Hirvikolareita tapahtui Suomessa viime vuonna 1 814, eli noin 160 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Traficom on koonnut vuosien 2021–2025 hirvionnettomuudet kartalle, josta voi tarkistaa maanteiden kolarikeskittymiä eri puolilla Suomea.
Hirvikolarit eivät myöskään keskity etelään samalla tavalla kuin peura- ja kauriskolarit, vaan niitä tapahtuu tasaisemmin koko Manner-Suomessa.
Hirvionnettomuuksien määrä kasvoi noin 160 tapauksella
Traficomin syyskuussa päivittämän tilaston mukaan vuonna 2025 tapahtui noin 1 800 hirvionnettomuutta ja määrä kasvoi edellisvuodesta noin 160 tapauksella.
Tilastokeskuksen tarkka luku on 1 814 hirvionnettomuutta, kun kaikkia riistaonnettomuuksia kirjattiin Manner-Suomessa 13 291.
Vuosien 2024 ja 2025 luvuista puuttuu joidenkin kuntien tietoja, joten Tilastokeskus varoittaa vertaamasta niitä sellaisenaan aiempiin vuosiin.
LUE LISÄÄ: Hirvikolarien riskiaika osuu syksyllä suoraan työmatkan tunteihin
Marraskuu on riistakolareiden pahin kuukausi
Vuonna 2025 riistaonnettomuuksia sattui eniten marraskuussa, jolloin niitä kirjattiin 2 025 eli vajaa kuudesosa koko vuoden tapauksista.
Lokakuussa tapauksia oli noin 1 500, kun vuotta aiemmin määrä oli ollut lähes 2 000.
Syksy ei ole ainoa vilkas jakso, sillä jo toukokuussa 2025 kirjattiin 1 310 riistaonnettomuutta.
Hirvi on vain noin joka seitsemännessä riistakolarissa
Valkohäntäpeura oli vuonna 2025 mukana 6 364 riistaonnettomuudessa ja metsäkauris 4 948:ssa.
Hirvikolareita oli 1 814, joten niiden osuus kaikista riistaonnettomuuksista oli noin 14 prosenttia.
Liikenneturvan mukaan hirvi oli silti mukana neljässä viidestä vuoden 2025 eläinonnettomuudesta, joissa ihminen kuoli, ja 81 prosentissa niistä, joissa joku loukkaantui.
Traficomin kartta vie riskin omalle reitille
Traficomin hirvionnettomuuksien kasaumakartta kokoaa vuosien 2021–2025 törmäystietoja maantieverkolta.
Kartasta voi tarkastella omaa työmatkaa, mökkireittiä tai muuta usein käytettyä tietä ja nähdä, osuuko sen varrelle alueita, joihin hirvionnettomuuksia on kertynyt useita.
Kartta perustuu Riistakeskuksen suurriistavirka-avun yhteydessä syntyneeseen aineistoon, jota myös Tilastokeskus käyttää riistaonnettomuustilastossaan.
Maakunnan kokonaismäärä voi johtaa harhaan
Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla tapahtui vuonna 2025 yhteensä lähes puolet kaikista riistaonnettomuuksista.
Tämä johtuu suurelta osin peura- ja kauriskolareista, joita tapahtuu erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Hirvionnettomuudet jakautuivat Tilastokeskuksen mukaan selvästi tasaisemmin koko Manner-Suomeen, joten hirviriskiä kannattaa katsoa maakunnan sijasta myös oman tien tasolla.
Hirvet liikkuvat vilkkaasti kahteen eri aikaan vuodesta
Liikenneturvan mukaan hirvet ovat aktiivisimmillaan rykimän, eli kiiman, aikaan loka–marraskuussa.
Toinen vilkkaan liikkumisen jakso osuu touko–kesäkuuhun, jolloin hirviemot vieroittavat vasojaan.
Nuoret yksin liikkuvat hirvet voivat silloin päätyä teille myös paikoissa, joissa hirvistä ei varoiteta liikennemerkillä.
Riista-aidan pää ja varoitusmerkki ovat todellisia riskipaikkoja
Liikenneturvan mukaan hirvieläinkolarin riski on suuri alueilla, joissa riista-aita alkaa tai loppuu.
Hirvivaaramerkillä osoitetaan tieosuuksia, joilla vaara on tavallista suurempi, ja Liikenneturva neuvoo alentamaan nopeutta merkityllä alueella sekä tarkkailemaan tienvierustoja.
Jos eläin juoksee tielle, Liikenneturvan ohje on yrittää väistää sen takaa eikä etupuolelta.
Hirven väistäminen ja hirveen osuminen ovat vakuutuksessa eri asioita
Auton vahinkojen korvattavuus voi muuttua ratkaisevasti sen mukaan, osuuko auto hirvieläimeen vai väistääkö kuljettaja eläintä ja ajaa esimerkiksi ojaan.
Vakuutusneuvonta FINE kertoo, että osakaskon hirvivahinkoturva korvaa hirvieläimeen törmäämisestä syntyneitä vahinkoja ja edellyttää osumista eläimeen.
Pelkästä väistöstä syntynyt vahinko ei yleensä kuulu hirvivahinkoturvaan, mutta se voidaan korvata laajemman kaskon kolarointiturvasta vakuutusehtojen mukaisesti.
Hirvikolari ilmoitetaan aina hätänumeroon
Liikenneturvan mukaan hirven, peuran, kauriin, villisian tai suurpedon kanssa sattuneesta riistakolarista pitää aina ilmoittaa hätänumeroon 112.
Tämä koskee tilannetta myös silloin, kun eläin jatkaa törmäyksen jälkeen matkaansa.
Onnettomuuspaikalla pitää samalla huolehtia muusta liikenteestä, laittaa hätävilkut päälle ja sijoittaa varoituskolmio riittävän kauas.
Syksyn tuttu työmatka voi näyttää kartalla aivan erilaiselta
Hirvionnettomuuksista lähes 30 prosenttia tapahtui vuonna 2025 syys–lokakuussa, ja hirvieläinkolareista lähes kaksi kolmasosaa sattuu hämärässä tai pimeässä.
Vuorokauden aikana niitä tapahtuu Liikenneturvan mukaan eniten noin tunti auringonlaskun jälkeen, joten tuttu iltatyömatka voi osua vuoden riskisimpään aikaan.
Traficomin kartta lisää tähän vielä yhden olennaisen tiedon: saman reitin varrelta voi tarkistaa, onko siellä myös aiempien vuosien hirvikolarikeskittymä.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ
71 prosenttia suomalaisista myöntää: rekka-autoa ohi mennessä kaasu pohjaan – vaikka se on laitonta
Kaaduit vuokralaudalla? Vakuutus korvaa hoidon, mutta ei palkanmenetystä
