Miia, 32, oli toinen nainen yli kymmenen vuoden ajan.
Hän tapasi Vellun ollessaan alaikäinen, 17-vuotias. Vellu oli silloin jo kouluikäisten lasten isä.
Suhde oli mahdollinen, koska Miialla ja Vellulla oli yhteinen harrastus, jonka varjolla he saattoivat matkustaa paljon samoihin paikkoihin.
“Vellu toimi harrastusseuramme luottamustehtävissä, ja lisäksi hänellä on liikkuva työ. Hän otti minut usein mukaansa edustamaan, vaikka monet hänen kollegoistaan tiesivät suhteemme olevan periaatteessa salainen.”
Vähitellen asioiden oikea laita alkoi paljastua myös Miian vanhemmille.
“Se oli pohjattoman noloa, koska Vellu oli harrastuskuvioiden kautta myös isäni tuttu.”
Suhde Vellun kanssa on muokannut Miian koko elämää.
“Isä sanoi, että maksaisi minulle opiskelut ulkomailla, kunhan vain lähtisin. En mennyt, koska olisin ikävöinyt Vellua liikaa.”
Väestöliiton psykologi Arto Koskinen sanoo, että harva suunnittelee toiseksi naiseksi (tai mieheksi) juuttumista vuosikausiksi.
“Tilanne jumittuu paikalleen, jos pettäjällä ei olekaan rohkeutta repäistä itseään irti kotikuvioistaan. Ihastuksen ensivaiheessa kaikki näyttää helpolta ja mahdolliselta, mutta kun pettäjän elämään kohdistuvat muutokset alkavat eroajatusten yhteydessä realisoitua, ei lähteminen olekaan yksinkertaista.”
Vellu vetosi klassisiin syihin: lapsiin, ja siihen, “ettei vaimo kestäisi”.
“Nämä ovat yleisimmät perustelut kolmion ylläpitämiseksi, mutta takana saattaa olla muitakin vaikuttimia: tutut kuviot oman perheen kanssa, pelko siitä, mitä muut ajattelisivat erosta, muuttamisen hankaluus…”, Koskinen luettelee.
Opiskelun sijaan Miia hakeutui vuosikausiksi erilaisiin hanttihommiin, joissa aikataulun sai soviteltua Vellun menojen ja perhevelvotteiden mukaan.
Oman ikäisiä ystäviä Miialla ei juuri ollut, ei tyttöjen iltoja, ei opiskelijarientoja. Ainoastaan loputonta istumista Vellun työsuhdeautossa, iltoja hotelleissa ja joskus harvoin ulkomaanmatkoja, joissa Vellu ja Miia saattoivat leikkiä vapautuneesti oikeaa pariskuntaa.
Yhden pahimmista kyykyttämisen hetkistä Miia koki lentokentällä, jonne Vellu oli pyytänyt Miiaa tulemaan itseään vastaan.
“Hänen vaimonsa tulikin yllättäen sinne. Vellu käveli sivuilleen vilkuilematta suoraan vaimonsa luo. Minä sain huolella valituissa alusvaatteissani ajaa kotiin. Olin niin sekaisin, että ajoin matkalla kolarin. En huomannut valojen vaihtuneen, koska itkin niin kovin.”
Koskinen kehottaa toiseksi osapuoleksi juuttunutta miettimään, kuinka realistisia omat tulevaisuudenkuvat varatun kumppanin kanssa ovat.
“Jos suhde on jatkunut pitkään samanlaisena, kannattaa kysyä itseltään, miksi toinen lähtisi omasta suhteestaan juuri nyt, kun ei ole sitä aiemminkaan tehnyt.”
Suomessa vain muutamalla prosentilla aikuisväestöstä on pitkäaikainen rinnakkaissuhde. Jos kakkosesta sitten tulee ykkönen, ei onni ole siltikään sataprosenttinen:
“Tutkimusten valossa nämä suhteet eivät ole yleensä kestäviä. Koska pari on aiemmin elänyt yhdessä vain varastettuja laatuhetkiä kahdestaan, voi toisen arkiminän paljastuminen olla shokki.”
Miia pääsi Vellusta eroon vasta kolmisen vuotta sitten.
“Luultavasti tulin kolmenkympin kriisiin. Tajusin olevani hyvää vauhtia keski-ikäistyvä nainen, joka elää enimmäkseen päänsä sisällä leikkien ’sitten kun Vellu eroaa’ -leikkiä.”
“Olin jo sen verran aikuinen, että päätin hyväksyä tosiasiat: olin rakastunut Velluun ja ilmeisen riippuvainen hänestä. Tunteilleni en voisi mitään, mutta käyttäytymiselleni kylläkin. Suomeksi sanottuna päätin hankkia elämän.”
Elämä tarkoitti aikuisopiskelupaikkaa, harjoittelupaikkaa toisessa kaupungissa ja sen myötä uusia tuttavuuksia.
“Oli suuri hetki, kun sanoin Vellulle: et voi tulla luokseni, minulla on illalla menoa.”
Lukijoilta
“Mä tiedän, että tästä ei ikinä tule mitään. Mä tiedän, että äijän jutuista huolimatta se ei ikinä jätä vaimoaan. Olen sinkku ja en kuitenkaan. En vapaa menemään, mutta ei kenenkään kanssakaan. Nyt niillä menee varmaan paremmin, soitot on harvemmassa. Kummallista toivoa pahaa naiselle, jota ei ole koskaan edes tavannut. Mun kaverit ei ole koskaan tavannut tätä miestä, jota mä rakastan. Eikä ne tule sitä koskaan tapaamaankaan. Eikä ikinä kuulemaan siitä. Sanaakaan.”
Nainen, 26
“Olen ollut ukkomies-magneetti jo pidemmän aikaa. Jokainen minusta kiinnostunut mies on säännönmukaisesti naimisissa ja lapsia on pilvin pimein. Kaikenlaiset “jätän vaimoni”-puheet kun ovat täyttä potaskaa, enkä koskaan haluaisi kenenkään jättävän perhettään minun vuokseni.”
Nainen, 28
“Omat lapseni ovat vielä niin pieniä, että en uskalla vielä tehdä ratkaisevaa päätöstä – riuhtaista itseäni irti avioliitostani. Mieluummin elän kulississa vielä hetken aikaa, kunnes lapset ovat vähän isompia ja pystyvät edes jotenkin käsittelemään asiaa. Aviomieheni ei tiedä suuresta rakkaudestani mitään. Sen hän toki tietää, että suhteemme on ihan karilla – seksiä meillä ei ole ollut sen jälkeen, kun tapasin rakastettuni.”
Nainen, 30
“Hän sanoo, että aikoo jättää vaimonsa, mutta en usko sitä hetkeäkään. Jos hän jättäisi, voisi olla, että minä jättäisin hänet. Pidän hänestä monista syistä, mutta suurin on raha.”
Nainen, 26
“Olen vapaasta halustani kakkonen, viikot syön valmiissa pöydässä, samalla pidän hyvänä toisen vaimoa, ja viikonloput liehun ravintoloissa yhden illan juttuja metsästämässä. Näistä lukemattomista yhden illan naisista melkein kaikki ovat olleet vakisuhteessa ja siitä huolimatta mieluusti paritelleet kanssani. En kaipaa ykköseksi elättämään pankkeja, pentuja, akkaa ja leikkimään koti-isää.”
Mies, 38
Kysymys: Kestääkö suhde petoksen?
“On parisuhteita, joissa uskottomuus on mahdollistanut sen, mikä muuten on tuntunut mahdottomalta. Vasta uskottomuus on pysäyttänyt parin. Se on laittanut osapuolet kasvokkain itsensä ja suhteensa kanssa miettimään, mitä elämältään haluavat. Myöhemmin, kriisiajan jälkeen, kumpikin voi todeta, että pysäytys oli tarpeen. Sen myötä käynnistyi ehkä kehityskulkuja, joista aiemmin ei olisi uskaltanut uneksiakaan.”
Arto Koskinen psykologi, pariterapeutti Väestöliitto
TJEU = Tsekkaa jos et usko
Vaarallinen Suhde
Klassikkopätkässä toinen nainen (Glenn Close) vetää herneen nenäänsä, kun ei saakaan ukkoa (Michael Douglas) omakseen, ja paiskaa siitä hyvästä perheen lemmikkikaniinin kattilaan.
Naispaholainen
Fay Weldonin kirja kultaiselta 1980-luvulta, joka ohjattiin BBC:lle loistavaksi TV-sarjaksi. Sittemmin kirjasta tehtiin myös sarjaa latteampi elokuva. Kirjassa lihava ja karvainen kotirouva Ruth Patchett menettää miehensä hoikalle ja viehkolle kirjailijattarelle. Mutta Ruth ei jätä asiaa sikseen.
Douglas Kennedy: Toinen nainen
Kirjan alkuasetelmassa aikuinen tytär kohtaa äitinsä hautajaisissa isänsä toisen naisen. “Emme suinkaan joudu elämään sattumien ja onnenpotkujen kanssa, vaan valintojen, joita teemme niiden jälkeen. Sillä valinnat varsinaisesti määräävät kohtalomme.”
