Blogi

Näytetään kirjoitukset heinäkuulta 2008.

Yhdelle?  1

Aina toisinaan sattuu tapaamaan ihmisiä, jotka jäävät vaivaamaan. Mua on nyt säännöllisen epäsäännöllisesti vaivannut niin paljon, että päätin et se on siiderin paikka.

Sanotaan, että alku on hankala, mutta tässä meinas käydä toiste päin. Alku oli helppo (ha-haa!), mutta ihan helposti en jatkoa saanut pelattua. Vakio B&B lupasi majoituksen, eli noo problemos. Avaimenluovutus sovittiin Elielin terassille, josta se ongelmoituminen pikkuhiljaa alkoi.

RingRing
CMe: Kätsmiillä
B&B: Myöhästyn 10 min, ota siideri.
CMe: OK.

Avainhenkilön saavuttua olen saanut siiderin nieltyä ja siihen se vaan jumittaa pöytään ja alkaa kertomaan ..jotain.

CMe: Mä kyl myöhästyn.
B&B: OK. Otetaan siiderit.
CMe: Fak.

Poltan noin 1/2 askia Kentiä sen seittemän minuutin aikana, mitä siiderin juominen kestää ja lähetän HKL:lle rakkaustekstiviestin A1.

B&B: Kolmosella vois mennä.
CMe: Joo.
B&B: Mutta otetaan taksi.
CMe: Oho?

Taksikuski parka. Muistan vieläkin sen etunimet Joakim Anders. Avainhenkilö muistaa takuulla kuskin numeron. Ja puhelinnumeron ja osoitteen ja ties mitä muuta. Me päätettiin, että Joakim tulee bestmäniksi meidän häihin ja kun Joakim jätti meidät haluamaamme osoitteeseen, me vilkutettiin ja sanottiin "hei".

CMe: Nyt ois jo vähän kiire. Nakkaan nämä kamat..
B&B: Joo. Tässon tää sun avain. Mä tuun kanssa käymään ylhäällä.
CMe: Älä?

Avainhenkilö menee vessaan ja selittää koko istuntonsa ajan jotain elämää tärkeämpää. Poltan pari Kentiä odotellessa ja soitan puhelun, jonka aikana kuulen enemmän taustahälyä kuin mitään muuta.

B&B: Mennään!
CMe: Täh?
B&B: Sun on pakko tulla mun kanssa yhdelle tuohon matkan varrelle..
CMe: Jasso. Kai sit nii.

"Matkan varrella" puhelin soi ja kerron olevani tulossa.. ja juon elämäni nopeimman yhden ja poltan kartongin Kentiä. Halaan avainhenkilön ja lähden juoksujalkaa..

MrX: Kätsmiiiii!
CMe: Täh?
MrX: Siiton ainaki ..20 vuotta!
CMe: Kai sit nii. Nii taitaa olla.
MrX: Aivan uskomatonta! Sun on pakko tulla mölkylle ja kertoa kaikki!
CMe: *siis mitä swiddua!* Mullon vähän kiire..

Heittelin sitten pari kertaa sitä kapulaa ja selitin kieli kitalakeen liimautuen miten olin kasvanut teinistä aikuiseksi ja opiskellut ja tehnyt töitä ja muuttanut ja .. ja sanoin "hei". En vilkuttanut, mutta sytytin askin viimeisen *prkl* tupakan heti, kun pääsin puistosta.

Ärrällä jouduin odottamaan jotain ihmeidentekoa. Päätin yrittää vanhanaikaista ja ostin lepyttelytikkarin myöhästymiseni kunniaksi..

CMe: Tota.. Ooknää vielä jossain? Tai siis missä nää oot?

...

Joskus ihmiset, jotka on vaivanneet mieltä, osoittautuvat vaivan arvoisiksi.


Et sattuis oleen Helsingissä?  1

.. tänään? Kun on tuo miitti.

En ollut ajatellut mennä. En edes ollut noteerannut koko artistinmaksaa (kuka sinne kulttuuriklubille osaa kattoo?), ennen kuin sain erityiskohtelua ja sormella osoitettiin.

Menin ja oli kivaa. Tapasin monta uutta ihmistä ja muutamia vanhoja tuttuja. Vähän harmitti, kun en ollut osannut varautua majoitusjärjestelyin, joten piti lähteä ihmisten aikoihin kotiin - ja kamerakin unohtui kotiin :(. Fiilikset kuiten jäi hyvät. Ja tuli treenattuakin, eli vielä se menee solmuun :P

Nekst taim ail meik it last longer.


Sattumaa ei ole  1

(Tarjolla tänään (ja todennäköisesti huomennakin))

Kaivelin esille 18.7.2008 avaamani keskustelun ja poimin sieltä "talteen" avauspuheenvuoroni - se kun tuli tuossa viikonvaihteessa mainittua. Tai oikeastaan se mainitseminen ei ollut se syy, vaan avauksen ajoitus suhteessa muihin tapahtumiin..

[LAINAUS CatchMe]
Näin äärimmäisen tylsän perjantai-illan (luultavimmin olen unohtanut koko ai.. asian aamuun mennessä) kunniaksi ajattelin viihdyttää itseäni (ja ehkä teitäkin) julkisilla kosintarituaaleilla. En todellakaan aio ryhtyä deitti-ilmoa väsäämään (eli sen suuntaiset kommentit voi suosiolla unohtaa) ja kun jotenkin tuntuu muutenkin luontevammalta keskustella asioista ryhmässä (ja asiat sujuvat näin huomattavasti nopeammin), niin ajattelin avata (punaviinin ja) aiheesta kevyen keskustelun.

Tarjolla on siis 40-vuotias, työssään viihtyvä, kohtalaisella ulkoisella olemuksella koristeltu sielu, joka kiihkeästi kaipaa ritarinsa syliin. Lapsiluku on täysi ja ainokainen maailmalla, joten aikaa, rakkautta ja substralia on jakaa yltäkylläisesti. Naamakuviakin löytyy, joten pelkkään sanalliseen selostukseen ei tarvitse tukeutua.

Ritarin vaatimuksina ovat mm. nivusväliä suurempi kapasiteetti korvien välissä ja jotakuinkin siedettävä ulkonäkö. Tärkeää on myös, että omaa sekä upseerin että herrasmiehen luonteenlaadun, eli käskeminen ja oven avaaminen sujuvat yrittämättä. Erittäin tärkeää on, että kyseinen mieshenkilö ei ole vielä menettänyt uskoaan vastakkaiseen sukupuoleen.

Jonoon, mars! (pihtarit ja tosikot voivat jonottaa toisaalla) Ja kysymyksiä kehiin. Vastaan rehellisesti ja lyhyesti tai lavertelen kierrellen ja kaarrellen. Punastuakin saatan ja kokonaan kieltäytyä vastaamasta.

PS. Sorry, Willisin Bruce. Mä en enää jaksa oottaa sun puhelua ja poistin sun numeron Nokiastani.
[/LAINAUS]

Ketjulla ei tietääkseni ollut asiaan mitään vaikutusta, mutta seuraavana päivänä (la 19.7.2008) tapasin ohi mennen ihmisen, joka alle viikossa pisti pääni sekaisin ja pitää sen sekaisin edelleen.

(merkinnän virallinen päiväys 19.10.2008)