Joulu yksin

Tulin juuri hautausmaalta. Olen käynyt isoisovanhempieni ja isovanhempieni haudalla joka joulu niin kauan kuin muistan - ja siitä alkaa joulurauhani. Tänään vierailin ystäväni kanssa hänen isänsä haudalla ja viivähdin hetken myös muualle haudattujen haudalla. Hautausmaa oli niin kaunis, eikä edes lumen puute latistanut tunnelmaa.

On ensimmäinen jouluni yksin, ei silti yksinäisenä. Aamupäivä meni kauppoja kierrellessä, sillä sain pakonomaisen sisustusinspiraation, jonka toteuttaminen vaati shoppailua (kertonen tästä myöhemmin lisää). Päivä kului nopeasti kotona puuhaillessa ja ystävät ovat ilahduttaneet puheluilla ja lähettäneet ihastuttavia joulutervehdyksiä (kiitos vielä).

Myöhään iltapäivällä kävin saunassa (siis oikeasti pääsit mukaan, C) ja kuurasin itseni puhtaaksi ja kuorin ihoni persikanpehmeäksi. Saunan jälkeen istuin pitkään kynttilöiden valossa ihan hiljaa ja kuuntelin Eva Dahlgrenia.

Jag ska ut och leta guld
Men inte sånt som glimmar här
Jag ska finna mej en skatt Och öppna en affär
Där ska jag sälja kärlek Till alla som vill ha
Och dom sak få betala
Med sånt som jag vill ha

Jag ska ut och leta drömmar Till mitt nya jag
Jag har delat upp i högar
Dåligt och bra
Jag pussar på det onda
Och älskar allting som är gott
Och jag har blivit till en helhet
Av de gåvor jag fått

Ei kinkkua, ei laatikoita, ei ylensyömistä. Eikä hössöttämistä ruuan, lahjojen ja muiden jouluaskareiden kanssa - ainakaan kenenkään muun, kuin oman itseni vuoksi.

On hyvä olla.

Tähän väliin sopii hyvin lasi viiniä ystävien seurassa, sitten takaisin kotiin kirjan pariin.

Kirjoitettaessa soi Jenni Vartiaisen albumi Ihmisten edessä soi aika kauniisti..