aikaan vuorokaudesta ihminen liikkui.
Persoonallisuuteen liittyvät erot näkyivät jopa asuinpaikassa
Tutkijat tarkastelivat Britannian biopankissa yli 400 000 ihmisen asuinalueita ja ottivat huomioon myös sen, missä osallistujat olivat syntyneet.
Suurempaan avoimuuteen liittyvä geneettinen profiili ennusti todennäköisemmin muuttoa kosmopoliittisille, ammatillisesti painottuneille alueille ja pois lähiöistä.
Tunnollisuuteen liittyvä profiili osoitti päinvastaista suuntaa: suurempaa todennäköisyyttä päätyä pois kosmopoliittisilta alueilta vauraisiin esikaupunkiympäristöihin, vaikka yksittäisten ihmisten kohdalla vaikutukset olivat pieniä.
Puolisot muistuttivat toisiaan enemmän koulutuksessa kuin persoonallisuudessa
Ajatus siitä, että samanlaiset luonteet löytäisivät toisensa, ei saanut geneettisessä tarkastelussa kovin vahvaa tukea.
Puolisot olivat persoonallisuuteen liittyvien geneettisten erojen perusteella vain hieman samankaltaisempia kuin sattumalta valitut ihmiset.
Koulutuksessa samankaltaisuus oli selvästi suurempaa, joten ainakaan tämän aineiston perusteella kumppanin valinta ei näytä lajittelevan ihmisiä voimakkaasti yhteen Big Five -persoonallisuuden perusteella.
Dopamiini ja serotoniini eivät selittäneet persoonallisuutta niin siististi kuin voisi luulla
Persoonallisuutta selitetään populaarikulttuurissa mielellään dopamiinilla ja serotoniinilla, mutta suuri geeniaineisto ei tukenut näin yksinkertaista jakoa.
Tutkijat tarkastelivat aivojen eri solutyypeissä toimivia geenejä, eikä dopamiiniin tai serotoniiniin liittyvä toiminta noussut viiden suuren persoonallisuuspiirteen kohdalla erityisen hallitsevaksi.
Sen sijaan useiden piirteiden geneettiset yhteydet painottuivat etuotsalohkossa toimiviin geeneihin, mikä sopii paremmin ajatukseen monimutkaisesta järjestelmästä kuin yhdestä ”onnellisuus-” tai ”motivaatioaineesta”.
Geenit eivät kirjoita persoonallisuutta valmiiksi
Tutkimuksessa mitatut tavalliset geenimuunnokset selittivät noin 4,8–9,3 prosenttia viiden persoonallisuuspiirteen vaihtelusta.
Se ei tarkoita, että perimän kokonaisvaikutus olisi yhtä pieni, sillä analyysi tavoittaa vain osan geneettisestä vaihtelusta; kaksos- ja sukututkimuksissa persoonallisuuden periytyvyydeksi on arvioitu noin 40–60 prosenttia.
Tutkimuksen tekijät korostavat samalla, että ympäristö vaikuttaa persoonallisuuteen olennaisesti, joten DNA ei toimi valmiina käsikirjoituksena siitä, millainen ihmisestä tulee.
Tuhannet pienet vaikutukset voivat näkyä hyvin arkisissa asioissa
Tutkimuksen dramaattisin tulos ei lopulta ole 1 260 löydetyn geenimuunnoksen määrä.
Kiinnostavampaa on, että persoonallisuuteen liittyvät geneettiset erot kulkivat samoissa aineistoissa yhdessä niin erilaisten asioiden kuin yöaktiivisuuden, liikunnan, ruokavalintojen, painon, sairaalajaksojen ja asuinalueen kanssa.
Yksittäisen ihmisen luonnetta tai tulevaisuutta näistä tiedoista ei voi lukea, mutta yli miljoonan ihmisen aineisto osoittaa, kuinka persoonallisuuden biologinen pohja muodostuu valtavasta määrästä pieniä vaikutuksia.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ
Hyvinvoivia sinkkuja yhdistää nämä 5 asiaa – 11 vuoden tutkimus seurasi lähes 3 000 ihmistä
“Liian kiltti”? Psykologien mukaan se kertoo tästä yllättävästä piirteestä
